Suomi liikkeelle -ohjelman kehittämisavustukset liikuntaneuvontaan

Tausta
Liikuntaneuvonnan kehittämisavustuksilla tuetaan liikuntalain (390/2015), Valtioneuvoston liikuntapoliittisen selonteon (2018) ja hallitusohjelman Suomi liikkeelle -ohjelman (2023) toimeenpanoa eri-ikäisten liikuntaneuvonnan osalta.
Liikuntalaki korostaa terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan asemaa liikuntatoimen ja yhteiskunnan eri toimialojen kokonaisuudessa. Lain keskeisinä tavoitteina on edistää eri väestöryhmien mahdollisuuksia liikkua ja harrastaa liikuntaa, väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä fyysistä toimintakykyä, lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä, liikunnan kansalais- ja seuratoimintaa sekä eriarvoisuuden vähentämistä liikunnassa. 

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman (2023) tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä. Hallitusohjelman tavoitteena on myös vahvistaa sukupuolten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta liikunnassa. 

Hallitusohjelmassa Suomi liikkeelle -ohjelman toimenpiteisiin on kirjattu perheliikuntaneuvonnan lisääminen neuvoloihin sekä elintapaohjauksen ja liikuntaneuvonnan vahvistaminen kunnissa ja hyvinvointialueilla hyödyntäen terveysteknologian mahdollisuuksia.

Liikuntaneuvonta ja sen tavoitteet

Liikuntaneuvonnalla tarkoitetaan yksilöön kohdistuvaa, ammattilaisen antamaa ohjausta liikunnalliseen elämäntapaan ja muiden terveellisten elintapojen pariin. 

Kehittämisavustusten tavoitteena on 

• laajentaa liikuntaneuvonnan tarjontaa kaikenikäisille terveytensä kannalta liian vähän liikkuville
• vahvistaa laadukasta liikuntaneuvontaa kuntien tai kuntayhtymien palveluna ja osana hyvinvointialueiden toteuttamaa elintapaohjausta. 

Hankeavustuksella voidaan käynnistää tai kehittää liikuntaneuvontapalvelua. Avustusta voidaan hakea:

1. Liikuntaneuvontapalvelun käynnistämiseen (kunnassa ei ole vielä liikuntaneuvontaa)
2. Liikuntaneuvontapalvelun laajentamiseen uusille kohderyhmille
3. Olemassa olevan liikuntaneuvonnan palveluketjun kehittämiseen (esim. yhdyspintatyö kunnan, hyvinvointialueen ja muiden toimijoiden kesken)

Kehittämisavustuksella tuetaan liikuntaneuvontapalvelun prosessien käynnistämistä ja kehittämistä sekä palvelupolkujen rakentamista eri ikä- ja kohderyhmille. Liikuntaneuvonnan palvelupolku rakentuu usean osapuolen yhteistyönä ja tavoitteena on, että asiakas saa tukea liikunnallisen elämäntavan omaksumiseen. Laadukkaan palvelupolun rakentumisen edellytys on, että koordinaatiosta ja vastuista on sovittu. Liikuntaneuvonnassa kiinnitetään huomiota liian vähän liikkuvien liikunnallisen elämäntavan sekä terveyden ja hyvinvoinnin lisäämiseen. Lisäksi kannustetaan terveysteknologian mahdollisuuksien hyödyntämiseen liikuntaneuvontaa vahvistavana tekijänä. Tavoitteena on, että hankkeen toimenpiteet vakiintuvat pysyväksi toiminnaksi.

Liikuntaneuvonta näyttäytyy asiakkaalle yhtenäisenä palvelukokonaisuutena, vaikka sen rakentaminen edellyttää toimialarajat ylittävää yhteistyötä. Palvelupolku ja siinä mukana olevat tahot määräytyvät aina valitun kohderyhmän mukaisesti. Palvelupoluissa voivat olla mukana muun muassa hyvinvointialue, kuntatoimijoista liikuntapalvelut, varhaiskasvatus, perusopetus sekä toisen asteen oppilaitokset. Muita palveluketjutoimijoita kohderyhmän mukaan voivat olla työterveyshuolto, paikallisyhdistykset, seurakunnat, Liikkujan Apteekit, kansalais- ja työväenopistot ja yksityiset palveluntuottajat.

