Lukuvuosimaksujen käyttöönotto ei pysäyttänyt korkeakoulujen kansainvälistymiskehitystä – maksutuottoja mahdollista nostaa edelleen

Opetus‐ ja kulttuuriministeriön korkeakoulujen lukuvuosimaksujen käyttöönoton seurantaa ja arviointia varten asettama työryhmä on saanut työnsä valmiiksi. Työryhmä seurasi ja arvioi vuosina 2017–2021 lukuvuosimaksujen käyttöönoton vaikutuksia korkeakoulujen kansainvälistymiseen ja opiskelijavirtoihin sekä keräsi tietoa korkeakoulujen lukuvuosimaksu- ja apurahakäytännöistä.

Työryhmän näkemyksen mukaan lukuvuosimaksujen käyttöönotolla ei ole ollut pitkäaikaisia haitallisia vaikutuksia korkeakoulujen kansainvälistymiseen tai EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden halukkuuteen opiskella suomalaisissa korkeakouluissa. Lukuvuosimaksujen käyttöönotto ei ole myöskään pysäyttänyt korkeakoulujen muuta kansainvälistymiskehitystä. Kansainvälisten opiskelijoiden määrä putosi välittömästi maksujen käyttöönoton jälkeen, mutta uusien ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä on nyt ylittänyt maksujen käyttöönottoa edeltävän tason.

Vuonna 2020 korkeakouluissa oli uusia ulkomaalaisia opiskelijoita reilut 5 800 alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa. Lukuvuosimaksujen käyttöönoton myötä EU/Eta-kansalaisten määrä ja osuus ulkomaalaisista opiskelijoista on kasvanut. Silti EU/Eta-alueen ulkopuoliset kansalaiset muodostavat edelleen selvän enemmistön korkeakoulujen uusista ulkomaalaisista opiskelijoista. Vuonna 2020 lukuvuosimaksuvelvollisia opiskelijoita oli 36 prosenttia kaikista ulkomaalaisista opiskelijoista. Vuodesta 2017 korkeakoulujen vieraskielisten tutkintojen tarjonta on lisääntynyt, kansainvälisestä opiskelijarekrytoinnista ja markkinoinnista on tullut systemaattista, haku- ja valintajärjestelmiä on kehitetty kansainvälisiin tarpeisiin.

Korkeakoulut ovat tehneet keskenään erilaisia valintoja lukuvuosimaksujen käyttöönotossa ja kansainvälisessä opiskelijarekrytoinnissa. Kaikkiin korkeakouluihin ei tule kansainvälisiä opiskelijoita entiseen tapaan, eivätkä lukuvuosimaksut näyttäydy kaikissa korkeakouluissa merkittävänä tulonlähteenä. Korkeakoulujen lukuvuosimaksun suuruus vaihteli 4 000 euron ja 18 000 euron välillä. Yleisimmät yksittäiset maksut olivat ammattikorkeakouluissa 6 000 ja 8 000 euroa sekä yliopistoissa 8 000, 10 000 ja 12 000 euroa. Korkeakouluilla on käytössä monia erilaisia apurahajärjestelmiä. Myös korkeakoulun sisällä on käytössä useita apurahakategorioita ja -tyyppejä. Tyypillisesti apurahat ovat eri suuruisia vapautuksia lukuvuosimaksuista.

Korkeakoulujen lukuvuosimaksuista saama taloudellinen tuotto on kasvanut maksuvelvollisten opiskelijoiden määrän kasvaessa. Korkeakoulut ilmoittivat keränneensä lukuvuosimaksuina noin 42 miljoonaa euroa lukuvuonna 2019–2020. Korkeakoulut kuitenkin käyttävät merkittävän osan lukuvuosimaksujen potentiaalisesta tuotosta opiskelijoiden apurahoihin. Apurahojen jälkeen korkeakouluille kertyi lukuvuosimaksuista tuottoa yhteensä noin 14 miljoonaa euroa.

