Tausta
Liikkuva koulu ja Move! -kehittämisavustuksilla tuetaan liikuntain (390/2015), Valtioneuvoston liikuntapoliittisen selonteon (2018) ja hallitusohjelman Suomi liikkeelle -ohjelman (2023) toimeenpanoa koulupäivän liikunnallistamisen sekä Move!-prosessin kehittämisen ja perusopetusikäisten lasten ja nuorten liikuntaneuvonnan osalta.
Liikuntalaki korostaa terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan asemaa liikuntatoimen ja yhteiskunnan eri toimialojen kokonaisuudessa. Lain keskeisinä tavoitteina on edistää eri väestöryhmien mahdollisuuksia liikkua ja harrastaa liikuntaa, väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä fyysistä toimintakykyä, lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä, liikunnan kansalais- ja seuratoimintaa sekä eriarvoisuuden vähentämistä liikunnassa.
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman (2023) tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä. Hallitusohjelman tavoitteena on myös vahvistaa sukupuolten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta liikunnassa.
Hallitusohjelman Suomi liikkeelle -ohjelman keskeisten toimenpiteiden joukossa on koulupäivien ja koulumatkojen liikunnallistaminen, liikuntaneuvonta Move!-tulosten perusteella, liikuntaosaamisen vahvistaminen eri koulutusaloilla ja poikkihallinnollinen yhteistyö liikkumisen edistämiseksi.
Liikkuva koulu
Liikkuva koulu on osa koko väestön liikkumisen edistämisen Liikkuvat-kokonaisuutta. Koulun liikunnallisella toimintakulttuurilla tarkoitetaan henkilöstön ja oppilaiden asenteita, toimintaa ja osaamista sekä koulun ja oppilaitoksen olosuhteita, rakenteita, toimintatapoja ja johtamista. Liikunnallista toimintakulttuuria kehitetään yhdessä oppilaiden ja henkilöstön kanssa. Kehittäminen on suunnitelmallista ja organisoitua. Kehittämistyön tuloksia seurataan ja arvioidaan. Keskeistä kehittämisessä on toiminnan integroituminen koulun ja oppilaiden arkeen, laaja-alainen kehittäminen ja yhdessä tekeminen.
Liikkuva koulu -toiminnalla on monia hyötyjä. Liikkumisen ollessa osa koulupäivää edistetään lasten ja nuorten hyvinvointia monipuolisesti. Liikkuva koulu -toiminnalla voidaan edistää esimerkiksi oppimista, kouluyhteisöön kiinnittymistä, ryhmäytymistä, yhteisöllisyyttä, sosiaalisia suhteita, jaksamista ja hyvinvointia sekä tarjota ilon, osallisuuden ja pystyvyyden kokemuksia.
Kansallinen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) toteuttaman Liikkuva koulu -arvioinnin (2018) mukaan koulupäivän liikunnallistaminen on monissa kouluissa, erityisesti yläkouluissa vielä kesken. Arvioinnin mukaan erityistä huomiota tulee jatkossa kiinnittää yläkouluihin, vähän liikkuviin ja yhdenvertaisuuteen. Toimenpiteet yläkoululaisiin kohdistuen ovat perusteltuja myös, koska tutkimusten mukaan liikkuminen vähenee erityisesti yläkouluikään tultaessa.
Move!-prosessi ja perusopetusikäisten liikuntaneuvonta
Suomi liikkeelle -ohjelmassa liikuntaneuvonta laajennetaan koskemaan kaiken ikäisiä ja sitä kohdistetaan erityisesti liian vähän liikkuville ja terveytensä sekä toimintakykynsä kannalta siitä eniten hyötyville. Liikuntaneuvonnalla tuetaan, ohjataan ja kannustetaan yksilöitä ja ryhmiä liikunnalliseen elämäntapaan, joka edistää hyvinvointia, terveyttä, elämänlaatua ja oppimista.
