Tutkimusryhmä selvittämään korkeakoulujen opiskelijavalintauudistuksen vaikutuksia

Opetus- ja kulttuuriministeriö on valinnut Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) toteuttamaan korkeakoulujen opiskelijavalintauudistuksen vaikutuksia selvittävän tutkimuksen. Tutkimusryhmän tavoitteena on arvioida, miten uudistus on onnistunut välivuosien ja opiskelupaikan vaihtojen vähentämisessä. Lisäksi selvitetään uudistuksen vaikutuksia korkeakoulupaikkojen tasa-arvoiseen jakautumiseen.

Suomessa suurin osa korkeakoulujen aloituspaikoista on perinteisesti jaettu erillisten valintakokeiden tai valintakokeiden ja todistuksesta saatavien yhteispisteiden tulosten perusteella. Vuodesta 2017 alkaen valinnoissa on painotettu entistä enemmän ylioppilastutkinnon arvosanoja. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja korkeakoulujen sopimana tavoitteena on, että vuodesta 2020 alkaen yli puolet yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelupaikoista täytetään todistusvalinnan kautta.

Ammattikorkeakoulut ovat ottamassa käyttöön myös ammatillisen perustutkinnon arvosanojen perusteella tehtävän todistusvalinnan. Uudistuksen tarkoituksena on nopeuttaa siirtymiä toisen asteen koulutuksesta korkeakouluopintoihin sekä vähentää tarvetta myöhempiin opiskelupaikan vaihtoihin, mikä nopeuttaisi opiskelijoiden siirtymistä työelämään.  

Tutkimusprofessori Tuomas Pekkarisen johtama tutkimusryhmä arvioi laajoja rekisteriaineistoja hyödyntäen, miten hyvin opiskelijavalintojen uudistus on onnistunut tavoitteissaan. Erityisesti kiinnitetään huomiota korkeakouluopintojen aloittamisajankohtaan, opiskelupaikkojen vaihtoon ja opintojen edistymiseen ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Vertaamalla erilaisia valintatapoja käyttäneitä koulutusohjelmia pystytään arvioimaan, mitkä tilastollisista muutoksista johtuvat nimenomaan valintatavasta. Näin rajataan ulkopuolelle muut mahdolliset muutosten aiheuttajat.

- Koulutusohjelmien käytännöt opiskelijavalinnoissa ovat vaihdelleet merkittävästi ennen uudistuksen toteutusta. Joissain koulutusohjelmissa todistusvalinnalla on ollut merkittävä rooli, kun taas toisissa valinnat ovat perustuneet lähes pelkästään valintakokeisiin. Vertaamalla eri koulutusohjelmia pystymme tekemään päätelmiä valintauudistuksen vaikutuksista sekä korkeakoulutukseen siirtymisen nopeuteen, että koulutukselliseen tasa-arvoon, kertoo Pekkarinen.

Aiemmassa tutkimuksessaan Pekkarinen on todennut, ettei valintakoejärjestelmä ole paras mahdollinen opiskelupaikkojen ja opiskelijoiden toiveiden yhteensovittamisessa. Tutkimusryhmä selvittääkin, miten valintauudistus vaikuttaa hakukäyttäytymiseen. Tutkijat tarkastelevat myös, onko valintauudistus yhteydessä ainevalintoihin lukiossa sekä kirjoitettuihin aineisiin ja hyväksyttyjen kokeiden uusimiseen ylioppilaskirjoituksissa. Lisäksi rekisteriaineistoista ilmenee opiskelijoiden ja heidän vanhempiensa erilaisia taustaominaisuuksia, mikä mahdollistaa valintauudistuksen tasa-arvovaikutuksien arvioinnin.

Tutkimuksen väliraportti julkaistaan loppuvuodesta 2020 ja loppuraportti vuoden 2022 keväällä.

Lisätietoja:

• Tutkimusohjaaja Tuomas Pekkarinen, VATT p. 0295 519 465
• Opetusneuvos Ilmari Hyvönen, opetus- ja kulttuuriministeriö p. 0295 3 30117