Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Avustettavan toiminnan on oltava yleishyödyllistä. Liikunta-asetuksen 10 §:n mukaan toiminta-avustus myönnetään tulosperusteisesti järjestön toimintasuunnitelman ja talousarvion perusteella. Tulosperusteita arvioidaan suunnitellun ja toteutuneen toiminnan perusteella.
Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:
1. Hakukohtaiset myöntöperusteet
Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää yleisavustuksia liikuntaa edistävien järjestöjen toimintaan liikuntalain (390/2015) ja valtioneuvoston asetuksen liikunnan edistämisestä (550/2015) mukaisesti. Avustuksen saajan on toiminnassaan toteutettava liikuntalain 2 § tavoitteita ja lähtökohtia.
Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi avustuksen määrää harkitessaan järjestöjen toimintaa liikuntalain 12 §:n ja sen nojalla annetun asetuksen 10 §:n mukaisesti. Liikuntalain 12 §:n mukaan valtionavustuksen määrää harkittaessa otetaan huomioon:
- liikuntalain tavoitteiden toteuttaminen
- järjestön toiminnan laajuus, laatu ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus
- liikunnan ja urheilun eettisten periaatteiden, sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteuttaminen
- järjestön toiminnan alueellinen kattavuus
- järjestön taloudellinen tila
Järjestö voi toteuttaa yhtä tai useampaa liikuntalain 2 §:n tavoitetta. Riippumatta siitä toteuttaako järjestö yhtä tai useampaa tavoitetta, toiminta voidaan arvioida määrällisesti ja laadullisesti yhtä arvokkaaksi.
Yleisavustuksen minimitasoksi on linjattu 10 000 euroa.
Arviointikriteerit jaetaan kahteen luokkaan:
- kaikille yhteiset vastuullisuuskriteerit
- järjestöryhmäkohtaiset muut kriteerit
HUOM!
Vuoden 2021 arvioinnissa suoritettiin laaja-alainen arviointi vastuullisuuskriteerien (15 % määrärahasta) ja järjestöryhmäkohtaisten kriteerien (85 % määrärahasta) osalta. Seuraavan kerran vastaava yhtä perusteellinen arviointi suoritetaan vuoden 2025 avustuksiin. Välivuosina 2022, 2023 ja 2024 ministeriö seuraa toiminnan ja talouden toteutumista ja muutoksia, mutta ei tee yksityiskohtaista arviointia.
Poikkeuksena tästä on ympäristövastuun arviointi, joka toteutettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2022.
Järjestön, joka ei toimittanut vuoden 2022 haussa ympäristövastuukriteerin edellyttämää ympäristövastuusuunnitelmaa, tulee toimittaa suunnitelma nyt vuoden 2023 haussa. Mikäli järjestö ei toimita ympäristövastuusuunnitelmaa, vähennetään kyseisen järjestön avustuksesta 3 prosenttia.
Vaikka laaja-alaista arviointia ei tehdä välivuosina, voi avustustasoihin tulla muutoksia.
1.1. Vastuullisuuskriteerit
Seuraavien vastuullisuuskriteerien avulla arvioidaan kaikkien avustusta hakevien järjestöjen toiminnan laatua ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta, liikuntalain tavoitteiden toteuttamista sekä liikunnan ja urheilun eettisiä periaatteita, sukupuolten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Lisäksi arvioidaan, miten järjestö noudattaa Suomea sitovia kansainvälisiä säännöksiä.
- Hyvä hallinto. Järjestön toiminnassa noudatetaan ja edistetään hyvän hallinnon periaatteita. Toimintakulttuuri on avointa ja kaikilla järjestön jäsenillä on mahdollisuus osallistua aktiivisesti toimintaan ja päätöksentekoon. Järjestön taloudenpito ja varainhankinta ovat vastuullisia. Lajiliittojen kohdalla ottelumanipulaation riski on otettu huomioon ja sitä ehkäistään aktiivisesti.
- Sukupuolten tasa-arvo sekä yhdenvertaisuus. Toiminnassa edistetään sukupuolten tasa-arvoa sekä yhdenvertaisuutta. Toiminta on tasa-arvoista, esteetöntä, saavutettavaa ja avointa kaikille väestöryhmille. Sukupuolten tasa-arvo sekä yhdenvertaisuus otetaan huomioon järjestön hallinnossa, päätöksenteossa ja päättävien elimien henkilövalinnoissa sekä järjestön jäsenille ja muille sidosryhmille suuntautuvassa toiminnassa. Järjestöiltä edellytetään ajantasaista tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa (sisältäen nykytilan kuvauksen, tavoitteet, toimenpiteet, seurannan ja arvioinnin).
- Turvallinen ja terveellinen toimintaympäristö. Toiminta on turvallista ja terveellistä. Toimintaympäristö, -tavat ja -kulttuuri edistävät fyysistä ja henkistä terveyttä ja terveellisiä elämäntapoja. Kaikki toimintaan osallistuvat ovat turvassa kiusaamiselta ja häirinnältä.
