Statsprisen för litteratur till Rakel Liehu och Kristiina Rikman

– Litteraturen har alltid haft en stark ställning bland konstarterna. Enligt min uppfattning är det ett tecken på den mångsidiga betydelse litteraturen har som uppbyggare av vår kultur, som en förankrare, men också ifrågasättare av samhällets värden, som språkutvecklare och som berikare av språket. Författare och översättare bjuder oss på denna rikedom och välfärd, sade Kaivosoja i sitt tal.

Kaivosoja påminde om att det breda välfärdsbegreppet inom demokratiska samhällen alltmer sträcker sig också till kulturpolitiken och dess andel i understödandet av konst.

– Konstfrämjande är en del av välfärdspolitiken. Jag påstår inte att välfärden inom konstyrkena för tillfället skulle vara bred och omfattande. Men ganska mycket har man fått till stånd under årtiondena, och mera är på kommande - som det förbättrade pensions- och socialskyddet för stipendiater som genomförs nästa år.

– Landets konstkommissionsväsen, som fyller 40 år i år, har gjort ett betydande arbete för att främja konsten och konstnärernas ställning. Konstkommissionerna delade förra året ut över 24 miljoner euro. En dryg femtedel gick till litteraturen. Årligen är det över hundra författare eller översättare som tryggar sitt arbete med hjälp av ett minst ettårigt konstnärsstipendium. Dessutom får nästan tusen författare årligen så kallade biblioteksstipendier.

Prismotiveringar (endast på finska)

Kirjailija Rakel Liehun runokokoelma Bul Bul (WSOY 2007) on runsas, energinen proosarunoteos, jonka kielellinen matka sekoittaa yhteen naurun, absurdin, traagisen, tarustot ja nykypäivän. Kokoelma on nimensä mukainen runouden satakieli: teemat varioituvat, toistuvat ja kytkeytyvät toisiinsa, tarinallinen aines, myytit ja urbaanit kauhukuvat sekoittuvat ilmavasti keveänä liitävään muotoon. Säkeet taittuvat proosalliseen mittaan, roolirunojen tarinat runollisiksi ja surrealistisiksi. Bul Bul on merkityksiltään rikas teos; sen intertekstuaalisuus on monitasoisuutta, kieli särmikästä, muoto tuore ja kokeileva. Kokoelman henkilögalleriassa seikkailevat niin Rattus Rattus, Raskolnikov, Anubis, Karen Blixen, uhrattava Pikku Antigone kuin lapsen kidnappaava nainenkin, vaihtuvissa maisemissa liikutaan luontevasti putkiremontista muinaiseen Egyptiin, Antarktikselle, Afrikkaan tai turvakotiin ja nykyisen maailman painajaiskuviin.

Bul Bul on Rakel Liehun kahdestoista runokokoelma. Mittavan, alati uudistuvan runotuotantonsa lisäksi Liehu on kirjoittanut kolme romaania, joista Helene Schjerfbeckin elämää kuvaava romaani Helene (WSOY 2003) on tunnetuin. Liehu ammentaa runouteensa vaikutteita uskonnosta, kuvataiteesta, historiasta, myyteistä ja kirjallisuudesta. Hänen lyriikassaan toistuu usein valon ja pimeän kuvasto, runoissa kuolemaa ja kärsimystä saattaa myötäelävä lämpö. Liehun lyriikan kieli on vuosien varrella vaihtunut modernistisesta runokielestä kokeilevampaan, ja on valovoimainen esimerkki siitä, miten kokeileva runokieli ja muoto todistavat inhimillisen ja tunnistettavan lämmön puolesta.

Kääntäjien valtionpalkinnon palkintoperustelut

1970-luvulta asti kirjallisuutta suomentanut Kristiina Rikman on merkittävimpiä kääntäjiämme. Yli 35-vuotisen uransa aikana hän on kääntänyt runsaat toista sataa teosta englannin ja ruotsin kielestä. Suomennosluettelo on monipuolinen ja sisältää niin nykyaikaista romaanikirjallisuutta kuin lasten- ja nuortenkirjallisuuttakin, mukana myös salapoliisiromaaneja, matkaoppaita, tietokirjallisuutta ja kuunnelmia. Tärkeimmistä suomennoksista mainittakoon kaikki John Irvingin suomennetut teokset, joita on ilmestynyt kolmetoista, neljä Philip Rothin romaania ja viisi Alice Munron novellikokoelmaa. Muita merkittäviä Rikmanin suomentamia kirjailijoita ovat mm. Charles Bukowski, Saul Bellow, Richard Adams, Siri Hustvedt ja Anne Tyler. Ominaislaadultaan näin erilaisten kirjailijoiden nahkoihin heittäytyminen on vaatinut ilmiömäistä herkkyyttä ja taituruutta, joskus taistelutahtoakin.

Lasten- ja nuortenkirjoista Kristiina Rikmanin tunnetuimpia suomennoksia ovat Astrid Lindgrenin Katto-Kassinen kujeilee ja Katto-Kassinen lentää jälleen. Vuonna 2007 ilmestyi Rikmanin uusi, raikas suomennos Astrid Lindgrenin Peppi Pitkätossusta. Myös Ursula LeGuinin fantasiaromaanit, muun muassa Maameri-sarja ja Tehanu, sekä Susan Cooperin Pimeä nousee -sarja ovat saaneet Rikmanista mainion ja kekseliään tulkin.

Suomentaja on taiteilija, joka jää usein näkymättömäksi kirjailijan selän taakse. Kristiina Rikman on sekä työllään että yhteiskunnallisella toiminnallaan pyrkinyt tekemään kääntäjän ammattia näkyväksi. Hän on toiminut Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton puheenjohtajana 1996–1999 ja luonut hyvät suhteet muihin taiteilijaryhmiin ja -järjestöihin.

Kristiina Rikman on vaikuttanut myös kääntäjien ammatti-identiteetin vakiintumiseen opettamalla jo 1980-luvulla Helsingin yliopiston suomentamisen kurssilla sekä myöhemmin erilaisissa seminaareissa ja tapahtumissa. Kirjallisuuden kääntäjien merkitys on huomattava niin suomenkieliselle kirjallisuudelle kuin koko kulttuurillekin. Suomentajat tuovat maailmankirjallisuuden lukevan yleisön ulottuville. Pientä mutta tärkeää osaa lukevasta yleisöstä edustavat suomalaiset kirjailijat, jotka kielitaidosta riippumatta saavat suomennosten kautta kosketuksen siihen, mitä maailmalla on kirjoitettu ja kirjoitetaan.

-----

Ytterligare information:
- konstsekreterare Esa Rantanen (Centralkommissionen för konst), tfn (09) 160 77065