Pro Urheilu -tunnustuspalkinnot ja -mitalit 15 urheilijalle

Opetusministeriön kansliapäällikkö Markku Linna jakaa opetusministeriön Pro Urheilu -tunnustuspalkinnot torstaina 4.12.2003 kello 19.00 Tampere-talo, Tampere

- Esityksessä on otettu monipuolisesti huomioon urheilijan koko urheilu-ura ja menestyminen eri arvokisoissa sekä näiden saavutusten merkitys suomalaisen huippu-urheilun kehitykselle. Lisäksi esitystä valmisteltaessa kyseisiä saavutuksia on arvioitu koko suomalaisen huippu-urheilun osalta paralympiaurheilu mukaan lukien, kertoo esitystä valmistelleen toimikunnan sihteeri, ylitarkastaja Hannu Tolonen opetusministeriöstä.

Pro Urheilija -tunnustuspalkintotoimikunnan puheenjohtajana toimii johtaja Raija Mattila opetusministeriöstä. Toimikunnassa on opetusministeriön edustajien lisäksi edustajat Suomen Olympiakomiteasta, Suomen Olympiavoittajat ry:stä sekä Suomen Urheilumuseosta.

Pro Urheilu -rahapalkinnon saivat:

- Pikaluistelija Eevi Pirinen (os. Huttunen) (s. 1922).
Mm. pronssia 3000 metrillä Squaw Valley'n olympialaisissa 1960, kultaa (yhteispisteet) Eskilstunan MM-kisoissa 1951. Lisäksi seitsemän MM-kisojen matkavoittoa vuosina 1951-59. Valittu vuoden suomalaiseksi naisurheilijaksi vuosina 1951, 1953 ja 1960.

- Hiihtäjä Mirja Kierros (os. Lehtonen) (s. 1942).
Mm. hopeaa (5 km) ja pronssia (3 x 5 km viesti) Innsbruckin olympialaisissa 1964 ja pronssia (3 x 5 km viesti) Zakopanen MM-kisoissa 1961. Valittu vuoden suomalaiseksi naisurheilijaksi vuosina 1961 ja 1963.

- Painija Eero Tapio (s. 1941).
Mm. 6. sija kreikkalais-roomalaisessa painissa (70 kg) Tokion olympialaisissa 1964, 5. sija (74 kg) Mexicon olympialaisissa 1968, 9. sija (74 kg) Münchenin olympialaisissa 1972, kultaa (70 kg) Bukarestin MM-kisoissa 1967, hopeaa (74 kg) Mar del Plata'n MM-kisoissa 1969, pronssia (70 kg) Tampereen MM-kisoissa 1965 ja pronssia (70 kg) Toledon MM-kisoissa 1966. Lisäksi EM-kultaa 74 kilon sarjassa vuonna 1969 ja EM-hopeaa 70 kilon sarjassa vuonna 1967. Valittu vuoden suomalaisurheilijaksi 1967.

- Jalkapalloilija Aulis Rytkönen (s. 1929).
Ensimmäinen suomalainen jalkapallon ammattilaispelaaja (Toulouse FC vuosina 1952-60), yhteensä 36 A-maaottelua vuosina 1949-66. Pelasi Helsingin olympiakisoissa 1952. Voittanut SM-kultaa HJK:ssa vuonna 1964 ja lisäksi kolme SM-hopeaa. Pelannut SM-sarjassa 158 ottelua, joissa 68 maalia vuosina 1949-66. Suomen cupin voitto HJK:ssa 1966. Ranskan cup-mestaruus 1957. Valittu vuoden pelaajaksi Suomessa vuosina 1949, 1950 ja 1952. HJK:n pelaajavalmentaja vuosina 1960-66ja päävalmentaja vuosina 1967-71.

- Koripalloilija Kari Liimo (s. 1944).
Pelannut 160 A-maaottelua pelaajana, valittu Euroopan tähdistöjoukkueeseen 1967. Pelasi Tokion olympiakisoissa 1964 (Suomen sijoitus 11.). EM-kisoissa neljästoista vuosina 1961 ja 1964, kahdentoista vuonna 1965 ja kuudes vuonna 1967. Voittanut kuusi Suomen mestaruutta sekä pelaajana että valmentajana. Valittu vuoden suomalaiseksi koripalloilijaksi kuudesti 1963-71. Toiminut Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentajana 1982-84. Ensimmäinen suomalainen NBA-varaus, Los Angeles Lakers vuonna 1969.

- Hiihtäjä Pertti Sankilampi (s. 1945).
Mm. kolme kultamitalia Örnsköldsvikin paralympialaisissa 1976, kolme kultamitalia Geilon paralympialaisissa 1980, yksi kulta- ja kaksi hopeamitalia Innsbruckin paralympialaisissa 1984 sekä kaksi hopea- ja kaksi pronssimitalia Seefeldin paralympialaisissa 1988. Vammaisten hiihdon MM-kisoista vuosina 1974-90 yhteensä 7 kulta-, 1 hopea- ja 4 pronssimitalia. Kilpailu-uran aikana vammaisten SM-kisoissa hiihdossa ja yleisurheilussa yhteensä 70 eriväristä mitalia. Sankilampi on ensimmäinen Pro Urheilu -tunnustuksen saanut vammaisurheilija.

