Rakennustaiteen valtionpalkinto arkkitehti Reijo Jallinojalle

Jallinoja valmistui Otaniemen teknillisestä korkeakoulusta arkkitehdiksi vuonna 1967. Valmistumisen jälkeen hän oli töissä Helsingin kaupungilla ja yksityisillä toimistoilla sekä vuosina 1990-2003 Jallinoja toimi Tampereen teknillisen korkeakoulun professorina. Oman arkkitehtitoimiston Jallinoja perusti parikymmentä vuotta sitten. Hän on suunnitellut mm. Helsingin Kumpulan Isonniityn asuntoalueen, Pikku-Huopalahdesssa asuintaloja, joista tunnetuin on ns. terassitalo ja Yli-Iissä sijaitsevan Kierikkikeskuksen päärakennuksen. Kaupunkisuunnitteluviraston projektipäällikkönä hän johti Itä- ja Länsi-Pasilan kaavoitusta.

Ylijohtaja Riitta Kaivosoja muistutti palkintopuheessa, että Suomen arkkitehtuuripoliittinen ohjelma on ollut kansainvälisesti edelläkävijä ja antanut jopa mallia muille maille. - Euroopan unionin tasolla kiinnitetään asiaan myös enenevää huomiota ja Suomi on myös vuoden 2006 unionin puheenjohtajakaudellaan järjestämässä arkkitehtuurin kysymyksiin pureutuvaa konferenssia, sanoi Kaivosoja.



Kaivosojan mukaan valtiolla ja kunnilla on Suomessa ollut erityisen vahva rooli arkkitehtuurin vaalijana julkista tilaa rakennettaessa. Kun vastuu kaavoituksesta on siirtynyt kuntiin, on Kaivosojan mielestä entistäkin tärkeämpää, että ympäristöstä, sen laadusta ja arkkitehtuurista keskustellaan laajasti myös kunnallisella tasolla.

Valtion rakennustaidetoimikunta toteaa perusteluissaan:

Professori Reijo Jallinojalla on takanaan 40 vuotta kynä kädessä; kynä joka alati hakee uusia vastauksia. Hänen osaamisensa kattaa kaikki mittakaavat ja useat eri toiminnot. Keskeisenä on ihmisen tila. Jallinoja ammentaa ajan hengestä, mutta ei turvaudu trendeihin. Suunnitelmien asu on usein humoristinen, leikkisä tai "letkeä", kuten tuomaristo toteaa tänä vuonna menestyneestä asemakaavaehdotuksesta. Toteutuksissa näkyy kuitenkin vahva luottamus ja vakava suhtautuminen muodonannon merkitykseen.

Nuoren arkkitehdin diplomityössä näkyi aikanaan usko ajan tuomiin uusiin keinoihin rakentaa kaupunkiympäristöä. Tämä kiinnostus vei kahdentoista vuoden jaksoon kaupunkisuunnittelun parissa. Ensimmäisenä suunnittelukohteena oli Pasila. Kokeellisessa Itä-Pasilassa kaikki ei toteutunut aivan niin kuin kaupunkisuunnitteluviraston projektipäällikkönä toiminut Jallinoja toivoi. Myöhemmässä Länsi-Pasilassa käytettiinkin jo perinteisempiä esteettisiä kaupunkisuunnittelun keinoja.

Helsingin kaupungin palveluksesta Jallinoja siirtyi vientitöihin laatimaan kaupunkisuunnitelmia mm. Kuwaitiin ja Libyaan.

Palkinnon saajan henkilökohtainen kynänjälki tuli näihin aikoihin tutuksi menestyvien kilpailuehdotusten myötä. Ensimmäisenä voittona oli ammattitaitoisesti laadittu Kumpulan yliopistoalueen suunnitelma. Pian Jallinoja tuli tunnetuksi myös omaperäisestä otteestaan. Tämä näkyi "arabikyläksi" kutsutussa Helsingin Kumpulan asuntoalueessa ja huipentui Pikku-Huopalahden uudessa kaupunginosassa. Tässä kokonaisuudessa Reijo Jallinojan suunnittelemat asuinrakennukset onnistuvat antamaan koko alueelle omalaatuisen leiman. Nostalgisena pidetty kaupunkirakenteellinen tavoite sai Jallinojan talojen myötä raikkaan omaperäisen asun. Alueen tunnetuin rakennus on maisemaa hallitseva terassitalo.

Kohta kolmekymmentä vuotta jatkuneita kilpailumenestyksiä riittää jokaiselle vuodelle yksi. Uusimpia toteutettuja töitä on paljon kiitosta saanut Kierikkikeskus Yli-Iissä. Paikallisista hirsistä rakennettu pieni porrastettu pyramidi kätkee uumeniinsa paikanpäältä löytyneitä muinaisaarteita.

Reijo Jallinoja ei ole vastavirran kulkija mutta kylläkin oman tiensä tarpoja. Kasvavilla seuduilla rakennetaan paljon, mutta maamme arkkitehtoninen diversiteetti on silti kapea. Jallinojan töillä on suuri merkitys arkkitehtuurin löytöretkeilijälle.

Reijo Jallinojan perspektiivipiirustuksissa esiintyy usein lipputanko ja siinä Suomen lippu komeasti sojottamassa suorakaiteen muotoisena.

Ehkä hän tiesi että hänelle tullaan kerran myöntämään rakennustaiteen Suomen valtionpalkinto.

-- -- --

Lisätietoja:

- taidesihteeri Mari Karikoski (Taiteen keskustoimikunta), puh. (09) 160 77064