Ministeri Gustafsson: Sukupuolten erot huomioitava paremmin opetuksessa
opetus- ja kulttuuriministeriö
Julkaisuajankohta
27.10.2011
12.07
Tiedote
-
Opetusministeri Jukka Gustafssonin mukaan sukupuolten palkkaero tai oppimistulosten sukupuolittuneisuus kertovat siitä, että liian monella naisella tai pojalla ei ole ollut mahdollisuutta toteuttaa täyttä potentiaaliaan. Ministeri puhui sukupuolten tasa-arvosta Varhaiskasvatus ja perusopetus edistämään tyttöjen ja poikien tasa-arvoa -seminaarissa torstaina 27. lokakuuta.
– Niin kauan kuin tausta tai sukupuoli ennustaa niitä tuloksia, joita me saavutamme koulussa tai elämässä, olemme me taustamme tai sukupuolemme vankeja. Kasvatuksen, koulutuksen, koulutuspolitiikan ja koko yhteiskuntapolitiikan keskeinen päämäärä on jokaisen ihmisen vapauttaminen tästä vankeudesta, Gustafsson sanoi.
– Ei riitä, että yritysten johdossa on naisia, jos naiset saavat miestä vähemmän palkkaa samanarvoisesta työstä. Ei riitä, että osa pojista menestyy hyvin koulussa, jos suhteettoman moni menestyy heikosti.
Ministerin mukaan oppimistulokset kertovat siitä, että tasa-arvon toteutuminen ei ole kaikilta osin onnistunut. Tyttöjen ja poikien välinen ero näkyy erityisesti lukutaidon tuloksissa.
– Vuoden 2009 PISA-arvioinnissa kaikissa maissa tytöt lukivat poikia paremmin. Suomessa ero tyttöjen hyväksi oli kuitenkin OECD-maiden suurin. Tyttöjen hyvä lukutaito korostuu tyttöjen ja poikien jakautumisessa taidoiltaan heikkoihin ja erinomaisiin lukijoihin. Heikoissa lukijoissa oli selvästi enemmän poikia kuin tyttöjä, ja vastaavasti erinomaisten lukijoiden joukossa tyttöjen osuus oli poikia suurempi. Suomalaistytöistä heikkoja lukijoita oli 3 prosenttia. Vastaava luku poikien osalta oli 13 prosenttia. Suomessa ero tyttöjen ja poikien välillä oli myös erinomaisten lukijoiden osalta selkeä: tytöistä 21 prosenttia mutta pojista vain 9 prosenttia ylsi vähintään erinomaiseen lukutaitoon.
Ministerin mukaan huolestuttavinta on poikien osaamisen merkittävä heikentyminen tiedonhaun osa-alueessa, joka oli vielä vuonna 2000 vahva alue myös pojille. Hän korosti myös koulutuksen mahdollisuuksia erojen kaventamiseen ja mm. ryhmäkokojen pienentämisen merkitystä.
– Olen toki ylpeä tyttöjemme tuloksista, mutta meidän pitäisi saada pojat samalle viivalle. Tämä on tärkeä periaate. Koulutuksellisen tasa-arvon edistämisessä keskeistä on antaa uusia mahdollisuuksia niille, jotka eivät nyt saa täysimääräisesti toteuttaa lahjakkuuttaan.
- Ryhmäkokojen on oltava riittävän pienet, jotta erilaisten lasten ja ryhmien tarpeet voidaan huomioida. Vuonna 2012 tulemme suuntaamaan rahoitusta kaikkiaan 50 miljoonaa euroa ryhmäkokojen pienentämiseen. Tämä on suurin vuosittainen summa, joka on suunnattu opetuksen tukemiseen ryhmäkokoja pienentämällä.
Lisätietoja: erityisavustaja Aleksi Kalenius, puh. 040 125 1032
– Ei riitä, että yritysten johdossa on naisia, jos naiset saavat miestä vähemmän palkkaa samanarvoisesta työstä. Ei riitä, että osa pojista menestyy hyvin koulussa, jos suhteettoman moni menestyy heikosti.
Ministerin mukaan oppimistulokset kertovat siitä, että tasa-arvon toteutuminen ei ole kaikilta osin onnistunut. Tyttöjen ja poikien välinen ero näkyy erityisesti lukutaidon tuloksissa.
– Vuoden 2009 PISA-arvioinnissa kaikissa maissa tytöt lukivat poikia paremmin. Suomessa ero tyttöjen hyväksi oli kuitenkin OECD-maiden suurin. Tyttöjen hyvä lukutaito korostuu tyttöjen ja poikien jakautumisessa taidoiltaan heikkoihin ja erinomaisiin lukijoihin. Heikoissa lukijoissa oli selvästi enemmän poikia kuin tyttöjä, ja vastaavasti erinomaisten lukijoiden joukossa tyttöjen osuus oli poikia suurempi. Suomalaistytöistä heikkoja lukijoita oli 3 prosenttia. Vastaava luku poikien osalta oli 13 prosenttia. Suomessa ero tyttöjen ja poikien välillä oli myös erinomaisten lukijoiden osalta selkeä: tytöistä 21 prosenttia mutta pojista vain 9 prosenttia ylsi vähintään erinomaiseen lukutaitoon.
Ministerin mukaan huolestuttavinta on poikien osaamisen merkittävä heikentyminen tiedonhaun osa-alueessa, joka oli vielä vuonna 2000 vahva alue myös pojille. Hän korosti myös koulutuksen mahdollisuuksia erojen kaventamiseen ja mm. ryhmäkokojen pienentämisen merkitystä.
– Olen toki ylpeä tyttöjemme tuloksista, mutta meidän pitäisi saada pojat samalle viivalle. Tämä on tärkeä periaate. Koulutuksellisen tasa-arvon edistämisessä keskeistä on antaa uusia mahdollisuuksia niille, jotka eivät nyt saa täysimääräisesti toteuttaa lahjakkuuttaan.
- Ryhmäkokojen on oltava riittävän pienet, jotta erilaisten lasten ja ryhmien tarpeet voidaan huomioida. Vuonna 2012 tulemme suuntaamaan rahoitusta kaikkiaan 50 miljoonaa euroa ryhmäkokojen pienentämiseen. Tämä on suurin vuosittainen summa, joka on suunnattu opetuksen tukemiseen ryhmäkokoja pienentämällä.
Lisätietoja: erityisavustaja Aleksi Kalenius, puh. 040 125 1032