- Seiväshyppääjä Pentti Nikula (s. 1939).
Mm. 7. sija Tokion olympialaisissa 1964 ja kultaa Belgradin EM-kisoissa 1962. ME vuonna 1962 tuloksella 494. Ensimmäinen viiden metrin ylittäjä maailmassa (2.2.1963 Pajulahden hallissa). Paransi samana iltana halli-ME:tä kolme kertaa (500, 505 ja 510). Ainoa hyppylajien suomalainen ME-mies. Valittu vuoden suomalaisurheilijaksi 1962.

- Nykyaikainen 5-ottelija Olavi Mannonen (s. 1930).
Mm. pronssia Helsingin olympialaisissa 1952 sekä hopeaa ja pronssia Melbournen olympialaisissa 1956. MM-hopeaa henkilökohtaisessa kilpailussa 1955. Toiminut nykyaikaisen 5-ottelun valmentaja, mm. Tokion olympiakisoissa 1964 ja Suomen Miekkailuliiton puheenjohtajana vuosina 1974-75.

- Hiihtäjä Eero Kolehmainen (s. 1918).
Mm. hopeaa 50 kilometrillä Oslon olympialaisissa 1952 ja 4. sija 50. kilometrillä Cortina d'Ampezzon olympialaisissa 1956. Lisäksi SM-kultaa 50 kilometrillä 1959, voitto Holmenkollenin 18 kilometrillä 1950 ja 50 kilometrillä 1957. Voitto Salpausselän 50 kilometrillä vuosina 1956 ja 1957.

- Hiihtäjä August Kiuru (s. 1922).
Mm. hopeaa (4 x 10 km viesti) sekä 7, sija (18 km) Sankt Moritzin olympialaisissa 1948 ja hopeaa (4 x 10 km viesti) Cortina d'Ampezzon olympialaisissa 1956. Hopeaa (4 x 10 km viesti) sekä 4. sija (18 km) Lake Placidin MM-kisoissa 1950. Kultaa (4 x 10 km viesti) ja pronssia (15 km) Falunin MM-kisoissa 1954.

- Keihäänheittäjä Jorma Kinnunen (s. 1941).
Mm. 6. sija Tokion olympialaisissa 1964, hopeaa Mexicon olympialaisissa 1968 sekä 6. sija Münchenin olympialaisissa 1972. Viides sija EM-kisoissa 1971, 10. sija 1969 ja 12. sija 1966. Keihäänheiton ME (92,70) vuonna 1969 ja kolme keihäänheiton Suomen ennätystä vuosina 1965-69. Maailmantilaston ykkönen vuosina1965 (88,14) ja 1969 (92,70). Valittu vuoden valmentajaksi 1991, jolloin poika Kimmo Kinnunen voitti MM-kultaa.

Pro Urheilu -mitalin saivat:

- Nyrkkeilijä Olli Mäki (s. 1936).
Mm. hopeaa (60 kg) EM-kisoissa Prahassa 1957 ja kultaa (60 kg) Luzernin EM-kisoissa 1959. Ammattilaisten Euroopan mestari kevyessä välisarjassa vuosina 1964-65. Ensimmäinen suomalaisnyrkkeilijä ammattilaisten MM-ottelussa Helsingin Olympiastadionilla (17.8.1962).

- Ralliautoilija Hannu Mikkola (s. 1942).
Mm. 3. sija vuonna 1978 epävirallisessa FIA-cupissa. Vuosina 1979-80 hopeaa, vuosina 1981-82 pronssia, vuonna 1983 kultaa ja vuonna 1984 hopeaa ralliautoilun kuljettajien MM-sarjassa. Yhteensä 18 voittoa rallin MM-osakilpailuissa vuosina 1974-87. Ensimmäinen eurooppalainen voittaja Safarirallissa vuonna 1972.

- Moottoripyöräilijä Kalevi Lahtinen (s. 1936).
Mm. on selviytynyt ensimmäisenä suomalaisena speedwayn EM-finaaliin (vuosina 1959 ja 1966), voitti pohjoismaisen MM-karsintafinaalin vuonna 1966. Selviytynyt kolmesti maarata-ajon EM-finaaliin vuosina 1957, 1959, 1960. Kaksikymmentäkaksi vuotta kestänyt kilpailu-ura päättyi loukkaantumiseen hirvikolarissa vuonna 1975.

- Keilaaja Eija Krogerus (s. 1932).
Mm. kaksi pronssia (joukkue- ja eurooppalainen joukkuekilpailu) Mexicon MM-kisoissa 1963, kaksi kultaa (joukkue- ja eurooppalainen joukkuekilpailu) ja yksi hopea (henkilökohtainen kilpailu) Malmön MM-kisoissa 1967, hopeaa Lontoon MM-kisoissa 1975 (henkilökohtainen kilpailu) ja hopeaa Manilan MM-kisoissa 1979 (parikilpailu). Yhteensä 7 kultaa, 2 hopeaa ja 2 pronssia EM-kisoissa vuosina 1962-77. Valittu vuoden suomalaiseksi naisurheilijaksi 1967 sekä valittu keväällä ensimmäisenä suomalaiskeilaajana keilaajien Hall of fame'en.

-- -- --

Lisätietoja: ylitarkastaja Hannu Tolonen, opetusministeriö, puh. (09) 160 77031, 040 545 3302