Perusopetusikäisten liikuntaneuvonnalla tarkoitetaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ammattilaisen antamaa yksilöllistä ohjausta liikunnalliseen elämäntapaan. Liikuntaneuvonta tarkoittaa moniammatillista ja eri sektoreilla toimivien terveyden, hyvinvoinnin ja sosiaali- ja kasvatusalan yhteistyötä, jossa toimijoiden roolit ja sovitut käytännöt on kuvattu, jokainen tietää tehtävänsä ja vastuunsa ja kaikilla on yhteinen päämäärä. Liikuntaneuvonta voidaan järjestää esimerkiksi siten, että liikuntaneuvojia on mukana koulupäivän arjessa.
Kehittämisavustuksella tuetaan liikuntaneuvonnan palvelupolkujen rakentamista perusopetusikäisille (esim. Move!-prosessien kuvaaminen ja kehittäminen). Liikuntaneuvonnan palvelupolku rakentuu usean osapuolen yhteistyönä ja tavoitteena on, että oppilas saa tukea liikunnallisen elämäntavan omaksumiseen. Laadukkaan liikuntaneuvonnan palvelupolun rakentumisen edellytys on, että palvelun koordinaatiosta ja vastuista on sovittu. Toimenpiteissä kiinnitetään huomiota liian vähän liikkuvien oppilaiden tunnistamiseen ja tavoittamiseen, liikunnallisen elämäntavan sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävien elintapojen lisäämiseen sekä fyysisen toimintakyvyn tukemiseen. Tavoitteena tulee olla hankkeiden toimenpiteiden vakiinnuttaminen.
Liikuntaneuvontaan ohjautumisen reitit voivat olla moninaiset: Move!-mittausten perusteella, opiskeluhuollosta, kouluterveydenhuollosta tai nuorisopalveluista. Liikuntaneuvontaa voidaan toteuttaa yksilö- tai ryhmämuotoisena toimintana.
Lue Move!:sta täältä.
Tavoitteet ja toimenpiteet
Kehittämisavustusten tavoitteena on
- edistää liikunnallisen toimintakulttuurin vahvistumista ja vakiintumista perusopetuksessa
- lisätä perusopetusikäisten fyysistä aktiivisuutta ja liikuntaa ja/tai
- tukea Move!-prosessin liikuntaneuvonnan kehittämistä perusopetusikäisille
Erityisesti toivotaan painotettavan yläkoululaisten ja vähemmän liikkuvien koululaisten kohderyhmiä.
Liikkuva koulu -toimenpiteet voivat kohdistua esimerkiksi henkilöstön ja oppilaiden osaamisen kehittämiseen ja asenteiden muuttamiseen, fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen (mukaan lukien fyysisesti rasittava liikunta) oppitunneilla, välitunneilla ja koulupäivän aikana sekä koulun ulko- ja sisäolosuhteiden muuttamiseen fyysistä aktiivisuutta tukevimmiksi. Toiminnan toteutuksessa on keskeistä oppilaiden hyvinvoinnin, osallisuuden, oppimisen ja opiskelun edistäminen. (Ks. Liikkuva koulu -työkalut oppilaskyselyihin).
Hankkeen toimenpiteinä voidaan esimerkiksi rakentaa ja toteuttaa liikuntaneuvonnan palvelupolku, jossa Move!-mittausten jatkotoimena annetaan liikuntaneuvontaa ja -tukea sitä tarvitseville lapsille ja nuorille. Liikuntaneuvontaa voidaan kehittämishankkeessa antaa myös muille kuin Move!-mittausten kohderyhmänä olevien vuosiluokkien lapsille ja nuorille.
Vaikuttavan toiminnan aikaansaamiseksi tulee toteuttaa useita toimenpiteitä ja integroida toiminta osaksi koulun ja oppilaiden arkea. Hankkeessa voidaan mallintaa aiempia hyviä käytäntöjä sekä kehittää uusia toimintamalleja.
