Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Arvioinnissa otetaan huomioon hankkeen tarkoituksenmukaisuus suhteessa haun tavoitteisiin, toiminta- ja taloussuunnitelman realistisuus sekä hankkeen laatu ja laajuus seuran toimintaympäristö huomioiden.
1. Hakukohtaiset myöntöperusteet
Hankkeen laajuuden ja vaikuttavuuden arvioinnissa huomioidaan seuraavia asioita:
- seurojen yhteiset hankkeet
- yhteistyöverkostojen ja erilaisten kumppanuuksien luominen
- laadukasta, ohjattua toimintaa ja monipuolista liikuntaa tarjotaan enemmän kuin kerran viikossa
- uusien harrastajaryhmien perustaminen/lisääminen
- uusien harrastajien lisääminen
- innovatiivisen ”ei perinteisen” seuratoiminnan kehittäminen (esim. nuorten omat ideat/ryhmät)
- harjoitusvuorot ovat lapsille sopivaan vuorokauden aikaan, lähellä asuinympäristöä ja muuta elinpiiriä (lähiliikunta-ajatus)
- vapaaehtoistoiminnan kehittäminen ja yhteisöllisyyden tukeminen
- sukupuolten tasa-arvon huomioinen: liikuntaryhmiä perustetaan poikavaltaisissa lajeissa tytöille ja tyttövaltaisissa lajeissa pojille. Vastaavasti voi olla myös kaikille yhteisiä ryhmiä
- miten, millä perusteilla ja miten organisoiden seura käyttäisi avustusta vähävaraisten perheiden lasten ja nuorten tukemiseen.
Tukea voidaan hakea kohdennetusti esimerkiksi lajijaostolle, mutta itsenäisenä hakijana jaosto ei voi olla. Hakija on aina pääseura (ry) ja hakemuksessa tulee ilmoittaa seuran päätili (ei jaostojen/lajien omia tilejä).
Hankkeelta edellytetään, että seuran johto on sitoutunut siihen eli päätös seuratoiminnan kehittämisestä on tehty johtokunnan tai hallituksen kokouksessa. Hankkeella tulee olla vastuuhenkilö, selkeä toimintasuunnitelma (toteutuksen organisointi), sekä mitattavat, selkeät ja realistiset tavoitteet. Myös kehitettävän toiminnan vakiinnuttaminen tulee esittää (toimenpiteet).
Hankkeella tulee olla merkittävää muuta rahoitusta (vähintään 25 prosenttia hankkeesta). Avustettavan toiminnan tulee alkaa vuoden 2024 kuluessa.
Hakijana voi olla myös useampi seura yhdessä. Usean seuran yhteishakemuksessa nimetään päävastuullinen seura, joka hallinnoi hanketta ja jonka nimissä hakemus toimitetaan. Usean seuran hankkeissa kaikissa seuroissa tulee olla johdon sitoutuminen hankkeeseen (hallituksen/johtokunnan päätös).
Avustusta haetaan vuoden pituisille (12 kk) hankkeille. Hankkeelle tulee asettaa ohjausryhmä (usean seuran hankkeissa edustus kaikista seuroista) ja se tulee ilmetä hakemuksessa. Hankkeen taloutta tulee seurata omalla kustannuspaikallaan.
Vuonna 2023 avustusta 2-vuotiselle hankkeelle saanut seura hakee nyt hankkeen toisen eli jälkimmäisen vuoden avustuksen. Hakija on tällöin jatkohankehakija ja tämä kohta (jatkohanke) tulee rastittaa hakemuksessa. Toisen vuoden hankesuunnitelman lisäksi hakija täyttää myös raportointiosuuden, miten hanke on käynnistynyt. Raportointiosuus avautuu täytettäväksi sähköisestä hakuympäristöstä.
Pienin haettava avustussumma on 2 500 euroa ja suurin 25 000 euroa. Avustus on aina osa hankkeen kokonaisrahoitusta, joten se ei voi kattaa hankkeen kaikkia kuluja.
Seuratoiminnan kehittämistuki on jaoteltu hankesisällön mukaan toiminnallisiin hankkeisiin tai palkkaushankkeisiin (päätoiminen/osa-aikainen). Jos kehittämishanke sisältää palkkauksen, tulee sen kohdentua ensisijaisesti lasten ja nuorten liikunnan ohjaamiseen tai valmennukseen. Mahdollista on myös esittää palkkausta muilla erityisillä syillä, kuten hallintotehtävät, innovatiiviset työnkuvat tai yhdistelmätoimet. Osa-aikaisen palkkaukseen tukea voi hakea kesä- tai kausiajaksi nuorten työllistämiseksi, mutta tällöin sen tulee olla osana seuran 12 kuukauden mittaista seuratoiminnan kehittämishanketta.