Liikuntaneuvonnan ohjautumisen reitit voivat olla moninaiset: ohjaus voi tapahtua muun muassa sote-keskuksesta, perhekeskuspalveluista, perusopetuksesta, varhaiskasvatuksesta, opiskeluhuollosta, nuorisopalveluista, TE-palveluista, työterveyshuollosta tai ikäihmisten palveluista. 

Liikuntaneuvontaa voidaan toteuttaa yksilö- tai ryhmämuotoisena palveluna. Yksilöllinen liikuntaneuvonta on prosessi, jonka tavoitteena on liian vähän liikkuvien saaminen aktiivisen arjen ja liikunnan pariin. Liikuntaneuvonnassa yksilöä tuetaan tunnistamaan omat vahvuutensa ja mahdollisuutensa, liikkumisen mieltymykset sekä asettamaan realistiset tavoitteet liikunnan lisäämiseksi. Pitkäaikaisena tavoitteena on yksilön hyvinvointi, parempi terveys ja elämänlaatu. 

Alueellinen ja paikallinen yhteistyö on lähtökohtana liikuntaneuvonnan kehittämishankkeissa. Eri toimijoiden tulisi asettaa yhteiset tavoitteet asiakaslähtöisen palvelupolun varmistamiseksi. Yhteistyöverkosto tulee rakentaa kohderyhmälähtöisesti. Laajempi alueellinen yhteistyö tukee yhtenäisiä käytäntöjä ja kehittämistyötä. 

Liikuntaneuvonnan keskeiset menestystekijät

Liikuntaneuvonta on hyvinvointipalvelu, jossa keskeistä on moniammatillinen toimintatapa. Palvelupolun toimijat tiedostavat liikkumisen lisäämisen hyödyt terveyden ja toimintakyvyn edistämisessä. Liikuntaneuvonnan kehittämisessä hyödynnetään terveysteknologian mahdollisuuksia.

Hakijoita pyydetään kuvaamaan hakemuksessaan kunnassa olemassa oleva tai käynnistyvä liikuntaneuvontapalvelu ja sen suunnitellut kehittämistoimet. Suunnitelmassa tulee esittää myös mallinnus liikuntaneuvonnan palvelupolusta ja toimijoiden rooleista siinä. Lisäksi tulee nimetä liikuntaneuvontapalvelusta vastaava taho ja vastuuhenkilöt.

Liikuntaneuvonta on terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen palvelu

• Liikuntaneuvonnan kohderyhmä valitaan hakijan tarpeisiin perustuen. 
• Liikuntaneuvonnan palvelupolku on suunnitelmallinen kokonaisuus, missä osapuolet tekevät yhteistyötä toimialojen sisällä sekä toimialarajat ylittäen.
• Kohderyhmien tavoittamiseen ja heille viestimiseen on laadittu huolellinen suunnitelma.
• Toiminnalla on yhteinen päämäärä, missä toimijoiden roolit ja käytännöt on sovittu.
• Liikuntaneuvonta toteutuu kuntien tai kuntayhtymien ja hyvinvointialueiden yhteistyönä.
• Hyvinvointialueiden rooli palvelun toteutumisessa on tärkeä asiakkaiden tavoittamisen, tunnistamisen ja ohjaamisen näkökulmasta.

Liikuntaneuvonnan vaikutukset todennetaan ja tuodaan näkyväksi hankkeissa

• Hyvä ja tarkka kirjaaminen sekä tilastointi tukevat neuvonnan laatua ja mahdollistavat eri toimijoiden välisen tiedonsiirron. 
• Liikuntaneuvonnan vaikutuksista ja merkityksestä viestitään asiakkaille, palvelupolun toimijoille sekä johdolle ja päättäjille.
• Liikuntaneuvonnan vaikutustenarviointia hyödynnetään toiminnan jatkuvuuden perusteluna.

Liikuntaneuvonta on ammattilaisten laadukkaasti toteuttamaa

• Liikuntaneuvojien osaamista vahvistetaan.
• Laadukkaita työkaluja ja terveysteknologiaa hyödynnetään.
• Liikuntaneuvonnan palvelupolkuja kehitetään alueellisissa ja paikallisissa verkostoissa hyödyntäen olemassa olevia hyviä käytäntöjä.

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:

1. Hakukohtaiset myöntöperusteet

Hankeavustusta haetaan ajalle 1.1.2025-31.12.2025. Hankerahoitus myönnetään yhdelle vuodelle. Mikäli Suomi liikkeelle -ohjelmaa linjaava Liikunnallisen elämäntavan ja toimintakyvyn ministerityöryhmä päättää vuoden 2026 määrärahojen käyttöä linjatessaan kohdistaa avustuksia tämän haun mukaiseen toimintaan myös jatkossa, voivat tästä hausta avustusta saaneet hakea uutta avustusta jatkohankkeena.

