Ministeri Gustafsson: Jokaiselle nuorelle mahdollisuus yhteiskunnalliseen osallistumiseen
opetus- ja kulttuuriministeriö
Julkaisuajankohta
14.4.2012
7.02
Tiedote
-
Opetusministeri Jukka Gustafssonin mukaan jokaisella nuorella on oltava mahdollisuus osallistua demokratian toimintaan omassa arjessaan. Gustafssonin mukaan hallituksen tavoitteena on vahvistaa yhteiskunnallista kasvatusta kouluissamme.
- Koulun täytyy olla auki yhteiskunnalle, että yhteiskunta olisi auki meille kaikille. Jokaisessa oppilaitoksessa nuorilla täytyy olla mahdollisuus seurata kansallisia vaaleja sekä laajemmin yhteiskunnallista keskustelua, käydä niistä keskustelua ja muodostaa oma perusteltu mielipiteensä, Gustafsson sanoi puhuessaan historian ja yhteiskuntaopin opettajien kevätpäivillä 14.4. Tampereella.
- Yhteiskunnallinen passiivisuus on kansanvallalle kohtalokasta. Kansalaisuus ei ole vain yhteiskunnallisen keskustelun seuraamista ja tietoa yhteiskunnan toimintatavoista. Kansalaisuus vaatii mahdollisuutta vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin ja yhteiskunnallisten asioiden kokemista omiksi asioikseen. Yhteiskunnallisen hengen nostattaminen on meidän demokraattisen yhteiskuntamme tulevaisuuden kannalta aivan keskeinen tänäkin päivänä.
Gustafssonin mukaan yhteiskunnallisen kasvatuksen vahvistamisessa keskeistä on lisätä yhteiskunnallista opetusta, parantaa yhteiskunnallisten liikkeiden ja kansalaisjärjestöjen esittäytymismahdollisuuksia kouluissa sekä vahvistaa oppilaskuntatoimintaa.
- Perusopetuksen tuntijaon uudistamisessa olen halunnut nostaa erityisesti esiin yhteiskunnallisen kasvatuksen vahvistamisen, joka näkyy nyt käsittelyssä olevassa virkamiestyöryhmän esityksessä yhden tunnin lisäyksenä yhteiskuntaoppiin. Erityisen tärkeänä pidän sitä, että lisätunti kohdistuu vuosiluokille 5-6. Yhteiskunnalliselle osallistumiselle suotuisten asenteiden kehittymiselle on tärkeää, että nuorilla olisi nykyistä varhemmin, kun asenteet osallistumista kohtaan ovat vielä suotuisammat, mahdollisuus tutustua kattavammin yhteiskuntaan ja sen toimintaan.
- Toisena tärkeänä asiana pidän sitä, että määrätietoisesti lisätään yhteiskunnallisten liikkeiden ja kansalaisjärjestöjen esittäytymismahdollisuuksia kouluissa ja oppilaitoksissa. Kasvattaessaan demokraattisen yhteiskunnan kansalaisia koulun keskeisimpiä tehtäviä on yhteiskunnallisen moniarvoisuuden opettaminen. Kansanvalta edellyttää, että sitoudumme yhdessä kunnioittamaan toistemme näkemyksiä ja käymään keskustelua.
Lisäksi Gustafsson nostaa esille hallituksen tavoitteen vakiinnuttaa vuonna 2014 oppilaskunnat kaikkiin peruskouluihin sekä vahvistaa lukioiden ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksia.
- Kansanvaltaa, kuten mitään muutakaan, ei opita vain katselemalla. Kansanvaltaan ei voi kasvaa ilman mahdollisuutta harjoitella kansanvaltaa. Siksi oppilaskuntatoiminnan vakiinnuttaminen kaikissa kouluissa on tärkeä osa yhteiskunnallisen kasvatuksen projektia. Oppilaskuntatoiminta antaa mahdollisuuden kokea yhteiskunnallinen toiminta omakohtaisesti ja havaita, ettei se ole mikään muusta elämästä irrallinen asia, vaan yksi tapa, jolla yhteisiä asioita voidaan käsitellä ja etsiä yhdessä ratkaisuja yhteisiin ongelmiin.
Lisätietoja: erityisavustaja Aleksi Kalenius 040 125 1032
- Yhteiskunnallinen passiivisuus on kansanvallalle kohtalokasta. Kansalaisuus ei ole vain yhteiskunnallisen keskustelun seuraamista ja tietoa yhteiskunnan toimintatavoista. Kansalaisuus vaatii mahdollisuutta vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin ja yhteiskunnallisten asioiden kokemista omiksi asioikseen. Yhteiskunnallisen hengen nostattaminen on meidän demokraattisen yhteiskuntamme tulevaisuuden kannalta aivan keskeinen tänäkin päivänä.
Gustafssonin mukaan yhteiskunnallisen kasvatuksen vahvistamisessa keskeistä on lisätä yhteiskunnallista opetusta, parantaa yhteiskunnallisten liikkeiden ja kansalaisjärjestöjen esittäytymismahdollisuuksia kouluissa sekä vahvistaa oppilaskuntatoimintaa.
- Perusopetuksen tuntijaon uudistamisessa olen halunnut nostaa erityisesti esiin yhteiskunnallisen kasvatuksen vahvistamisen, joka näkyy nyt käsittelyssä olevassa virkamiestyöryhmän esityksessä yhden tunnin lisäyksenä yhteiskuntaoppiin. Erityisen tärkeänä pidän sitä, että lisätunti kohdistuu vuosiluokille 5-6. Yhteiskunnalliselle osallistumiselle suotuisten asenteiden kehittymiselle on tärkeää, että nuorilla olisi nykyistä varhemmin, kun asenteet osallistumista kohtaan ovat vielä suotuisammat, mahdollisuus tutustua kattavammin yhteiskuntaan ja sen toimintaan.
- Toisena tärkeänä asiana pidän sitä, että määrätietoisesti lisätään yhteiskunnallisten liikkeiden ja kansalaisjärjestöjen esittäytymismahdollisuuksia kouluissa ja oppilaitoksissa. Kasvattaessaan demokraattisen yhteiskunnan kansalaisia koulun keskeisimpiä tehtäviä on yhteiskunnallisen moniarvoisuuden opettaminen. Kansanvalta edellyttää, että sitoudumme yhdessä kunnioittamaan toistemme näkemyksiä ja käymään keskustelua.
Lisäksi Gustafsson nostaa esille hallituksen tavoitteen vakiinnuttaa vuonna 2014 oppilaskunnat kaikkiin peruskouluihin sekä vahvistaa lukioiden ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksia.
- Kansanvaltaa, kuten mitään muutakaan, ei opita vain katselemalla. Kansanvaltaan ei voi kasvaa ilman mahdollisuutta harjoitella kansanvaltaa. Siksi oppilaskuntatoiminnan vakiinnuttaminen kaikissa kouluissa on tärkeä osa yhteiskunnallisen kasvatuksen projektia. Oppilaskuntatoiminta antaa mahdollisuuden kokea yhteiskunnallinen toiminta omakohtaisesti ja havaita, ettei se ole mikään muusta elämästä irrallinen asia, vaan yksi tapa, jolla yhteisiä asioita voidaan käsitellä ja etsiä yhdessä ratkaisuja yhteisiin ongelmiin.
Lisätietoja: erityisavustaja Aleksi Kalenius 040 125 1032