Liisa Pohjolalle säveltaiteen valtionpalkinto

I samband med att statspriset delades ut överräckte Liisa Pohjola Erkki Melart-priset, en diamantring, till en efterföljare som hon själv valt ut, nämlligen pianokonstnären Tuija Hakkila. I sitt testamente donerade Melart en diamantring som skall ges till en kvinnlig tonkonstnär som vid lämpligt tillfälle skall ge den vidare till nästa. Melart önskade att ringen skulle ge kraft till konstnärens strävanden under sin karriär.

Prismotivering av statens tonkonstkommission (endast på finska):

Liisa Pohjolaa voi hyvällä syyllä kutsua suomalaiseksi pianon legendaksi. Yli puoli vuosisataa pianotaiteen – ja yleisemminkin esittävän säveltaiteen - huipulla on saavutus, johon kovin moni ei ole yltänyt. Virallisen ensikonserttinsa Pohjola piti Sibelius-Akatemiassa vuonna 1955: Sen jälkeen hän on konsertoinut ja esiintynyt solistina laajasti eri puolilla Eurooppaa. Kamarimuusikkona hän on työskennellyt useiden kansainvälisten huipputaiteilijoiden kanssa. Ei myöskään sovi väheksyä hänen panostaan veljiensä kanssa Duo ja Trio Pohjolassa.

Vaikka Liisa Pohjolan laaja ohjelmisto sisältää pianomusiikin koko kirjon, hänen merkityksensä on kieltämättä suurimmillaan uuden musiikin ilmaisuvoimaisena tulkkina. Hänen reilun kymmenen vuoden takainen lausahduksensa, "olen aina halunnut tähytä johonkin sellaiseen, mitä kukaan ei ole aikaisemmin nähnyt", kuvastaa erinomaisesti hänen taiteilijaluonnettaan. Lukuisat suomalaiset säveltäjät, kuten esimerkiksi Kalevi Aho, Erik Bergman, Mikko Heiniö, Pertti Jalava, Usko Meriläinen ja Erkki Salmenhaara ovat saaneet Liisa Pohjolasta erinomaisen tulkin teoksilleen.

Liisa Pohjolasta ei voi puhua mainitsematta hänen mittavaa ja poikkeuksellisen omistautuvaa panostaan suomalaisten pianistien kouluttajana ensin Turussa ja vuodesta 1965 alkaen Sibelius-Akatemiassa, jonka pianomusiikin professoriksi hänet nimitettiin vuonna 1976. Professorinakin hän painotti lasten ja nuorten koulutuksen tärkeyttä varsinaisen yliopistokoulutuksen rinnalla. Eläkkeelle jääminen vuonna 2001 ei suinkaan ollut uran päätepiste, vaan ura jatkui - ja jatkuu edelleen - niin esiintyvänä taiteilijana kuin myös suosittuna, uusia uria aukovana pedagogina.

Liisa Pohjola on saanut uransa varrella tasaiseen tahtiin tunnustuspalkintoja, Jo vuonna 1961 hänelle myönnettiin Folkwang-Leitungspreis Essenissä. Luovan säveltaiteen edistämissäätiön palkinto tuli v. 1974, Madetoja-palkinto v. 1984, Pro Musica-säätiön palkinto 1999 ja Kordelinin säätiön tunnustuspalkinto 2004. Merkittävimmän tunnustuksen työlleen hän kuitenkin sai tänä vuonna, kun levy-yhtiö ALBA julkaisi yhteistyössä YLE:n kanssa kolme CD-levyllistä hänen YLE:lle tekemiään nauhoituksia vuosilta 1969–2004. Monipuolinen, kuitenkin 1900-luvun musiikkiin painottuva ohjelmisto antaa kuulijalle kiistattoman kuvan soittajan pettämättömästä musiikillisesta vaistosta sekä poikkeuksellisen elävistä, temperamenttisista esityksistä.

Ytterligare information: utvecklingschef Satu Angervo, Centralkommissionen för konst, tfn 09 160 77057


Överdirektör Riitta Kaivosoja delar ut statspriset för tonkonst tisdagen 2.11.2010 klockan 14.00 Statsrådets festvåning, Södra Esplanaden 6, Helsingfors