Hankkeiden tulee olla selkeitä kokeilu- ja kehittämishankkeita, joissa kehitetään toimintamalleja, -tapoja, -menetelmiä ja -rakenteita tai sovelletaan aiempia hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja uuteen ympäristöön. 

Avustuksia myönnettäessä painotetaan kuntakoordinaatiota, useiden toimijoiden yhteishankkeita, poikkisektoraalista, -hallinnollista ja -ammatillista yhteistyötä sekä liikunnan läpäisyperiaatetta. Hallinnonalojen välisessä yhteistyössä korostetaan kunnan liikuntapalvelujen, koulutuskuntayhtymien ja hyvinvointialueiden yhteistyön merkitystä ja yhteisiä toimenpiteitä liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi. Hankkeissa painotetaan yhteistyötä paikallisten toimijoiden, kuten liikuntaseurojen, järjestöjen, seurakuntien ja yritysten kanssa. Hankkeisiin toivotaan sisällytettävän näiden toimijoiden toimenpiteitä ja/tai palveluita.  

Jos avustusta haetaan useamman kunnan tai koulutuksen järjestäjän yhteiseen hankkeeseen, nimetään yksi näistä hakemusta hallinnoivaksi tahoksi. Hallinnoiva yhteisö hakee avustusta ja vastaa avustuksen käytöstä, mahdollisesta takaisinmaksusta ja selvityksen antamisesta aluehallintovirastolle. Hakemukseen tulee liittää osallistuvien yhteisöjen tekemä sopimus työn- ja vastuunjaon periaatteista sekä avustuksen käytöstä ja siihen liittyvistä vastuista. Avustusta saa siirtää avustuksena hankekumppanin käyttöön vain silloin, mikäli aluehallintovirastolta on anottu lupa avustuksen edelleen jakamiseen, ja tämä lupa on myönnetty ja kirjattu avustuspäätökseen.

Omarahoituksen tulee olla vähintään 40 prosenttia hankkeen toteutuneista kokonaiskustannuksista. Omarahoitus ei voi olla laskennallista, esimerkiksi kunnan omien tilojen laskennallisia vuokria, vyörytyseriä tai talkootyötä, kun siihen ei liity kirjanpitoon kirjattavaa tuloa eikä menoa. Omarahoitus tulee pystyä osoittamaan kirjanpidossa tiliselvityksen yhteydessä. Aluehallintoviraston myöntämä avustus voi kattaa enintään 60 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista.

Avustustoiminnan vaikuttavuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Avustamisen tarkoituksena on tukea sellaisia toimintamalleja, joita pystytään vakiinnuttamaan osaksi normaalia palvelujärjestelmää myös ilman ulkopuolista taloudellista tukea. Tärkeää hankkeen toimenpiteiden pysyvyyden ja palvelun vakiintumisen kannalta on pitkäjänteinen sitoutuminen suunniteltuihin toimenpiteisiin sekä niiden rahoittamiseen. 

Liikuntaneuvonnan kehittämistyötä ja yksittäisiä hankkeita on toteutettu paljon. Avustuksia myönnettäessä aluehallintovirasto huomioi, miten hyvin hankkeen suunnitelmassa on otettu huomioon olemassa oleva tutkimustieto sekä aiemmissa vastaavissa hankkeissa hyväksi havaitut käytännöt, toimintamallit ja suositukset. 

Avustusta ei voida myöntää kaupalliseen toimintaan, rakentamiseen, kilpaurheilu- tai valmennustoimintaan, eikä organisaatioiden lakisääteiseksi tai normaaliksi katsottavaan perustoimintaan. Hankkeita, joiden päätarkoitus on tutkimus, yksittäisen tapahtuman järjestäminen tai välineiden hankinta, ei tueta. 

Valtionavustusten keskeinen periaate on, ettei samaa toimintaa tueta usean eri avustusjärjestelmän kautta. Hakija on velvollinen ilmoittamaan hakemuksessaan mahdolliset muut hakemansa ja saamansa avustukset, jotka liittyvät kyseessä olevan hakemuksen mukaiseen toimintaan.

