Sivistyksen suunta -kolumni
Tämän päivän sivistys on tulevaisuuden turvallisuuden perusta

Yli 20 vuotta sitten eräs kanadalainen ystäväni totesi, ettei ole ihme, että Suomi on Pisa-tulosten kärjessä. Hänen mukaansa Suomi on ainoa maa, jossa bussinkuljettajan kanssa voi käydä sivistynyttä, älyllistä keskustelua.

Meidän on syytä vaalia niitä vahvuuksia, jotka ovat suomalaisen koulutusjärjestelmän hyvien oppimistulosten taustalla. Tapaan korostaa kolmea seikkaa: tasa-arvoa, koulutusjärjestelmän vakaata ja tutkimuspohjaista kehittämistä sekä vahvaa luottamusta opettajiin ja kouluihin. Nämä korostuvat entisestään nykyisessä polarisoituneessa ja epävakaassa maailmassa, jossa luottamus horjuu. Globalisoituneessa maailmassa erilaiset ilmiöt, niin hyvät kuin huonotkin, leviävät nopeasti.

Sivistys tarjoaa suojaa haitallisia ilmiöitä vastaan. Sivistyksellä olemme rakentaneet vakaan, turvallisen ja kriisinkestävän yhteiskunnan. Valtioneuvoston tänä vuonna hyväksymässä yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa korostetaan sivistyksen ja kulttuurin merkitystä kriisinkestävyyden takaajina sekä suojana hybridivaikuttamista vastaan. Sivistynyt bussinkuljettaja ei usko mitä tahansa, vaan osaa tarvittaessa suhtautua asioihin kriittisesti.

Sivistys edistää myös hyvinvointia sekä yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta ja osallisuutta. Tämä luo vakautta ja luottamusta ihmisten välille sekä uskoa yhteiskuntaan. Tällainen yhteiskunta vahvistaa myös kansalaisten puolustuskykyä. Syntyy hyvän kierre, jossa toinen ruokkii toista. Sama tärkeä rooli on myös kulttuurilla, kirjastoilla, nuorisotoiminnalla, urheilulla ja hengellisellä toiminnalla, mikä korostuu selvästi maamme turvallisuusstrategiassa. Suomalaisen sivistysyhteiskunnan vahvuudet eivät kuitenkaan ole itsestäänselvyyksiä, vaan kaikki vuosien saatossa rakennettu voi myös romuttua nopeasti. Maailmalla on valitettavasti nähtävissä esimerkkejä tästä

Koulu on ainoa instituutio, joka tavoittaa koko ikäluokan. Merkittävä vahvuus yhteiskunnassamme onkin, että kaikki koulumme ovat hyviä kouluja. Näin ei ole kaikissa maissa. Koulu toimii yhteiskunnassamme oppimisen ja sosiaalisen kasvun keskuksena. Pandemia-aika osoitti, kuinka tärkeä koulun sosiaalinen ulottuvuus on nuorten hyvinvoinnille ja oppimiselle. Ihmisen oppiminen on monipuolisempaa kuin tekoälyn. Siinä faktat yhdistyvät oivalluksiin, kokemuksiin, arvoihin ja tunteisiin. Tulevaisuutta rakentavana instituutiona koulun tehtävänä on huomioida tämä ja antaa lapsillemme valmiudet toimia yhteiskunnassa, joka on meille vielä tuntematon. Uuden teknologian muokatessa yhteiskuntaa ja arkea keskeiset ihmisyyteen liittyvät taidot korostuvat entistä selvemmin äidinkielen ja matematiikan kaltaisten perustaitojen rinnalla.

Koulun tulisi tuntua merkitykselliseltä paikalta, jossa voi tehdä hyvää ja kokea olevansa osa yhteiskuntaa. Sen tulisi tarjota turvallinen ympäristö ihmisten välisille kohtaamisille ja vuoropuhelulle. Moni näistä asioista toteutuu jo nyt Suomen kouluissa, ja tämä vahvuus on huomioitu myös ministeriön hahmottelemassa visiossa tulevaisuuden peruskoulusta. Suomen koulujärjestelmä on edelleen laadukas, ja Suomi valitaan vuodesta toiseen maailman onnellisimmaksi maaksi. Tällainen menestys vaatii kuitenkin jatkuvaa panostusta ja kehitystyötä. Meidän on varmistettava, että laadukas oppiminen ja sivistys säilyvät kaikkien saatavilla. Muuttuvassa yhteiskunnassa ja resurssien vähentyessä tämä tulee vaatimaan meiltä innovatiivisia ratkaisuja.

Panostusta ja kehitystyötä tarvitaan koulutuksen kaikilla tasoilla – tutkimus mukaan lukien. Sivistys, uusi tieto ja innovaatiot luovat Suomelle edellytykset menestyä. Vaikka taloustilanne on nyt heikko, meidän on uskottava vahvaan suomalaiseen talouteen ja tehtävä töitä sen eteen. Näiden eteen teemme työtä opetus- ja kulttuuriministeriössä, hallinnonalan kymmenessä virastossa, jotka yhdistyvät viideksi vuodenvaihteessa, sekä kunnissa ja monissa muissa organisaatioissa.

Jotta voimme taata turvallisen ja kriisinkestävän Suomen tulevaisuudessakin, meidän on edelleen panostettava sivistykseen, kulttuuriin ja inhimilliseen kehitykseen. Vahvistamalla kouluja, tukemalla opettajien työtä ja turvaamalla jokaiselle lapselle hyvän alun rakennamme perustan paitsi osaamiselle, myös yhteiskunnalle, joka säilyy vakaana haastavissakin olosuhteissa. Se on investointi yhteiseen turvallisuuteemme.

Heidi Backman
kansliapäällikkö 4.8.2025 alkaen

Sivistyksen suunta -kolumnisarjassa opetus- ja kulttuuriministeriön johto ja asiantuntijat käsittelevät valmistelussa olevia asioita ja niiden taustoja.