Tavoitteiden toteuttamisessa tulee liikuntalain (390/2015) mukaisesti olla lähtökohtana sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Hankkeissa tulee kiinnittää erityistä huomiota toiminnan esteettömyyteen, saavutettavuuteen ja soveltavan liikunnan mahdollisuuksiin. Lisäksi erityistä huomiota tulee kiinnittää tyttöjen fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen, koska se on tutkimusten mukaan kaikissa ikäryhmissä poikia alhaisempaa. Hakemuksessa tulee kuvata, miten hankkeen toiminnalla ja odotettavissa olevilla tuloksilla edistetään koululaisten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.
Kunta koordinoi hanketta kehittämällä toimintaa tukevia rakenteita, toimintatapoja ja yhteistyötä yli koulu-, sektori- ja hallintorajojen. Jokainen hanke voi kehittää aktiivista toimintakulttuuria omalla tavallaan, organisaation omien tarpeiden ja toiveiden pohjalta. Hankkeiden tavoitteena on pysyvät, rakenteelliset muutokset, jotka lisäävät koulupäivien liikunnallisuutta.
Hakijoita pyydetään kuvaamaan hakemuksessaan Liikkuva koulu -toimintansa koordinaatio- ja ohjausjärjestelmät. Koordinaatioon ja ohjaukseen liittyvät 1) Liikkuva koulu -ohjausryhmä, 2) kunnan Liikkuva koulu -vastuuhenkilö tai -henkilöt ja 3) koulukohtainen Liikkuva koulu -vastuuhenkilö tai vastuutiimi. Suunnitelmassa tulee kuvata myös näiden tahojen tehtävät ja työnjako.
Move!-prosessin toteutuksessa on keskeistä koordinaatio moniammatillisesti ja poikkihallinnollisesti (esim. kunnan ja hyvinvointialueen yhteistyö). Liikuntaneuvonnan hankkeissa hakijoita pyydetään kuvaamaan olemassa oleva Move!-prosessi kunnassa ja sen suunnitellut kehittämistoimet liikuntaneuvonnan osalta.
Liikkuva koulu -hankkeissa hakemukseen tulee liittää vuoden 2025 aikana tehty Nykytilan arviointi. Hankkeen kehittämiskohtien tunnistamisessa tulee hyödyntää Nykytilan arvioinnin tuloksia. Hankehakijoita pyydetään rekisteröitymään Liikkuvaan kouluun.
Johdon tulee olla sitoutunut hankkeen toteuttamiseen (ks. tarkistuslista rehtoreille).
Liikkuva koulu -toiminnan keskeisiä menestystekijöitä:
1. Liikkuva koulu -toiminnan organisointiin kohdistuvat toimenpiteet
- Kehitetään aktiivista toimintakulttuuria vaikuttamalla henkilöstön ja oppilaiden asenteisiin, toimintaan ja osaamiseen sekä koulun olosuhteisiin (sisä- ja ulkotiloissa), rakenteisiin ja toimintatapoihin.
- Kehitetään Liikkuva koulu -toiminnan kokonaiskoordinaatiota ja johtamista osana organisaation toimintaa: Koululla on tiimi, joka koordinoi Liikkuva koulu -toimintaa ja liikkumisen edistämiseksi on valittu lukuvuoden tavoitteet ja toimenpiteet. Kunnassa on nimetty henkilö koordinoimaan Liikkuva koulu -toimintaa. Johto on sitoutunut toiminnan edistämiseen.
- Osallistetaan oppilaita sekä henkilöstöä toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa.
- Edistetään Liikkuva koulu -toiminnassa yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa, saavutettavuutta ja esteettömyyttä.
- Kirjataan toimintaa pitkän tähtäimen suunnitelmiin, vuosisuunnitelmiin ja/tai ohjaaviin asiakirjoihin.
- Hyödynnetään nykytilan arviointia toiminnan suunnittelussa ja arvioinnissa sekä tulevan lukuvuoden kehittämiskohteiden valinnassa. Kouluilla on käytössä Liikkuva koulu ja/tai hyvinvoinnin vuosikello.