Jos kehittämishanke sisältää palkkauksen, hakijan on tällöin selvitettävä työntekijälle suunniteltu toimenkuva ja millaista osaamista/koulutusta työntekijältä vaaditaan. Palkkaushankkeissa on pystyttävä selkeästi osoittamaan, että seuralla on riittävä taloustilanne, omarahoitusta ja suunnitelma toiminnan vakiinnuttamisesta selvitä palkkauksesta tukikauden jälkeenkin. Seuratuen tavoitteena on olla alkutukena pysyvien työsuhteiden luomisessa, tukea ei myönnetä määräaikaisiin työsuhteisiin.
Työntekijän palkkaaminen ei lähtökohtaisesti saa korottaa seuran jäseniltä tai osallistujilta kerättäviä harrastusmaksuja. Palkkaushankkeissa etusijalla myöntöjä harkitessa on seuran ensimmäisen palkkaus.
Erityisesti on huomioitava, että seuratuen piirissä olevassa perustoiminnassa harrastusmaksujen tulee pysyä maltillisella tasolla. Maltilliseksi on katsottu aikaisemmin kuukausimaksu, joka ei ylitä 50 euroa. Seuran tulee hakemuksessa kuvata riittävän selkeästi ja yksiselitteisesti, mistä eri asioista harrastusmaksu koostuu. Perustoimintaa on lapsen tai nuoren viikoittainen liikunnan harrastaminen seuran ohjatussa toiminnassa. Kilpailuja, kilpailumatkoja ja leirejä ei katsota perustoiminnan hintaan kuuluvaksi. Seuralla voi toiminnassaan olla menestykseen tähtäävää kilpaurheilua, mutta seuratoiminnan tuki kohdistetaan siihen seuran toimintaan, joka kehittää avustuksen tavoitetta eli matalan harrastuskynnyksen toimintaa.
Jos kehittämishanke sisältää vähävaraisen lapsen tai nuoren harrastusmaksujen tukemisen, tulee hankesuunnitelmassa kuvata, miten ja millä perusteilla avustus käytetään vähävaraisten perheiden lasten hyväksi, ja kuinka monen lapsen ja nuoren harrastusta avustuksella suunnitellaan tuettavan (arvio). Hankkeen kustannusarviossa osoitetaan selkeästi, mikä osuus kohdennetaan tähän tukemiseen. Avustusta voi käyttää myös välinehankintoihin siten, että välineet hankitaan seuran omaisuudeksi ja ne lainataan vähävaraisten lasten ja nuorten käyttöön.
Harkitessaan avustuksen kohdentumista, myöntämistä ja määrää, opetus- ja kulttuuriministeriö kiinnittää huomiota näissä hakuohjeissa edellä mainittuihin asioihin (avustuksen tavoite, hakemuksen arviointiperusteet, hakukohtaiset myöntöperusteet) sekä pyytää lausunnon seuran hakemuksessa ilmoittamalta lajiliitolta tai muulta liikuntajärjestöltä sekä alueelliselta lausuntoryhmältä.
2. Yleiset perusteet
Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke edistää yhtä tai useampaa seuraavista yleisistä tavoitteista, jotka perustuvat ministeriön hyväksymiin strategioihin tai sitoumuksiin:
3. Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset
Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.
Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom.):
- Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
- Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
- Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
- Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.
4. Esteitä avustuksen myöntämiselle
Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.
Useita aiempia avustuksia saanut hakija voi jäädä avustuksen ulkopuolelle. Määräraha on riittämätön avustamaan kaikkia hankkeita, jolloin käsittelyssä tarkastellaan myös aikaisempien myöntöjen määrää.
Hakemus hylätään myös, jos se saapuu määräajan jälkeen.
Tukea palkkaukseen ei myönnetä, jos seura on saanut samaan tai saman sisältöiseen työtehtävään aiemmin seuratukea. Tukea palkkaukseen ei myöskään myönnetä, jos seura on vähentänyt työsuhteista työvoimaa vuosien 2022 ja 2023 aikana. Jos seura on Covid-19-pandemian takia lomauttanut henkilöstöä, sitä ei katsota tässä kohtaa hylkäyskriteerinä.
Tukea ei voida myöntää vasta rekisteröidylle hakijalle, jolla ei ole vaadittuja toiminnan ja talouden tietoja edelliseltä tilikaudelta.
