Ministeri Arhinmäki kulttuurifoorumissa

Kiitän kollegaani ministeri Avdejevia kutsusta osallistua ministerikauteni ensimmäiseen kulttuurifoorumitapahtumaan, jota isännöi tänä vuonna Mordvan tasavallan pääkaupunki Saransk.

12. Suomalais-venäläisen kulttuurifoorumin pääteema on kansallinen kulttuuri ja globalisaatio. Tämänvuotisen foorumin aihe on monella tapaa ajankohtainen ja tarjoaa meille tilaisuuden pureutua kulttuurin merkitykseen ja kehityskaariin Suomessa ja Venäjällä, Euroopassa ja maailmanlaajuisesti. Kokoontumisemme täällä Saranskissa on vaatinut paljon suunnittelu- ja organisointityötä. Käytänkin nyt mielelläni tilaisuutta hyväkseni ja kiitän Saranskin kaupunkia tapahtuman järjestämisestä ja isännöimisestä.

Arvoisa kollega, hyvät suomalaiset ja venäläiset toimijat!

Suomessa pidettiin keväällä eduskuntavaalit ja Venäjällä valitaan uusi duuma joulukuun alussa. Vaikka vallanpitäjät vaihtuvat ja poliittiset voimasuhteet muuttuvat, on hyvien suhteiden perusta pysyvä. Myös Suomen uusi hallitus on sitoutunut hyvien ja tiiviiden Venäjä-suhteiden kehittämiseen. Se on kirjattu hallitusohjelmaammekin.

Suomen uusi hallitus nimitettiin 22. kesäkuuta, jolloin vastaanotin Suomen kulttuuri- ja urheiluministerin tehtävät. Pitkät ja monivaiheiset hallitusneuvottelut tuottivat uudelle hallitukselle heti myös lempinimen "sixpack", mikä kertoo siitä, että hallituksessa on kuuden eduskuntapuolueen edustus.

Oma poliittinen historiani ja kokemukseni liittyy oppositiopolitiikan harjoittamiseen. Olen lisäksi toiminut puolueeni puheenjohtajana reilun kahden vuoden ajan. Uuden hallituksen työnjaossa pääsin vaikuttamaan siihen, että sain hoidettavakseni juuri kulttuuri- ja urheiluministerin tehtävän. Olen uuteen tehtävääni tyytyväinen. Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapolitiikalla sekä tasa-arvoon liittyvillä kysymyksillä on jatkuvasti yhä isompi painoarvo yhteiskuntamme kehittämisessä. Haluan vaikuttamaan ministerin tehtävässäni siihen, että rakennamme Suomea entistä oikeudenmukaisempaan ja monikulttuurisempaan suuntaan.

Tässä kohdin voitte kysyä: Mikä politiikassa muuttuu vaalien jälkeen?

Keväinen vaalitulos ja hallituspohjassa tapahtunut muutos kertovat ainakin siitä, että elämme tällä hetkellä epävarmassa taloudellisessa tilanteessa niin Euroopassa kuin maailmanlaajuisestikin. Suomen hallitus onkin omassa hallitusohjelmassaan asettanut seuraavalle nelivuotiskaudelle kolme strategista painopistealuetta
- köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentämisen
- julkisen talouden vakauttamisen ja
- kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistamisen.

Suomen ja Venäjän välinen kanssakäyminen on vuosi vuodelta kasvanut yhteiskunnan eri sektoreilla. Hallitusohjelman mukaisesti Suomi vahvistaa myös jatkossa tiiviitä, laaja-alaisia ja monentasoisia kahdenvälisiä suhteita Venäjän kanssa sekä edistää molemminpuolista vastavuoroisuuteen perustuvaa liikkuvuutta. Suomi tukee kansalaisyhteiskuntatason yhteistyötä maidemme välillä sekä jatkaa ja uudistaa lähialueyhteistyötä. Käytännön elämä on osoittanut, että hallitusohjelmaan kirjatut tavoitteet toteutuvat hyvää vauhtia. Kuluvan vuoden tammi-elokuussa Suomen ja Venäjän välisen rajan ylitti yhteensä seitsemän miljoonaa matkustajaa, mikä merkitsee lähes 30 prosentin kasvua edelliseen vuoteen. Nykyisellä kasvuvauhdilla rajanylitysten määrä ylittänee tänä vuonna 10 miljoonan rajan.

Toistaiseksi matkailijoiden virta on suuntautunut voittopuolisesti Venäjältä Suomeen. Uusi nopea junayhteys Helsingin ja Pietarin välillä – saavuimme eilen sillä Pietariin – sekä Pietarin ja Helsingin välillä kulkeva laiva, joka mahdollistaa viisumivapaat risteilyt suomalaisille, tarkoittavat sitä, että myös suomalaiset ovat uudella tavalla löytäneet Venäjän. Samalla olisi tietysti toivottavaa, että suomalaiset löytäisivät myös laajan Venäjän muille alueille – Pietarin ja Moskovan ulkopuolelle. Kuten olemme täällä Saranskissa voineet todeta, matkat tarjoavat mahdollisuuksia yhteistyölle.