2. Yleiset perusteet

Opetus- ja kulttuuriministeriö pyrkii strategiansa mukaisesti vaikuttamaan siihen, että kaikkien kyvyt ja osaaminen vahvistuvat; että yhteiskuntaa uudistetaan luovalla, tutkivalla ja vastuullisella toiminnalla; ja että merkityksellisen elämän edellytykset turvataan yhdenvertaisesti. OKM:n strategia on luettavissa verkkosivuilta.

Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan siten katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke osaltaan edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, osallisuutta, keskinäistä kunnioitusta ja kestävää kehitystä OKM:n strategian toimintalupauksen mukaisesti. 

3. Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.

Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom):

• Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
• Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
• Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
• Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

Jos avustus kohdistuu palkkakustannuksiin, voidaan avustus myöntää vain erityisen painavasta syystä, jos avustuksen saaja on saanut rangaistuksen luvattoman ulkomaisen työvoiman käytöstä (valtionavustuslain 7 § 2 mom).

4. Esteitä avustuksen myöntämiselle

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia aluehallintovirastolta, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Aluehallintovirasto hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa aluehallintovirastolle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten. 

Hakemus hylätään myös, jos se saapuu määräajan jälkeen.

Valtionavustuksen saamisen edellytyksenä on hankkeen osallistuminen toiminnan seurantaan ja vaikutustenarviointiin valtionapuviranomaisen edellyttämällä tavalla. Likes Jamk/Liikkuvat-kokonaisuus huolehtii käytännössä tätä avustusta koskevasta seurannasta opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta. Seurantatietojen pohjalta laaditut yhteenvetoraportit tulevat myös hankkeiden käyttöön. Hankkeiden seurantaan ja arviointiin liittyvien henkilötietojen käsittelyn perusteet ja rekisteröidyn oikeudet on kuvattu tietosuojailmoituksissa, kts. OKM, AVI. Nämä seurantatiedot eivät kuitenkaan korvaa aluehallintovirastoon toimitettavaa hankeselvitystä, jonka määräpäivä ilmoitetaan valtionavustuksen päätöskirjeessä.  

Liikuntaneuvontaan kehittävien hankkeiden vaikutustenarviointi

Liikuntaneuvonnan yhtenä keskeisenä menestystekijänä on liikuntaneuvontaprosessin sekä sen vaikutusten arvioiminen. Vaikutuksista ja toteutumisesta viestiminen kohderyhmälle, palvelupolussa mukana oleville ammattilaisille ja päättäjille auttaa markkinoimaan ja vakiinnuttamaan toimintaa. Liikuntaneuvonnan vahvistaminen kunnissa tapahtuu Petteri Orpon hallitusohjelman Suomi liikkeelle -ohjelman toimenpiteiden osana ja liikuntaneuvontahankkeiden arvioinnilla tuetaan ohjelman laajempaa vaikutusten arviointia. 

Liikuntaneuvontaa kehittävien hankkeiden arvioinnissa käytetään RE-AIM-viitekehystä. Viitekehys auttaa hankkeen tavoitteiden kirkastamisessa ja helpottaa hanketoimijoita todentamaan toiminnan vaikutuksia ja toteutumista hankekauden päätyttyä. Näin varmistetaan, että hankkeen aikana pystytään keräämään kaikki tarvittava tieto hankkeen vaikutusten ja toteutumisen arvioimiseksi.

Liikkuvat-kokonaisuus tarjoaa hankkeille erilaisia tukitoimia, kuten verkostotapaamisia, koulutusta, materiaaleja ja viestinnällistä tukea. Näihin mahdollisuuksiin voi tutustu myös Liikkuvien verkkosivuilla tai olemalla yhteydessä Liikkuvat-kokonaisuuden työntekijöihin.

Avustuksen käyttöaika on 1.1.2025 – 31.12.2025. Avustus voi kattaa enintään 60 prosenttia avustettavan hankkeen kokonaiskustannuksista.

Valtionavustusta saa käyttää vain avustuspäätöksessä ilmoitettuun käyttötarkoitukseen. Avustuspäätöksen perusteena ovat hakemuksessa esitetyt kustannukset ja rahoitus. Toteutuneiden kokonaiskustannusten tulee aiheutua valtionavustushakemuksessa ja -päätöksessä määritellystä hankkeesta.