2. Opetukseen kohdistuvat toimenpiteet
- Vähennetään istumista ja paikallaanoloa sekä staattisia työasentoja.
- Pidetään opetuksessa liikettä lisääviä taukoja.
- Käytetään liikettä lisääviä toiminnallisia menetelmiä.
- Hyödynnetään tutoropettaja-toimintaa vertaisoppimisen ja toiminnallisuuden lisäämisessä.
- Hyödynnetään teknologiaa liikkumisen lisäämiseksi.
3. Oppilaisiin ja kouluihin kohdistuvat toimenpiteet
- Kehitetään erityisesti vähän liikkuvien oppilaiden tunnistamista ja heille tarjottavaa tukea (esim. Personal Trainer/Koulu PT -toiminta osana liikuntaneuvonnan palvelua).
- Kehitetään oppilaiden vertaisliikuttamista (esim. liikuntatutorit, -agentit tai -aktivaattorit).
- Kehitetään fyysistä hyvinvointia tukevia toimenpiteitä osana aktiivista toimintakulttuuria, kuten fyysisen kunnon kehittäminen (esim. Pulssi-tunnit), liikkuvuuden tai motoristen taitojen tukeminen.
- Hyödynnetään liikkumista kouluyhteisöön kiinnittymisen, yhteisöllisyyden, jaksamisen ja palautumisen sekä oppimisen tukemisessa.
- Kannustetaan oppilaita fyysisesti aktiivisiin koulumatkoihin.
- Lisätään oppilaiden aktiivisuutta ja osallisuutta välituntitoiminnan keinoin
- Hyödynnetään tapahtumia ja tempauksia liikkumisen sekä fyysisen toimintakyvyn ja oppimisen edistämisessä.
- Kehitetään koulujen olosuhteita niin, että ne kannustavat fyysiseen aktiivisuuteen ja asentojen vaihteluun, ja lisäävät koulupäivän aikaisen liikkumisen mahdollisuuksia sekä oppitunneilla että niiden välisenä aikana.
- Lisätään liikuntatilojen käyttöä opetuksesta vapaina aikoina.
- Kehitetään liikkumisen ja liikunnan harrastamisen mahdollisuuksia koulupäivän aikana tai sen välittömässä läheisyydessä.
4. Yhteistyöhön kohdistuvat toimenpiteet
- Edistetään vanhempien ja perheiden kanssa tehtävää yhteistyötä liikunnallisen elämäntavan tukemisessa (esim. toiminnalliset vanhempainillat).
- Tehdään moniammatillista yhteistyötä liikkumisen edistämiseksi.
- Kehitetään Liikkuva koulu -toimintaa erityisesti yhteistyössä kouluterveydenhuollon kanssa ja osana yhteisöllistä opiskeluhuoltoa.
- Koulutuksen järjestäjä kehittää hankkeen sisäistä yhteistyötä ja edistää hankkeen toimijoiden sitoutumista.
- Koulutuksen järjestäjä tekee laaja-alaista yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa, kuten hyvinvointialueiden, muiden kuntien ja kunnan eri toimialojen kanssa (esim. nuoriso-, liikunta- ja tekninen toimi), koulujen ja oppilaitosten, liikuntaseurojen, kansanterveysjärjestöjen, seurakuntien, yritysten ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa.
Move!-prosessissa ja perusopetusikäisten liikuntaneuvonnassa huomioitavia asioita:
- Move!-prosessi suunnitellaan moniammatillisessa yhteistyössä kouluissa, kunnissa ja hyvinvointialueilla lasten ja nuorten fyysisen toimintakyvyn, terveyden ja hyvinvoinnin tukemiseksi ja edistämiseksi.
- Perusopetuksen opetuspuolen ja kouluterveydenhuollon välinen yhteistyö ja sen kehittäminen (mm. Move!-mittausten ja laajojen terveystarkastusten paikallinen aikataulutus niin, että Move!-tulokset ovat käytössä tarkastuksissa ja niitä hyödynnetään).
