Nuorisobarometri 2012 pureutuu sukupolvisuhteisiin

Sisällöllisesti vuoden 2012 Nuorisobarometri on moniteräinen. Perheiden arkeen liittyvien kattoteemojen alla muut teemat kuten osallistuminen, luottamus, sosiaaliset verkostot, terveys, elintavat ja lapsuudenkodin taustat punoutuvat erottamattomasti toisiinsa. Nuorisobarometri on tänä vuonna uudenlainen. Tutkimus toteutettiin ensimmäistä kertaa siten, että nuorten lisäksi haastateltiin heidän omia vanhempiaan. Näin hyvinvoinnin ja pahoinvoinnin rakentumista ja periytymistä päästään valaisemaan perhesuhteiden ja ylisukupolvisuuden näkökulmasta. Vastaavaa tutkimusasetelmaa ei suomalaisessa nuorisotutkimuksessa ole aiemmin käytetty.

Nuorisobarometrin mukaan nuoret ovat nyt kiinnostuneempia politiikasta kuin koskaan aiemmin seuranta-aikana. Kiinnostusta on selvitetty samalla asteikolla vuodesta 1996 lähtien.

Tuoreen barometrin mukaan reilut 60 prosenttia nuorista on ainakin jonkin verran kiinnostuneita politiikasta. Vain noin yksi kymmenestä nuoresta ei ole lainkaan kiinnostunut.

Tilastotutkija Sami Myllyniemen mukaan hieman yllättäen politiikasta kiinnostuneimpia ovat ne nuoret, jotka arvioivat lapsuudenkodin taloudellisen tilanteen olleen heikon. Myös vanhempien kiinnostus vaikuttaa: mitä kiinnostuneempi vanhempi on politiikasta, sitä kiinnostuneempi on myös nuori. Mitä kauempana vanhempien poliittiset kannat ovat, sitä kiinnostuneempia olivat nuoret.

Luottamus kanssaihmisiin heikentynyt

Tulosten mukaan nuorten yhteenkuuluvuuden tunteen aiemmin heikentyvä trendi on kääntynyt kohti kiinteämpää yhteenkuuluvuutta. Erityisen paljon on vahvistunut yhteenkuuluvuus nettiyhteisöihin, mutta yhteys koetaan kiinteämmäksi myös suhteessa ystäväpiiriin, sukuun, koulu- tai työyhteisöön ja suomalaiseen yhteiskuntaan. Vastaavasti nuorten luottamus yhteiskunnallisiin instituutioihin on vahvistumassa. Sen sijaan luottamus kanssaihmisiin on heikentynyt varsin nopeasti.

Artikkeli ”Millä tavoin huono-osaisuus periytyy?” pohjautuu barometrin aineiston ensimmäistä kertaa tarjoamaan mahdollisuuteen tutkia sosiaalisen epäluottamuksen siirtymistä sukupolvelta toiselle. Analyysi osoittaa, että sosiaalinen epäluottamus periytyy sukupolvien ylitse muodostaen osaltaan perustan huono-osaisuuden ylisukupolvisuudelle. Epäluottamus on yleisempää alemman koulutuksen ja sosioekonomisen ryhmän sisällä, epäluottamus periytyy vahvasti lapsille, vaikuttaa koulumenestykseen ja siltä ei suojaa edes äidin korkea koulutus.

Artikkelissa ”Nuorten ja heidän vanhempiensa sukupolvet ja käsitykset mielipiteiden keskinäisestä samanlaisuudesta” pohditaan sukupolvi-identiteettejä ja nuorempaa ja vanhempaa sukupolvea yhdistävää vahvaa molemminpuolista käsitystä mielipiteiden samanlaisuudesta. Sukupolvien välisen luottamuksen ilmapiiri ja luottamus nuoriin ovat omiaan vähentämään nuorten ulkopuolisuuden tunnetta.

Nuorten osallistuminen vapaaehtoistoimintaan kasvussa

Vapaaehtoistyön teemaa tutkittiin sekä kartoittamalla nuorten osallistumista että asennoitumista. Nuorten osallistuminen vapaaehtoistoimintaan näyttää olevan kasvussa, vaikka järjestöihin kuuluminen samanaikaisesti vähenee.

Artikkeli ”Sukupolvien väliset suhteet nuoren terveystottumusten suuntaajina” tarkastelee lapsuudenkodin olosuhteita käyttäytymismallien muodostumisessa. Lapsuudenperheen taloudellinen toimeentulo ja sosioekonominen asema ovat yhteydessä lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuteen. Myös perheen sisäinen dynamiikka muokkaa terveystottumuksia: vanhempien esimerkki ja ennen kaikkea perheen yhteinen tekeminen vaikuttavat myönteisesti siihen, että lapset ja nuoret oppivat terveellisiä ruokailu- ja liikuntatottumuksia.

Monipolvinen hyvinvointi. Nuorisobarometri 2012 (pdf)