Hyväksyttäviä kustannuksia ovat hanketoiminnasta aiheutuvat suoranaiset kustannukset:

• hanketta varten palkatun koordinaattorin palkkakustannukset,
• liikuntaneuvonnan ammattilaisten palkkiot ja liikunnanohjaajien palkat ja palkkiot,
• hanketta varten palkatun koordinaattorin, liikuntaneuvonnan ammattilaisten ja liikunnanohjaajien matkakustannukset,
• koulutuskustannukset,
• markkinointikustannukset,
• liikuntavälineiden hankinnasta ja terveysteknologian hyödyntämisestä / hankinnasta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset (enintään 30 % kokonaiskustannuksista, ylimenevää osuutta ei huomioida kokonaiskustannuksiin),
• vuokrakustannukset muista kuin kunnan tai toiminnan järjestäjän omista tiloista.

Osana hanketta voidaan kehittää terveysteknologian käyttöön ottamista liikuntaneuvonnan vahvistamiseksi (apuväline liikkumisen seurannassa ja kannustamisessa). Mittaamiseen pohjautuvilla terveysteknologisilla ratkaisuilla voidaan tehostaa liikunta- ja elintapaohjausta. Liikuntaneuvonnan kehittämisessä tuetaan kokeiluluonteisia toimenpiteitä, kuten aktiivisuusmittarien hankintaa tai liikuntaneuvontaprosessia tukevien digitaalisten ja teknologisten palvelujen hankintaa. Hankinnoilla tulee olla selkeä yhteys liikuntaneuvonnan kehittämiseen ja palveluissa toimivalla henkilöstöllä tulee olla riittävästi osaamista näiden palvelujen käyttöönottoon ja hyödyntämiseen. 

Alustava suunnitelma hankittavasta liikuntavälineistöstä tai terveysteknologisista ratkaisuista tulee kuvata hakemuslomakkeen kustannusarviokohdassa. 

Hyväksyttäviä palkkakustannuksia ovat hanketta varten palkattujen henkilöiden palkkakustannukset, vakinaisten työntekijöiden lisätyön tekemisestä aiheutuvat lisäkorvaukset ja hankkeesta aiheutuvat sijaiskulut. Muilta osin hankkeen kokonaiskustannuksiin ei voi sisällyttää vakinaisen henkilöstön palkkakustannuksia, ellei hankkeelle siirtyneen vakinaisen tilalle ole palkattu vastaavalla työpanoksella toista henkilöä. Tällöin joko vakinaisen henkilön tai sijaisen palkkakustannukset ovat hyväksyttäviä kustannuksia. Kaikki hankkeen palkkakustannukset tulee kohdentaa hankkeen kustannuspaikalle.

Hyväksyttäviksi kustannuksiksi luetaan palkoista tai palkkioista kutakin palkansaajaa kohden enintään määrä, joka vastaa 80 000 euron vuosipalkkaa lakisääteisine sivukuluineen. Palkka voidaan maksaa rahapalkkana tai luontoisetuina. Jos työntekijän työaikaa kohdennetaan hankkeelle osittain, tulee avustuksen saajan osoittaa luotettavasti esimerkiksi työajanseurannan avulla työpanoksen kohdistuminen välittömästi hankkeelle. Myös työaikasuunnitelmaa tai -määräystä pidetään riittävänä dokumentaationa.

Hyväksyttävät kustannukset voidaan määritellä tarkemmin avustuspäätöksessä ja sen liitteissä. Kaikki hankkeen kokonaiskustannukset (myös muut kuin hyväksyttävät kustannukset) ja tuotot tulee raportointivaiheessa kirjata hanketta varten perustetulle kustannuspaikalle.

Hankkeen kokonaiskustannuksiin ei voi esittää kustannuksia, jotka eivät suoraan lisää päivittäistä liikuntaa, kuten rakentamis- ja kalustamiskustannuksia, kokouskustannuksia, kunnan omien tilojen vuokrakustannuksia eikä organisaation lakisääteisestä tai perustoiminnasta aiheutuvia kustannuksia. 

Aluehallintoviraston avustuksella katetaan avustettavasta hankkeesta syntyvää alijäämää, joka muodostuu vähentämällä hyväksyttävistä kustannuksista muut avustukset ja hankkeesta saadut tuotot. Jos aluehallintoviraston avustus on suurempi kuin toteutunut alijäämä, ylimenevä osuus tulee palauttaa aluehallintovirastolle. 

Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti. Hankkeelle tulee asettaa ohjausryhmä. 

Aluehallintovirastolla on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §). 

Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.

• Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan. 
• Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia. 
  (Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016).

Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon, mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 30 000 euroa.

Selvitykseen sisältyy sekä talousraportointi että toiminnan raportointi. Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikka- tai projektikohtaista talousraportointia.