Työrauhaa ja osallisuutta kouluun

Opetus- ja kulttuuriministeriö esittää lainsäädäntöön muutoksia, jotka antavat kouluille ja opettajille uusia keinoja koulujen työrauhan ylläpitämiseen. Koulujen yhteisöllisyyttä vahvistetaan lisäämällä oppilaiden osallisuutta ja osallistumista mm. koulujen järjestyssääntöjen ja opetussuunnitelmien laadintaan. Oppilaiden vastuuta vahingonteoista selkeytetään, koulun kasvatuskeskustelun asemaa vahvistetaan ja jälki-istuntoon liittyvää lainsäädäntöä tarkennetaan. Lisäksi laajennetaan opettajien valtuuksia tarkistaa oppilaan tavarat ja takavarikoida vaaralliset tai häiritsevät esineet.

- Meidän tavoitteenamme on varmistaa oppilaan oikeus turvallisuuteen ja osallisuuteen koulussa. Opettajat ja koulu tarvitsevat uusia välineitä, joilla edistetään osallisuutta ja turvataan työrauha, korostaa opetusministeri Jukka Gustafsson.

Ministerin esityksessä opettajille ja rehtorille säädettäisiin toimivaltuudet takavarikoida häirintään käytettäviä tai vaarallisia esineitä ja aineita, sekä tietyin edellytyksin tarkastaa oppilaan tai opiskelijan tavarat ja päällisin puolin vaatetuksen tällaisten esineiden tai aineiden löytämiseksi. Tarkastaminen edellyttäisi perusteltua ja todennäköistä syytä epäillä, että henkilöllä on halussaan kiellettyjä esineitä tai aineita. Tarkastamisessa ja poisottamisessa olisi noudatettava hienotunteisuutta ja kunnioitettava henkilökohtaista koskemattomuutta ja yksityisyyttä.

- Pidän tärkeänä, että tällä tavalla vahvistetaan paitsi opettajan mahdollisuuksia puuttua häirintään ja epäasialliseen käyttäytymiseen, myös vahvistetaan opettajan auktoriteettia, ministeri Gustafsson painottaa.

Perusopetuslaissa säädettäisiin kasvatuskeskustelusta, joka olisi uusi kasvatuksellinen keino puuttua ja ennaltaehkäistä oppilaan häiritsevää tai epäasiallista käyttäytymistä. Jälki-istuntoon liittyvää säätelyä tarkennettaisiin siten, että mm. kirjallisten ja suullisten tehtävien ja harjoitusten teettäminen oppilailla tulisi mahdolliseksi. Tehtävien tulisi kuitenkin olla kulloiseenkin tekoon tai aiheeseen liittyviä, oikeasuhtaisia sekä opetusta, kasvatusta ja kehitystä tukevia.

- Pelkällä kurinpidolla ei työrauhaa rakenneta. Siihen tarvitaan kasvatusta ja ohjausta. Hyvässä koulussa opettaja on työrauhan rakentaja ja kasvattaja, ei rankaisija, ministeri tiivistää.

Perusopetuksessa oppilas voitaisiin velvoittaa kasvatuksellisessa tarkoituksessa esimerkiksi siistimään aiheuttamansa sotku. Tehtävä tulisi suorittaa valvotusti eikä se saisi muodostua oppilaan ikään ja kehitystasoon nähden vaaralliseksi tai raskaaksi. Kurinpitokeinojen määräämiseen liittyviä toimivaltuuksia täsmennettäisiin ja lisättäisiin perusopetuslakiin, lukiolakiin sekä ammatillisesta koulutuksesta annettuun lakiin viittaus vahingonkorvauslain mukaiseen korvausvelvollisuuteen, joka koskee kaiken ikäisiä oppilaita. Vahinkojen korvaamisesta voitaisiin tapauskohtaisesti sopia.

- Näin oppilasta kasvatetaan vastuuseen omista teoistaan ja niiden seurauksistaan. Tässäkin korostuu se, että työrauhaa ylläpidetään kasvatuksellisin keinoin, ei rangaistusten pelolla, Gustafsson toteaa.

Oppilaiden ja opiskelijoiden osallisuuden lisäämiseksi ja heidän vaikutusmahdollisuuksiensa parantamiseksi ehdotetaan, että jokaisessa peruskoulussa tulisi olla oppilaskunta. Tämän lisäksi oppilaiden ja opiskelijoiden oikeutta sekä samalla opetuksen ja koulutuksen järjestäjien velvollisuutta kehittää osallisuutta vahvistettaisiin nykyisestä. Oppilaskuntien tehtävät määriteltäisiin lainsäädännössä entistä täsmällisemmin. Lisäksi opetuksen ja koulutuksen järjestäjien tulisi järjestää toimintansa siten, että oppilaat ja opiskelijat voivat vaikuttaa itseään koskeviin asioihin laajemminkin, kuin vain oppilaskuntien kautta.

Opetuksen järjestäjä velvoitettaisiin järjestämään mm. mahdollisuuksia osallistua opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien sekä koulun tai oppilaitoksen järjestyssäännön valmisteluun.

- Koulu on yhteisö ja sen täytyy toimia kuin yhteisö. Yhdessä sovittuihin pelisääntöihin sitoudutaan ja omana pidetyssä yhteisössä kynnys häiriökäyttäytymiseen on korkea. Oppilaskuntatoiminnan vahvistamisella vahvistetaan nuorten kasvua täyteen ja täysivaltaiseen kansalaisuuteen jo lapsuudesta lähtien.

Perusopetuslakia ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että sairaalan sijaintikunnan velvollisuus järjestää opetusta kattaisi aina sairaalassa potilaana olevan oppilaan opetuksen siinä määrin kuin hänen terveydentilansa sallii. Lisäksi opetusta olisi järjestettävä erikoissairaanhoidon piirissä avohoidossa olevalle oppilaalle, jos opetusta ei olisi mahdollista järjestää muulla tavoin. Myös huostaan otettujen lasten oikeutta saada opetusta parannetaan selkeyttämällä opetuksen järjestämisestä aiheutuvien kustannusten suuruutta ja maksuvelvollisuutta.

- Näillä muutoksilla me pyrimme varmistamaan, että kaikkien lasten oikeus oppivelvollisuuden suorittamiseen toteutuu. On korkea aika korjata tähän jääneet epäkohdat, ministeri päättää.

Hallituksen esitys annetaan eduskunnalle maalis-huhtikuussa. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.8.2013, rahoitukseen liittyviltä osin kuitenkin 1.1.2014.

Lisätietoja:
- erityisavustaja Aleksi Kalenius, puh. 040 125 1032
- ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen, puh.0295 3 30258
- hallitusneuvos Janne Öberg, puh. 0295 3 30348

Tausta-aineistoja kootaan valmistelun edetessä koulutuksen vireillä olevia hankkeita esitteleville verkkosivuille.