Vastavuoroisuuteen perustuva liikkuvuus kehittää kansalaisyhteiskuntatason kontakteja, opiskelijavaihtoa ja taloudellista yhteistyötä, joilla kaikilla on myös myönteinen vaikutus työpaikkojen syntyyn molemmin puolin rajaa. Suomi on EU:ssa edelläkävijä liikkuvuuden edistämisessä. Kannatamme EU:n ja Venäjän välistä viisumivapautta. Vapaampi liikkuvuus on meille rajanaapureina erityisen tärkeää.

Tärkeää on myös, että viisumivapauteen siirrytään hallitusti niin, että molemmat osapuolet ovat siihen valmiita. Työ yhteisen tavoitteemme saavuttamiseksi on käynnissä mutta vie vielä jonkin aikaa. Siksi Suomi soveltaa EU:n ja Venäjän välillä voimassa olevaa viisumihelpotussopimusta mahdollisimman joustavasti myöntämällä esimerkiksi matkailijoille yhä enemmän monikertaviisumeja. Samaa toivoisimme Venäjältä.

Jo nykyisin myös tieteen, taiteen, kulttuurin ja yliopistomaailman edustajat sekä opintoretkiä tekevät koululaiset ja opiskelijat sekä nuorisourheilutapahtumien osallistujat voivat saada pitkiä, usean vuoden viisumeita ilman viisuminkäsittelymaksua.

Suomen ja Venäjän tiiviistä suhteista ja niiden tärkeydestä todistaa myös se, että Suomen hallitus kokoaa jo toista kertaa peräkkäin Venäjä-toimintaohjelman. Ohjelmassa tarkastellaan kootusti yhteistyön laajempia tavoitteita sekä konkreettisten hankkeiden ja asiakokonaisuuksien toimeenpanoa eri sektoreilla. Poikkihallinnollisen Venäjä-yhteistyön tehostamiseksi ja sen koordinaation parantamiseksi uusi hallitus on perustanut erityisen Venäjä-ministerityöryhmän. Sen puheenjohtaja on maamme pääministeri ja kokoonpanoon kuuluu ulkoministerin ohella neljän hallituspuolueen puheenjohtajat. Minulla itsellä on myös ilo olla mukana ryhmän työssä.

Ryhmän perustamisella Suomi haluaa korostaa hyvien Venäjän suhteiden merkitystä. Suomen hallituksen Venäjä-ohjelmassa kulttuurisektorilla on tärkeä sijansa. Ohjelmaa tullaan tällä hallituskaudella päivittämään. Jo tässä vaiheessa on ollut ilahduttavaa havaita, että monissa ohjelman viime hallituskaudella tehdyissä kirjauksissa on saavutettu konkreettisia tuloksia.

Yksi eteenpäin menneistä yhteistyökokonaisuuksista on ollut pohjoisen ulottuvuuden kulttuurikumppanuus. Kumppanuuden perustamisasiakirja allekirjoitettiin viime vuonna EU:n komission, Venäjän, Norjan, Islannin ja kahdeksan EU-maan kesken. Tänä vuonna kumppanuus on saanut toimivan sihteeristön. Ensimmäiset kulttuurimatkailun ja musiikkiteollisuuden kehittämistä selvittävät hankkeet ovat paraikaa käynnissä. Marraskuun lopussa kulttuurin ja luovien alojen toimijat kokoontuvat Tampereelle arvioimaan ensimmäisen toimintavuoden tuloksia ja kehittämään luovien alojen rajat ylittävää hankkeistusta ja sitä tukevia rahoitusmalleja.

Toinen merkittävä askel otettiin yhteistyössä Pietarin metropolialueen kanssa. Vuosia jatkunut Suomi-talon perustamiseen liittyvä työ saatiin päätökseen, kun talon vihkiäisiä vietettiin kaksi vuotta sitten Suomen ja Venäjän pääministereiden johdolla. Eilen matkalla tänne Saranskiin minulla oli kunnia vihkiä käyttöön Suomi-talossa sijaitseva Suomalainen koulu. Lisäksi Suomen Pietarin Instituutti on saanut Suomi-talosta uudet toimitilat aivan suurkaupungin ytimestä. Tämä parantaa oleellisesti suomalaisen kulttuurin läsnäoloa ja saavutettavuutta Pietarin kokoisessa metropolissa. Tämän vuoden alusta Suomi-talossa toimii jo parisen kymmentä suomalaista organisaatiota ja 12 residenssitilaa on varattu suomalaisille taide- ja tiedeorganisaatioille.