Osa korkeakouluista hyödyntää apurahoja erityisesti opiskelijoiden houkutteluun, jolloin apurahat ovat tyypillisesti suuria ja niitä myönnetään useille opiskelijoille. Korkeakoulujen joukossa on myös taloudellista tuottoa hakevia, jolloin apurahapolitiikka on tiukempaa ja maksujen tuottoa ohjataan enemmän korkeakoulun käyttöön. Suurin osa korkeakouluista tasapainottelee opiskelijoiden houkuttelun ja taloudellisen tuoton hakemisen välimaastossa. Puolet korkeakouluista piti maksujen käyttöönottoa taloudellisesti kannattavana, koska lukuvuosimaksut ovat tuoneet toivottua lisäresurssia korkeakouluille. Toinen puoli korkeakouluista taas katsoi, että maksuista saatava tuotto ei riitä kattamaan kuluja. Useat korkeakoulut, jotka pitivät lukuvuosimaksuja kannattamattomina, myönsivät myös paljon apurahoja opiskelijoille.

Korkeakoulujen ulkomaalaiset opiskelijat ovat pääosin tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Palveluita ei ole korkeakouluissa kohdennettu lukuvuosimaksullisille opiskelijoille vaan samat palvelut tarjotaan kaikille kansainvälisille opiskelijoille. Erityisesti suomalaiseen työelämään integroitumisen on kansainväliselle opiskelijalle haastavaa ja tähän liittyvän tuen kehittämiselle on edelleen tarvetta. Kehittämistyötä tulee jatkaa korkeakoulujen, alueellisten toimijoiden ja eri viranomaistahojen yhteistyönä.

Työryhmä ei esitä muutoksia lukuvuosimaksuja koskevaan lainsäädäntöön, vaan pitää toimivana sitä, että lainsäädäntö jättää korkeakouluille päätösvallan lukuvuosimaksujen suuruuden ja apurahajärjestelmien käytäntöjen osalta. Työryhmä kiinnitti huomiota siihen, että korkeakoulujen tulisi omassa päätöksenteossaan varmistaa, että lukuvuosimaksujen ja apurahojen kokonaisuus toimii siten, että lukuvuosimaksuilla katetaan koulutuksen kustannuksia ja saadaan laajempi rahoituspohja korkeakoulujen käyttöön kansainvälistymisen edistämiseksi lainsäädännön tavoitteiden mukaisesti. Työryhmän loppuraportti sisältää 15 kehittämisehdotusta lukuvuosimaksu- ja apurahakäytäntöihin, opiskelijarekrytointiin ja opiskelijoiden tukemiseen.

Korkeakoulujen lukuvuosimaksujen käyttöönoton seuranta- ja arviointityöryhmän loppuraportti

Taustatietoa työryhmästä ja lukuvuosimaksuista

Työryhmän loppuraportti ja vuosina 2018 ja 2021 valmistuneet väliraportit pohjautuvat ensi sijassa työryhmän keräämiin aineistoihin: kahteen kyselyyn korkeakouluille ja kahteen kyselyyn korkeakoulujen kansainvälisille opiskelijoille. Seuranta- ja arviointityöryhmä on työssään hyödyntänyt myös muuta olemassa olevaa tietopohjaa, tilastoaineistoja ja tutkimustietoa.

Yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat voineet vuoden 2016 alusta lukien periä lukuvuosimaksuja Euroopan unionin ja Euroopan talousalueen ulkopuolisilta tai heihin rinnastettavilta opiskelijoilta alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtavassa vieraskielisessä koulutuksessa. Lukuvuosimaksuja on perittävä 1.8.2017 tai sen jälkeen opintonsa aloittavilta opiskelijoilta. 

Korkeakoulut päättävät maksun suuruudesta ja niiden perimiseen liittyvistä käytännöistä. Lukuvuosimaksun on kuitenkin oltava vähintään 1 500 euroa lukuvuodessa. Maksujen tuotot jäävät korkeakoulujen käyttöön. Korkeakouluilla on oltava apurahajärjestelmä, jolla tuetaan maksulliseen tutkintokoulutukseen osallistuvien opiskelijoiden opiskelua.

Lisätietoja:

• Erityisasiantuntija Birgitta Vuorinen, työryhmän puheenjohtaja, [email protected]
• Opetusneuvos Maija Innola, työryhmän varapuheenjohtaja, [email protected], p. 0295 330 120
• Erityisasiantuntija Irma Garam, työryhmän sihteeri, [email protected], p. 0295 338 549
• Hallinnollinen avustaja Marika Bäckman, työryhmän sihteeri, [email protected], p. 0295 330 146