OECD-tutkimus: Suomalaiset opettajat ja rehtorit luottavat ammattitaitoonsa oppimisen edistäjinä
Suomessa opettajat pystyvät opetuksessaan vaikuttamaan paljon oppimista edistäviin asioihin. Alakoulun opettajista 89 prosenttia uskoo vaikuttavansa oppilaiden arvostukseen oppimista kohtaan. Yli 70 prosenttia heistä uskoo voivansa auttaa oppilaita ajattelemaan kriittisesti. OECD julkaisee kansainvälisen alakouluja ja toisen asteen oppilaitoksia koskevan raportin tänään.
Suomen alakoulun, yläkoulun, lukion ja ammatillisen oppilaitoksen opettajat pitävät työstään. Yli 90 prosenttia kaikkien kouluasteiden opettajista on tyytyväisiä tekemiseensä ja nauttii työstään. Alakoulujen opettajista 57 prosenttia ja toisen asteen oppilaitosten opettajista jopa 69 prosenttia uskoo, että heidän ammattiaan arvostetaan yhteiskunnassa. Esimerkiksi Tanskassa vain 17 prosenttia alakoulun opettajista ajattelee näin. Luvut ovat selvästi Suomea heikompia myös muissa Pohjoismaissa kaikilla kouluasteilla.
Suomessa ja muissa tutkituissa maissa alakoulujen opettajat tekevät paljon yhteistyötä. Keskimäärin 80 prosenttia opettaa tiimityönä samalla oppitunnilla. Yli 90 prosenttia opettajista toimii yhdessä yli luokka- ja ikäryhmärajojen. Oppimateriaalien vaihto kollegoiden kesken on hyvin yleistä. Sen sijaan Suomessa yläkouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa tiimityöskentely ei ole kovin yleistä, jolloinhenkilökohtainen vastuu omasta opetustyöstä korostuu. Suomessa ei myöskään ole tapana havainnoida toisten opettajien tunteja millään kouluasteella.
Suomessa ala- ja yläkoulujen sekä toisen asteen oppilaitosten opettajat ovat päteviä hoitamaansa tehtävään. Pätevistä opettajista ei rehtoreiden mukaan ole merkittävästi pulaa. Puutetta on lähinnä tukihenkilökunnasta, erityisopettajista ja tietokoneista opetuskäytössä.
Perehdytys ja täydennyskoulutukseen osallistuminen vähäistä
Melkein puolet tutkittujen maiden rehtoreista ilmoitti, ettei heidän koulussaan järjestetä mentorointia eli tukitoimintaa, jossa kokeneemmat opettajat tukevat ja ohjaavat kokemattomampia kollegoitaan. Suomessa opettajien perehdytys on kaikilla kouluasteilla vähäistä. Yli 60 prosentissa alakouluista ei ole tarjolla uusille opettajille hyödylliseksi koettua mentorointia. Opettajankoulutuksen koetaan antavan liian vähän valmiuksia kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön, moniammatilliseen yhteistyöhön, työrauhakysymyksiin ja haastavimpien oppilaiden kohtaamiseen.
Opettajien ammatillisen kehittymisen mahdollisuus eli osallistuminen täydennyskoulutukseen on Suomessa selvästi niukempaa kuin muissa tutkimukseen osallistuneissa maissa. Niissä keskimäärin 90 prosenttia alakoulun opettajista on osallistunut ammatillisen osaamisen kehittämiseen viimeisen vuoden aikana. Suomessa osallistuminen on 10 prosenttiyksikköä vähemmän. Osallistumispäivät jäävät vain muutamaan vuoden aikana. Suomessa opettajat kaipaavat eniten tietoa tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksista ja harjaantumista työpaikan uusiin teknologioihin sekä erityisen tuen tarpeessa olevien oppilaiden opetuksen taitoja.
Tutkimukseen osallistuneissa maissa ja myös Suomessa opettajilta puuttuvat työssä hyödynnettävät palautejärjestelmät, joiden tavoitteena olisi parantaa opetuskäytänteitä ja oppilaiden oppimista. Suomessa esimerkiksi alakoulujen opettajat saavat palautetta kauttaaltaan vähemmän kuin muissa tutkituissa maissa. He saavat palautetta lähinnä toisilta opettajilta (57 %) ja koulun rehtorilta (55 %). Noin 24 prosenttia heistä ei ole saanut palautetta työstään lainkaan nykyisessä koulussaan.
Tutkituissa maissa opettajan saamalla palautteella on myönteinen vaikutus opettajana kehittymiseen, itseluottamukseen ja uralla etenemiseen. Myönteinen palaute lisää motivaatiota ja työtyytyväisyyttä. Näin on myös Suomessa. Suomalaiset opettajat eivät kuitenkaan usko palautteen edesauttavan uralla etenemistä tai vaikuttavan palkkaukseen.
_ _ _
TALIS 2013 (Teaching and Learning International Survey) on Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n toteuttama kansainvälinen opetuksen ja oppimisen tutkimus. Suomessa tutkimus toteutettiin ala- ja yläkouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa.
Tutkimus keskittyy opettajien työoloihin ja tapoihin, joilla opettajan työtä arvioidaan. Se analysoi, kohtaavatko opettajan ammatilliset kehittymistarpeet ja täydennyskoulutuksen tarjonta. TALIS tarkasteli myös rehtorien roolia ja heidän antamaansa tukea opettajille. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa osallistujamaille kansainvälistä vertailutietoa opetusta, oppimista ja koulujen johtamista edistävistä tekijöistä.
Alakoulujen opettajia ja rehtoreita koskevaan tutkimukseen osallistui kuusi ja toisen asteen oppilaitosten vastaavaan tutkimukseen kymmenen OECD-maata. Kesäkuussa 2014 julkistettuun yläkouluja koskeneeseen tutkimukseen osallistui 34 maata.
TALIS 2013 -tutkimuksen toteutti Suomessa Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos.
Raportit:
Nyt julkistettu OECD:n TALIS 2013 -raportti New insights from TALIS 2013 - Teaching and Learning in Primary and Upper Secondary Education on luettavissa osoitteessa http://www.oecd.org/edu/school/talis.htm
Tutkimuksen alakouluja, lukioita ja ammatillisia oppilaitoksia Suomea koskevat ensitulokset raportoidaan tarkemmin tammikuun 2015 lopussa.
Kesäkuussa 2014 julkistetut Suomen yläkouluja koskevat ensitulokset ovat luettavissa koulutuksen tutkimuslaitoksen sivulla https://ktl.jyu.fi/talis sekä opetus- ja kulttuuriministeriön sivulla http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2014/TALIS_2013.html
Lisätietoja:
- opetusneuvos Armi Mikkola (opetus- ja kulttuuriministeriö), puh. 0400 826 309
- projektipäällikkö Matti Taajamo (Jyväskylän yliopisto), Koulutuksen tutkimuslaitos, puh. 040 805 4281
- pääsihteeri Kimmo Hämäläinen (Opetushallitus), puh. 029 533 1235