Kolmas tärkeä kokonaisuus koskee kulttuurisektorin yhteistyösuhteiden edistämistä juuri Suomalais-venäläisen kulttuurifoorumitoiminnan avulla. Vuosien saatossa foorumin vahvuudeksi on tullut sen tarjoamat mahdollisuudet ottaa käyttöön uusia suoraa yhteistyötä edistäviä toimintamalleja. Samalla se tarjoaa vakiintuneet ja molemmissa maissa tunnustetut puitteet uusille yhteistyöavauksille, yhteiselle sävelelle.

Tästä tuli mieleen, että suomalaisella television kulttuurikanavalla näytettiin pari vuotta sitten kuusiosainen dokumenttisarja Yhteinen sävel. Se kertoi suomalaisten ja venäläisten rinnakkaiselosta monine vaiheineen, mutta myös siitä, miten slaavilainen kaiho tai riehakkuus on vedonnut aina suomalaisiin. Samana vuonna suomalainen säveltäjä Kerkko Koskinen toteutti uuden ja mielenkiintoisen tulkinnan rakastetuista, ikimuistoisista venäläisistä iskelmistä yhdessä tunnettujen suomalaislaulajien kanssa. Levy Yhteinen sävel soi ahkerasti suomalaisilla radio kanavilla.

Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä, hallituksen Venäjä-ohjelman yhteistyöalueena nostan esille kieltä koskevan asian eli suomalais-ugrilaisen kulttuuriyhteistyön Suomen ja Venäjän välillä. Konkreettista sukulaiskieltemme elinvoimaisuuteen liittyvää hankeyhteistyöstä kehitetään tasavertaisen kumppanuuden ja yhdessä määriteltyjen painopistealueiden pohjalta. Monikielisyys on monikulttuuurisuutta.

Nyt käynnistyneen 12. Suomalais-venäläisen kulttuurifoorumin isäntäkaupunki Saransk ja Mordvan tasavalta ovat yksi suomalais-ugrilaisen kulttuurin keskuksia Venäjällä. Toivon, että pääsemme tässä foorumitapahtumassa edistämään yhteistyöstä niin virkamiesten välisenä kuin hanketoimijoiden ruohonjuuritason yhteistyönä. Parhaimmillaan tämä työ antaa konkreettisia eväitä yhteistoiminnalle moniksi vuosiksi eteenpäin. Maidemme väliselle suomalais-ugrilaiselle yhteistyölle on antanut merkittävän panoksensa myös Suomen tasavallan presidentti Tarja Halonen, joka vieraili juuri täällä Saranskissa presidentti Putinin kutsusta kesällä 2007 ja siitä vuoden kuluttua Hanti-Mansijskissa, missä järjestettiin viides Suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressi.

Lopuksi voidaan todeta, että Suomen ja Venäjän suhteilla on luja pohja. Tästä meillä on käytössämme paitsi historiallinen kokemus, myös aktiiviset tämän päivän yhteydet maidemme välillä politiikassa, taloudessa ja - kuten täällä suomalais-venäläisessä kulttuurifoorumissa on ilo todeta - myös kulttuurin alueella. Tavallisten kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen yhteydenpito on vilkasta. Suomalaiset ministerit ja virkamiehet tapaavat venäläisiä kollegoitaan erittäin aktiivisesti ja usein. Lisäksi maiden ylin valtiojohto tapaa säännöllisesti. Se on tärkeää naapureiden aktiivista kahdenvälistä yhteydenpitoa.

Hyvät foorumin osanottajat, hyvät ystävät!
Olen tässä puheenvuorossani halunnut ennen kaikkea kertoa Suomen uuden hallituksen tärkeimmistä poliittisista linjauksista, jotka tulevat ohjaamaan maamme kehitystä seuraavan neljän vuoden aikana. Toinen pyrkimykseni on ollut kertoa millä tavoin Suomi entisestään tiivistää ja tehostaa yhteistyötä Venäjän kanssa.

Odotan nyt kiinnostuneena lähempää tutustumista 12. kulttuurifoorumitapahtumaan käytännössä. Koska olen foorumitapahtumassa ensimmäistä kertaa, minulla on suuri etuoikeus keskustella tänään kollegani, ministeri Avdejevin kanssa, joka voi kertoa kokemuksiaan ja näkemyksiään foorumitoiminnasta sen aiemmilta vuosilta. Foorumitoiminnan ohella tulemme keskustelemaan myös kulttuurisektorin yhteistyön edistämisestä niin kahden- kuin monenvälisen yhteistyön foorumeilla.

Toivotan teille kaikille menestystä yhteistyötapaamisiin sekä ainutkertaisia elämyksiä mordvalaisen kulttuurin parissa. Mordvan tasavalta panostaa kulttuurisektorin lisäksi merkittävästi myös urheilusektorin kehittämiseen ja urheilun suurtapahtumiin. Suurena jalkapallon ystävänä olen kuullut, että vuoden 2018 jalkapallon maailmanmestaruuskisoja isännöivä Venäjä sijoittaa osan peleistä pelattavaksi tänne Saranskiin. Toivottavasti silloin meille tarjoutuu mahdollisuus tavata toisemme tässä kiehtovassa kaupungissa!