Suomen tiedepalkinto professori Martti Koskenniemelle
Suomen tiedepalkinnon 2021 saa Martti Koskenniemi, Helsingin yliopiston kansainvälisen oikeuden professori. Hänen tutkimuksissaan yhdistyy harvinaisella tavalla diplomaattitaustasta nouseva kansainvälisen oikeuden käytännön ymmärrys aiheen monipuoliseen teoreettiseen pohdintaan ja kriittiseen tarkasteluun. Viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana Koskenniemi on vaikuttanut merkittävästi kansainvälisen oikeuden piirissä käytyyn teoriakeskusteluun.
Martti Koskenniemi (synt. 1953) on perustamansa Helsingin yliopistossa toimivan Kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien Erik Castren -instituutin johtaja (vuodesta 1997). Koskenniemi on toiminut akatemiaprofessorina vuosina 2005–2009 ja 2013–2017.
– Ajassa, jossa kansainväliset suhteet ja maailmanpolitiikka näyttäytyvät entistä enemmän vahvemman oikeutena, on tärkeää, että asioita ratkaistaan kansainvälisen oikeuden keinoin. Koskenniemen laaja työ on mahdollistanut huomion kiinnittämisen sellaisiin kysymyksiin, jotka perinteisessä kansainvälisen oikeuden opeissa on ohitettu. Koskenniemen tarkastelussa kansainvälinen oikeus osoittautuu kohteeksi, joka helposti jää joko valtapolitiikan tai utopistisen idealismin välineeksi, tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen sanoi.
Ministeri Kurvinen jakoi Suomen tiedepalkinnon 1. kesäkuuta järjestetyssä Tiedefoorumissa. Suomen tiedepalkinto on Suomessa työskentelevälle tutkijalle tai tutkijaryhmälle myönnettävä tunnustus merkittävästä tieteellisestä työstä. Palkinnon myöntää opetus- ja kulttuuriministeriö Suomen Akatemian hallituksen esityksestä.
Palkinto on suuruudeltaan 100 000 euroa. Kahden vuoden välein myönnettävä tiedepalkinto perustettiin vuonna 1997 ja se myönnettiin nyt 13. kerran osana Tiedefoorumia. Tänä vuonna Tiedefoorumi on osa kansallista Tutkitun tiedon teemavuotta.
Palkintoperustelut
Martti Koskenniemi suuntautui Turun yliopistossa suoritettujen oikeustieteen opintojensa jälkeen nopeasti edenneelle diplomaattiuralle. Kiinnostus kansainvälistä oikeutta ja erityisesti Harvardin yliopiston tutkijoiden kriittiseen teoriaan johti väitöskirjaan vuonna 1989. Väitöstutkimuksessaan hän osoitti, kuinka kansainvälisen oikeuden argumentaatio väistämättä avautuu ei-oikeudellisiin suuntiin. Tutkimus nousi nopeasti klassikon asemaan ja saavutti laajan lukijakunnan eri puolilla maailmaa.
Helsingin yliopiston kansainvälisen oikeuden professuuriin Koskenniemi pätevöityi tutkimuksella kansainvälisistä pakotteista. Teos palkittiin K.G. Idman -palkinnolla. Koskenniemi suuntautui tutkimaan sitä, miten ajatus kansainvälisestä oikeudesta muodostui ja miten lopulta tuo ajatus menetti uskottavuuttaan. Viimeistään tämän toisen laajan kansainvälisen monografian myötä Koskenniemestä tuli yksi alan johtavista tutkijoista maailmassa.
Koskenniemen laaja tuotanto sisältää sekä monografioita, toimitettuja teoksia että huomattavan määrän artikkeleita. Kriittinen teoria on mahdollistanut huomion kiinnittämisen sellaisiin kysymyksiin, jotka perinteisessä kansainvälisen oikeuden doktriinissa on ohitettu. Kansainvälinen oikeus osoittautuu Koskenniemen tarkastelussa herkäksi kohteeksi, joka helposti jää joko valtapolitiikan tai utopistisen idealismin välineeksi. Kansainvälisellä oikeudella operoidaan epätäydellisessä maailmassa.
Koskenniemi on tutkijana suuntautunut rohkeasti myös aina uusiin kysymyksiin. Esimerkkeinä voi mainita kiinnostuksen kansainvälisen oikeuden varhaisiin eurooppalaisiin juuriin sekä kansainvälisen oikeuden politiikkaan.
Martti Koskenniemi on myötävaikuttanut monella tavalla kansainvälisen oikeuden piirissä käytyyn teoriakeskusteluun viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Hänen tutkimuksensa ovat inspiroineet laajasti nuoremman polven tutkijoita ympäri maailmaa. Kriittisenä tutkijana Koskenniemi ei ole epäröinyt ottaa osaa julkisuudessa käytyihin keskusteluihin.
Koskenniemen vaikutus on näkynyt myös käytännössä. YK:n kansainvälisen oikeuden toimikunnan jäsenenä hänen johdollaan valmisteltiin maailmanjärjestölle vuonna 2006 merkittävä kansainvälisen oikeuden sirpaloitumista koskeva raportti.
Koskenniemi on toiminut vierailevana professorina tai osa-aikaisena professorina Cambridgen yliopistossa, Brysselin vapaassa yliopistossa, New Yorkin yliopistossa, Melbournen yliopistossa ja Pariisin Sorbonnen yliopistossa. Hän on McGill -yliopiston, Upsalan yliopiston ja Frankfurtin yliopiston kunniatohtori ja hänet on kutsuttu British Academyn corresponding fellow'ksi sekä jäseneksi American Academy of Arts and Sciences'iin.
Muualla verkossa
Lisätietoja
- Opetusneuvos Paavo-Petri Ahonen, opetus- ja kulttuuriministeriö, p. 0295 330 247
- Pääjohtaja Heikki Mannila, Suomen Akatemia, p. 0295 335 001