Ministerien järjestämässä tapaamisessa keskusteltiin ratkaisuista varhaiskasvatuksen osaajapulaan
Varhaiskasvatuksen osaajapula vaivaa tällä hetkellä lähes koko maata, mutta tilanne on vakavin pääkaupunkiseudulla. Käsillä olevan haasteen vuoksi ministerit Li Andersson ja Petri Honkonen kutsuivat koolle laajan sidosryhmien joukon keskustelemaan varhaiskasvatuksen henkilöstöpulasta ja tilanteen mahdollisista ratkaisuista.
Kokouksessa kuultiin näkökulmia niin työntekijöiden, työnantajien kuin koulutuspuolen edustajilta. Ministerit pitävät arvokkaana eri tahojen kuulemista, sillä monisyisen haasteen ratkomisessa kaivataan ennen muuta dialogia ja yhteispeliä.
Varhaiskasvatuslain muutoksen vuoksi vuonna 2030 päiväkodissa kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä toimivasta henkilöstöstä vähintään kahdella kolmasosalla tulee olla varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuus. Henkilöstöstä vähintään puolella tulee olla varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on tehnyt lain hengessä useita toimia työvoimapulan helpottamiseksi lisäämällä varhaiskasvatuksen opettajankoulutuksen tutkintotavoitteita yliopistojen tulossopimuksissa että suuntaamalla vuodesta 2012 lähtien rahoitusta varhaiskasvatuksen opettajankoulutuksen lisäaloituspaikkoihin eduskunnan tähän tarkoitukseen myöntämillä erillisrahoituksilla.
Koulutuspaikkojen lisääminen ei kuitenkaan pelkästään ratkaise työvoimapulaa. Tarvitaan myös muita keinoja, joiden avulla varhaiskasvatuksen opettajankoulutukseen voidaan turvata riittävä hakijamäärä, varmistaa opiskelijoiden halukkuus hakeutua koulutuksiin (alan vetovoima) ja alalla pysymiseen (alan pitovoima) sekä selvittää, mitkä muut seikat vaikuttavat henkilöstöpulaan.
Tärkeää on kiinnittää huomiota aloituspaikkojen lisäksi sekä koulutukseen hakeneiden että tutkinnon suorittaneiden määriin. Varhaiskasvatuksen opettajankoulutuksen hakijamäärä kasvoi vuoteen 2021 asti, mutta vuonna 2022 hakijamäärät ovat vähentyneet. On myös huomioitava, että lisäaloituspaikkojen (mm. monimuotokoulutukset) vaikutukset alkavat näkyä vasta tulevina vuosina.
Koulutuksen laadun varmistamiseksi tulee kiinnittää huomiota opiskelijoiden riittäviin valmiuksiin korkeakouluopintojen suorittamiseen sekä yliopistojen riittäviin henkilöstö- ja koulutuksen toteuttamisresursseihin.
Opetus- ja kulttuuriministeriössä pyritään koulutusmäärien tarkastelun ja lisäämisen kautta pääsemään vuoden 2030 henkilöstörakenteen tavoitteeseen. Aloituspaikkojen lisäämistä tarkastellaan ministeriössä koko ajan, mutta myös muita toimia opettajapulan ratkaisuun tarvitaan. Uusien lisäaloituspaikkojen toteuttaminen edellyttää erillisrahoitusta.
Kuntien ja yksityisten toimijoiden sekä työmarkkinaosapuolten tehtävänä on huolehtia varhaiskasvatusalan palkkauksen ja työolojen kehittämisestä veto- ja pitovoiman sekä arvostuksen edistämiseksi. Tällä on merkittävä vaikutus työvoiman riittävään saantiin.
Lisätietoja:
- Ministeri Honkosen erityisavustaja Klaara Tapper, p. 0295 330 055
- Ministeri Anderssonin erityisavustaja Anna Lemström, p. 0295 330 353