Tausta
Liikuntaneuvonnan kehittämisavustuksilla tuetaan liikuntalain (390/2015), Valtioneuvoston liikuntapoliittisen selonteon (2018) ja hallitusohjelman Suomi liikkeelle -ohjelman (2023) toimeenpanoa eri-ikäisten liikuntaneuvonnan osalta.
Liikuntalaki korostaa terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan asemaa liikuntatoimen ja yhteiskunnan eri toimialojen kokonaisuudessa. Lain keskeisinä tavoitteina on edistää eri väestöryhmien mahdollisuuksia liikkua ja harrastaa liikuntaa, väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä fyysistä toimintakykyä, lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä, liikunnan kansalais- ja seuratoimintaa sekä eriarvoisuuden vähentämistä liikunnassa.
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman (2023) tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä. Hallitusohjelman tavoitteena on myös vahvistaa sukupuolten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta liikunnassa.
Hallitusohjelmassa Suomi liikkeelle -ohjelman toimenpiteisiin on kirjattu perheliikuntaneuvonnan lisääminen neuvoloihin sekä elintapaohjauksen ja liikuntaneuvonnan vahvistaminen kunnissa ja hyvinvointialueilla hyödyntäen terveysteknologian mahdollisuuksia.
Liikuntaneuvonta ja sen tavoitteet
Liikuntaneuvonta on asiakaslähtöistä yksilöllistä ja ryhmämuotoista ohjausta, jonka tavoitteena on lisätä asiakkaan liikkumista ja edistää työ-, opiskelu- ja toimintakykyä sekä hyvinvointia.
Kehittämisavustusten tavoitteena on
- laajentaa liikuntaneuvonnan tarjontaa kaikenikäisille terveytensä kannalta liian vähän liikkuville
- vahvistaa laadukasta liikuntaneuvontaa kuntien tai kuntayhtymien palveluna ja osana hyvinvointialueiden toteuttamaa elintapaohjausta.
Hankeavustuksella voidaan käynnistää tai kehittää liikuntaneuvontapalvelua. Avustusta voidaan hakea:
- Liikuntaneuvontapalvelun käynnistämiseen (kunnassa ei ole vielä liikuntaneuvontaa)
- Liikuntaneuvontapalvelun laajentamiseen uusille kohderyhmille
- Olemassa olevan liikuntaneuvonnan palveluketjun kehittämiseen (esim. yhdyspintatyö kunnan, hyvinvointialueen ja muiden toimijoiden kesken)
Kehittämisavustuksella tuetaan liikuntaneuvontapalvelun käynnistämistä ja kehittämistä sekä palvelupolkujen rakentamista eri ikä- ja kohderyhmille. Liikuntaneuvonnan palvelupolku rakentuu usean osapuolen yhteistyönä ja tavoitteena on, että asiakas saa tukea liikunnallisen elämäntavan omaksumiseen. Laadukkaan palvelupolun rakentumisen edellytys on, että koordinaatiosta ja vastuista on sovittu. Liikuntaneuvonnassa kiinnitetään huomiota liian vähän liikkuvien liikunnallisen elämäntavan sekä terveyden ja hyvinvoinnin lisäämiseen. Lisäksi kannustetaan terveysteknologian mahdollisuuksien hyödyntämiseen liikuntaneuvontaa vahvistavana tekijänä. Tavoitteena on, että toiminta vakiintuu.
Liikuntaneuvonta näyttäytyy asiakkaalle yhtenäisenä palvelukokonaisuutena, vaikka sen rakentaminen edellyttää toimialarajat ylittävää yhteistyötä. Palvelu tulee muotoilla valitun kohderyhmän mukaisesti. Palvelupoluissa voivat olla mukana muun muassa liikuntapalvelut, varhaiskasvatus, toisen asteen oppilaitokset, työllisyyspalvelut ja hyvinvointialueen toimijat. Muita yhteistyötahoja voivat olla työterveyshuolto, paikallisyhdistykset, seurakunnat, Liikkujan Apteekit, kansalais- ja työväenopistot ja yksityiset palveluntuottajat.
