Monikulttuurisen liikunnan foorumissa esiteltiin hyviä tutkimustuloksia

Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry järjestivät foorumin monikulttuurisen liikunnan toimijoille. Tilaisuudessa julkistettiin Zacheuksen, Kosken, Rinteen ja Tähtisen tutkimus ”Maahanmuuttajat ja liikunta. Liikuntasuhteen merkitys kotoutumiseen Suomessa”, Maijalan ja Fagerlundin selvitys ”Monikulttuurisen liikunnan hyvät käytännöt Suomessa ja Norjassa” sekä Fagerlundin tutkimus ” Maahanmuuttajien kotouttaminen liikunnan avulla.”

– Tulevaisuudessa etnisten ja kulttuuristen vähemmistöjen määrä maassamme vain kasvaa. Tämä rikastaa liikuntakulttuuria. On tärkeää, että mahdollisimman moni maahanmuuttaja löytää harrastuksen liikunnassa ja urheilussa. Tarvitaan yhteiskunnan eri toimijoiden hyvää yhteistyötä, jotta maahanmuuttajat ja urheilussa toimivat saavat riittävästi tietoa ja että esimerkiksi olosuhteissa voidaan ottaa huomioon mahdolliset erityistarpeet, sanoi seminaarin avannut Teemu Japisson, Uuden Liikuntajärjestön pääsihteeri.

Opetus- ja kulttuuriministeriön johtaja Harri Syväsalmen mukaan maahanmuuttajien liikunnan ei saa olla päälle liimattua, erillistä toimintaa. – Kaikkein liikuntatoimien järjestäjien, niin järjestöjen, seurojen kuin kuntienkin tulee toimia niin, että se mahdollistaa kaikkien osallistumisen liikuntatoimintaan, yhdenvertaisesti, Syväsalmi totesi.

Zacheuksen, Kosken, Rinteen ja Tähtisen tutkimuksessa ”Maahanmuuttajat ja liikunta. Liikuntasuhteen merkitys kotoutumiseen Suomessa” paneudutaan Turun, Salon ja Helsingin seudulla asuvien maahanmuuttajien liikuntasuhteeseen, liikunnan merkitykseen kotoutumisessa sekä kokemuksiin kotoutumisesta ylipäätään. Opetus- ja kulttuuriministeriö on rahoittanut tutkimuksen.

Tutkimuksen mukaan liikunnasta ja urheilusta on parhaimmillaan monia hyötyjä kotoutumisprosessissa mm. kielen ja yhteiskunnan sääntöjen oppimisessa, psyykkisen ja fyysisen terveydentilan edistämisessä, ystävyyssuhteiden solmimisessa ja suvaitsevaisuuden edistämisessä. Nuorina tai nuorina aikuisina maahan muuttaneet sekä afrikkalaistaustaiset kuitenkin kokevat kotoutumisensa vaikeammaksi kuin muut, sillä he ovat kokeneet maahanmuuttajaryhmistä yleisimmin syrjintää niin seuratoiminnassa kuin kaveriporukoissakin. Tutkimusta voi tilata Turun yliopiston kasvatustieteen laitokselta.

Monikulttuurisen liikunnan hyviä käytäntöjä Suomessa ja Norjassa -selvityksessä tarkastellaan olosuhteita ja toimintaperiaatteita, jotka tukevat maahanmuuttajataustaisten osallistumista organisoituun liikuntatoimintaan. Tulokset korostavat toiminnan järjestäjien tietoisuuden lisäämistä monikulttuurisuudesta ja sen huomioon ottamista eri tavoin käytännössä.

Inkluusiota ja integraatiota tukeva liikuntatoiminta perustuu toimijoiden avoimelle vuorovaikutukselle ja moninaisuutta kunnioittavalla asenteelle. Toiminnan tulisi perustua matalan kynnyksen periaatteille.
Maahanmuuttajataustaiset roolimallit ja vertaisohjaajat vahvistavat turvallisuuden ja luottamuksen tunnetta.

Parhaiten kohderyhmä tavoitetaan heidän omien yhteisöjensä ja kokoontumispaikkojensa kautta. Lähipiirin ja yhteisöjen luottamuksen saavuttaminen on tärkeää, jotta maahanmuuttajan säännöllinen osallistuminen liikuntaan olisi mahdollista. Liikuntatoimintaa järjestettäessä huomiota tulisi kiinnittää erityisesti maahanmuuttajille tuntemattomiin toiminta- ja vuorovaikutustapoihin. Maahanmuuttajataustaisilla tytöillä ja naisilla on erityistarpeita, jotka on otettava huomioon liikuntatoiminnassa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ohjaa kunnille ELY-keskusten kautta vuosina 2011 – 2013 kehittämisavustusta maahanmuuttajien kotouttamiseen liikunnan avulla. Maahanmuuttajien kotouttaminen liikunnan avulla -raportissa kuvataan vuoden 2011 kuntahankkeiden toimintaa ja tuloksia. Raportissa tarkastellaan millaisia keinoja hankkeissa käytettiin niille asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, ja mitkä tekijät olivat keskeisiä maahanmuuttajataustaisten osallisuuden lisäämisessä. Hankkeiden kokemuksia kerättiin neljältä osa-alueelta; inkluusion toteutumisesta, erilaisista tukitoimenpiteistä, yhteistyökumppanuuksista sekä tiedottamisesta.

Tulokset osoittavat, että hankkeissa on kehitetty toimivia käytänteitä maahanmuuttajataustaisten osallisuuden lisäämiseksi liikuntatoiminnassa, mutta selvityksen perusteella on vaikeaa arvioida mikä liikuntatoiminnan merkitys on ollut kotoutumisessa. Osallistumista lisääviä hyviä käytänteitä ovat olleet avoin asenneilmapiiri, laaja ja ennakkoluuloton yhteistyö erityisesti maahanmuuttajajärjestöjen ja maahanmuuttoasiantuntijoiden kanssa, sekä nuorisokulttuuristen tekijöiden huomioonottaminen ja nuorten mukaan ottaminen toimijoiksi. Lisäksi kohderyhmän erityistarpeiden huomioiminen, esimerkiksi tiedottamisessa, ilmoittautumiskäytäntöjen yksinkertaistamisessa ja naisten omien ryhmien muodostamisessa on tärkeää.