Työryhmä ehdottaa uudistuksia taiteen perusopetuksen lainsäädäntöön ja rahoitusmalliin

opetus- ja kulttuuriministeriö
Julkaisuajankohta 18.6.2025 10.53
Tyyppi:Tiedote
Työryhmän puheenjohtaja, johtaja Minna Karvonen luovutti työryhmän esityksen tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitielle. Käsissä työryhmämuistio.
Työryhmän puheenjohtaja, johtaja Minna Karvonen ja tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie.

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä on valmistellut ehdotuksen taiteen perusopetusta koskevan lainsäädännön ja rahoitusmallin uudistamiseksi. Asettamispäätöksen mukaisesti työryhmän ehdotus on laadittu hallituksen esityksen muotoon. Kokonaisuudistuksen tavoitteena on vahvistaa taiteen perusopetusta osana koulutusjärjestelmää sekä kehittää rahoitusmallia opetuksen saavutettavuuden edistämiseksi ja toiminnan laadun parantamiseksi.

Yksi oppimäärä ja vahvistuva yhteistyö

Taiteen perusopetuksessa siirryttäisiin yhteen yhteiseen oppimäärään, jonka laajuus olisi 50 opintopistettä. Oppimäärän rakenne määritellään opetussuunnitelman perusteissa.

Järjestämisluvat edellyttäisivät ammatillisten ja taloudellisten edellytysten lisäksi myös toiminnallisia valmiuksia. Nykyiset luvat säilyisivät voimassa, mutta niiden edellytysten täyttymistä tarkasteltaisiin siirtymäkauden alussa ja seurattaisiin jatkossa aktiivisesti. 

Lakiin lisättäisiin säännös koulutuksen järjestäjien ja muiden toimijoiden yhteistyöstä. Lisäksi ministeriö voisi myöntää vastuutehtävän, jonka tarkoituksena on kehittää taiteen perusopetuksen toimijoita hyödyttäviä sisältöjä ja käytänteitä sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Tehtävää tuettaisiin valtionavustuksella.

- Tulevaisuuden hyvinvointi rakentuu osaamisesta ja osallisuudesta. Taiteen perusopetus on ainutlaatuinen osa suomalaista koulutusjärjestelmää – se tukee lasten ja nuorten luovuutta, oppimista ja hyvinvointia. Siksi sen perustaa on tärkeää vahvistaa ja varmistaa, että yhä useampi pääsee sen piiriin, sanoo tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie.

Taiteen perusopetusta tarkasteltaisiin jatkossa sekä lain että rahoituksen tasolla yhtenä, kaikki taiteenalat kattavana kokonaisuutena. 

Rahoitusmallin perusrakenne pysyisi ennallaan: yksikköhinta, suorite ja valtionosuusprosentti muodostaisivat edelleen rahoituksen perustan. Yksikköhinta ja opetustuntien enimmäismäärä vahvistettaisiin vuosittain.

Valtionosuuslaskentaa varten määriteltävä taiteen perusopetuksen oppilaskohtainen oppimäärän laajuus rahoituksen suoritteina olisi vähintään 1 000 opetustuntia ja enintään 1 500 opetustuntia. Tämä tarkoittaisi sitä oppilaalle oppimäärän puitteissa annettua opetustuntimäärää, joka voitaisiin rahoittaa valtionosuusrahoituksella. 

Opetustuntien lisäksi rahoituksen perusteena olisivat oppilasmäärät ja oppimäärän suorittaneiden määrä. Taiteen perusopetusta tarkasteltaisiin jatkossa sekä lain että rahoituksen tasolla yhtenä, kaikki taiteenalat kattavana kokonaisuutena.

Ehdotus on valmisteltu siten, että sen sisältämät uudistukset ovat pääosin toteutettavissa valtion talouden näkökulmasta kustannusneutraalisti. Valtionosuusrahoitteisten oppilaitosten määrän lisääminen ja opetustarjonnan laajentaminen edellyttäisi kuitenkin työryhmän esitykseen sisältyvää 10 miljoonan euron lisäystä valtion talousarvioon. 

Ehdotus toteuttaa pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman tavoitetta uudistaa taiteen perusopetuksen lainsäädäntöä. Tavoitteena on opetuksen saavutettavuuden parantaminen eri taiteenalat huomioiden. Työryhmän ehdotus lähtee seuraavaksi lausuntokierrokselle. Uuden lainsäädännön olisi tarkoitus tulla voimaan 1. tammikuuta 2027.

Ehdotus hallituksen esitykseksi taiteen perusopetusta koskevan lainsäädännön uudistamiseksi

Lisätietoja: kulttuuriasiainneuvos Hanna Koskimies, p. 0295 330 048

Muualla verkossa

Uudistuva taiteen perusopetus