- Oppilaille tarjottava yksilöllinen tai ryhmämuotoinen tuki fyysisen toimintakyvyn kehittämiseen (liikuntaneuvonta).
- Move!-mittausten tulosten hyödyntäminen osana yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän työskentelyä.
- Yhteistyö Move!-prosessin kehittämisessä, palveluiden tuottamisessa sekä viestinnässä opetus- ja liikuntapalveluiden, kouluterveydenhuollon sekä paikallisten kumppaneiden, kuten järjestöjen ja yritysten kanssa.
- Vuorovaikutus kotien kanssa Move!-mittauksista ja lasten ja nuorten fyysisestä toimintakyvystä, terveydestä ja hyvinvoinnista.
- Oppilaiden osallistaminen Move!-prosessin kehittämiseen.
- Move!:n antaman tiedon hyödyntäminen kouluissa, kunnissa ja hyvinvointialueilla hyvinvointitoimenpiteiden suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa.
- Kirjataan Move!-prosessi ja tukitoimet vuosisuunnitelmiin ja/tai ohjaaviin asiakirjoihin (esim. opiskeluhuoltosuunnitelma).
Esimerkkejä Move!-hyvistä käytännöistä mm.
- https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/move-tukea-ja-ideoita
- https://liikkuvakoulu.fi/ideapankki/idea/ideoita-ja-vauhtia-move-polun-kehittamiseen/
Liikuntaneuvonnan yleisiä menestystekijöitä
Liikuntaneuvonta tunnistetaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen palveluna
- Liikuntaneuvonta toteutuu yhdyspinnalla (tunnistettu ja tunnustettu yhtenä HYTE-yhdyspintana kuntien tai kuntayhtymien ja hyvinvointialueiden välillä).
- Hyvinvointialueiden rooli palvelun toteutumisessa on hyödynnetty asiakkaiden tavoittamisen, tunnistamisen ja ohjaamisen sekä vaikutusten arvioinnin näkökulmasta.
- Liikuntaneuvonnan palvelupolku rakentuu moniammatillisesta ja eri sektoreilla toimivien terveyden, hyvinvoinnin ja sosiaali- ja kasvatusalan ammattilaisten yhteistyöstä, jossa toimijoiden roolit ja sovitut käytännöt on kuvattu, jokainen tietää tehtävänsä ja vastuunsa ja kaikilla on yhteinen päämäärä.
Liikuntaneuvonnan vaikutukset todennetaan ja tuodaan näkyväksi hankkeissa
- Neuvonnan toteutumisen sekä vaikutusten arvioiminen ja näkyväksi tekeminen.
- Move!-mittaukset tuottavat tietoa päätöksentekijöille kansallisen liikunta- ja terveyspolitiikan sekä kuntien terveyden edistämistoimenpiteiden kehittämistä ja seurantaa koskien.
- Hyvä ja tarkka kirjaaminen ja tilastointi tukevat neuvonnan laatua ja mahdollistavat palvelupolkutoimijoiden tiedonsiirron.
- Liikuntaneuvonnan vaikutuksista ja merkityksestä viestiminen asiakkaille, palvelupolun toimijoille sekä johdolle ja päättäjille. Hyvinvointialueella tehtävien terveysarvomittareiden avulla saadaan vahvempaa näyttöä vaikuttavuudesta.
- Liikuntaneuvonnan vaikutuksia hyödynnetään vakiinnuttamisen perusteena.
Liikuntaneuvonta on ammattilaisten laadukkaasti toteuttamaa
- Liikuntaneuvonnassa huomioidaan oppilaan yksilölliset tarpeet ja tavoitteet. Oppilasta osallistetaan liikuntaneuvonnan sisällön suunnitteluun.
- Liikuntaneuvojien osaamisen vahvistaminen (esim. koulutukset).
- Laadukkaiden työkalujen ja terveysteknologian käyttöönotto.
- Alueellinen ja paikallinen verkostotyö liikuntaneuvonnan palvelupolkujen kehittämisen tukena.