Asiakas voi hakeutua liikuntaneuvontaan itse tai hänet voidaan ohjata monista eri palveluista, kuten perhekeskuksista, varhaiskasvatuksesta, opiskeluhuollosta, nuoriso- ja TE-palveluista, työterveydestä tai ikäihmisten palveluista.
Liikuntaneuvontaa voidaan toteuttaa yksilö- tai ryhmämuotoisena palveluna. Liikuntaneuvonta on asiakaslähtöistä yksilöllistä ja ryhmämuotoista ohjausta, jonka tavoitteena on lisätä asiakkaan liikkumista ja edistää työ- ja toimintakykyä sekä hyvinvointia. Liikuntaneuvonnassa asiakkaita tuetaan tunnistamaan omat vahvuudet, mahdollisuudet, mieltymykset sekä asettamaan realistisia tavoitteita ja löytämään keinoja liikkumisen lisäämiseksi. Pitkäaikaisena tavoitteena on asiakkaiden parempi hyvinvointi, terveys ja elämänlaatu.
Paikallinen yhteistyö on lähtökohtana liikuntaneuvonnan kehittämishankkeissa. Eri toimijoiden tulisi asettaa yhteiset tavoitteet asiakaslähtöisen palvelupolun varmistamiseksi. Yhteistyöverkosto tulee rakentaa kohderyhmälähtöisesti. Laajempi alueellinen yhteistyö tukee yhtenäisiä käytäntöjä ja kehittämistyötä.
Liikuntaneuvonnan keskeiset menestystekijät
Liikuntaneuvonta on hyvinvointipalvelu, jossa keskeistä on moniammatillinen toimintatapa. Moniammatillisuus syntyy yhteistyökumppaneiden, esimerkiksi hyvinvointialueiden tai TE-palveluiden kautta, jotka tavoittavat ja tunnistavat valittua asiakaskohderyhmää, tiedostavat liikkumisen hyödyt ja ottavat sen lisäämisen puheeksi asiakkaan kanssa sekä ohjaavat asiakkaita liikuntaneuvontapalveluun. Liikuntaneuvonnassa hyödynnetään terveysteknologian mahdollisuuksia.
Liikuntaneuvontapalvelu
- Palvelulla on määritelty kohderyhmä tai kohderyhmiä.
- Palvelupolku on suunnitelmallinen kokonaisuus, missä osapuolet tekevät yhteistyötä toimialojen sisällä sekä toimialarajat ylittäen.
- Kohderyhmien tavoittamiseen ja heille viestimiseen on laadittu suunnitelma.
- Toiminnalla on yhteinen päämäärä, missä toimijoiden roolit ja käytännöt on sovittu.
- Palvelua toteutetaan kunnan toimialojen, kuntien, kuntayhtymien tai hyvinvointialueiden yhteistyönä.
- Palvelussa tehdään yhteistyötä paikallisten toimijoiden, kuten järjestöjen ja yrittäjien kanssa.
Liikuntaneuvonnan vaikutukset
- Kirjaaminen sekä tilastointi tukevat neuvonnan laatua ja toimijoiden välistä yhteistyötä.
- Vaikutuksista viestitään asiakkaille, palvelupolun toimijoille sekä johdolle ja päättäjille.
- Vaikutustenarviointia hyödynnetään toiminnan kehittämisessä ja jatkuvuuden perusteluna.
Liikuntaneuvonta on ammattilaisten laadukkaasti toteuttamaa
- Liikuntaneuvojat ovat koulutettuja ammattilaisia, jotka hyödyntävät neuvonnassa vaikuttavia menetelmiä.
- Ammattilaisten osaamista vahvistetaan.
- Liikuntaneuvonnassa on sovittu kirjaamiskäytäntö.
- Liikuntaneuvojat kehittävät palvelua paikallisissa ja alueellisissa verkostoissa.
Hakijoita pyydetään kuvaamaan hakemuksessaan kunnassa olemassa oleva tai käynnistyvä liikuntaneuvontapalvelu ja sen suunnitellut kehittämistoimet. Suunnitelmassa tulee esittää myös mallinnus liikuntaneuvonnan palvelupolusta ja toimijoiden rooleista siinä. Lisäksi tulee nimetä liikuntaneuvontapalvelusta vastaava taho ja vastuuhenkilöt.