- Ympäristövastuu. Järjestö tunnistaa ja arvioi toimintansa ympäristövaikutukset esimerkiksi kilpailutoiminnan, tapahtumien, liikuntapaikkojen, matkojen ja hankintojen osalta. Järjestön toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa vähennetään toiminnan kielteisiä ympäristövaikutuksia ja edistetään ympäristökestävyyttä. Järjestö vaikuttaa kestävyyttä edistävästi myös rakenteiden, viestinnän ja koulutuksen avulla. Järjestöiltä edellytetään ajantasaista ympäristövastuusuunnitelmaa tai -ohjelmaa (sisältäen lähtökohdat/nykytilan, tavoitteet, toimenpiteet, seurannan ja arvioinnin).
- Antidopingtoiminta. Niillä järjestöillä, joilla on kilpailutoimintaa, tulee olla antidopingohjelma. Muiden osalta antidopingtoiminta arvioidaan suhteessa toiminnan laatuun. Mikäli antidopingtoiminta ei ole hakijan toiminnan laadun kannalta olennaista, se jätetään arvioinnin ulkopuolelle.
Vastuullisuuskriteerit pisteytetään. Antidopingtoiminnan arvioinnin suorittaa Suomen urheilun eettinen keskus SUEK. Muiden vastuullisuuskriteerien osalta arvioinnin suorittaa opetus- ja kulttuuriministeriö yhdessä asiantuntijoiden kanssa.
Määrärahasta 15 prosenttia jaetaan vastuullisuuskriteerien pohjalta. Vastuullisuusarvioinnin perusteella jaettava määräraha suhteutetaan järjestöryhmäkohtaisten kriteerien pohjalta tehtävään arviointiin.
1.2. Järjestöryhmäkohtaiset kriteerit
1.2.1 Lajiliitot
Valtionavustuksen määrää harkittaessa otetaan huomioon lajiliiton toiminnan laatu, laajuus ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus sekä se, miten järjestö toteuttaa liikuntalain tavoitteita ja noudattaa Suomea sitovia kansainvälisiä säännöksiä.
Arviointikriteerit painotuksineen (suuntaa antavat):
- Lajiliiton jäsen- tai harrastemaksun tai lisenssin maksavien määrä tai muulla tavoin todennettava jäsenten määrä 35 %
- Edellä mainituista alle 18-vuotiaiden määrä 15 %
- Lajiliiton jäsenseurojen henkilöjäsenten määrä 14 %
- Lajiliiton jäsenseurojen määrä 6 %
- Lajiliiton edellisen vuoden kokonaismenot vähennettynä saadut valtionavustukset 15 %
Lajiliittojen saama avustus perustuu näiden arviointikriteerien pohjalta muodostettuun summamuuttujaan, joka suhteutetaan käytettävissä olevaan määrärahaan. Yksittäinen lajiliitto voi saada avustusta enintään yhdeksän prosenttia lajiliittojen valtionavustukseen osoitetusta määrärahasta.
Vuoden 2023 avustushaun yhteydessä selvitetään vammaisurheilun integraation edistymistä lajiliittojen toiminnassa. Kysely on kertaluonteinen, eikä sillä ole vaikutusta lajiliiton valtionavustuksen arviointiin vastuullisuusarvioinnissa, tai kokonaisarvioinnissa.
1.2.2. Muut liikuntaa edistävät järjestöt
Järjestön toiminnan laajuutta, laatua, vaikuttavuutta ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta arvioidaan seuraavien kriteerien avulla:
1a) Jäsenmäärä tai
1b) Mikäli järjestöllä, joka on saavuttanut valtionapukelpoisuuden liikunta-asetuksen 8 §:n erityisen perusteen (=toiminta palvelee liikuntapoliittisesti tai toiminnallisesti merkittävää erityisryhmää) avulla, jäsenmäärän arviointi on epärelevantti tai ei ole mahdollinen, arviointi toteutetaan jäsenmäärän sijaan muun soveltuvan kriteerin avulla
2) Koulutustoiminnan määrä
3) Käytännön liikunta- ja urheilutoiminnan ja -tapahtumien määrä
4) Seminaarien ja verkostotapaamisten määrä
5) Viestinnän, vaikuttamistyön ja yhteiskunnallisen vaikuttamistyön määrä ja laatu
6) Kansainvälisen toiminnan määrä ja laatu
7) Järjestön oman toiminnan seuranta ja arviointi
Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon järjestön toiminnan alueellinen kattavuus, taloudellinen tila ja järjestössä tehtävä poikkihallinnollinen ja -sektorinen työ. Järjestön toiminnan alueellista kattavuutta arvioitaessa tarkastellaan järjestön toiminnan maantieteellistä laajuutta.
1.2.3. Liikunnan aluejärjestöt
Järjestön toiminnan laajuutta, laatua, vaikuttavuutta ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta arvioidaan seuraavien kriteerien avulla:
1) Jäsenmäärä
2) Alueen toimintaympäristö (asukasluku, kuntien määrä, seurojen määrä)
3) Koulutustoiminnan määrä
4) Käytännön liikunta- ja urheilutoiminnan ja -tapahtumien määrä
5) Seminaarien ja verkostotapaamisten määrä
6) Viestinnän, vaikuttamistyön ja yhteiskunnallisen vaikuttamistyön määrä ja laatu
7) Järjestön oman toiminnan seuranta ja arviointi
Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon järjestön toiminnan alueellinen kattavuus, taloudellinen tila ja järjestössä tehtävä poikkihallinnollinen ja -sektorinen työ. Järjestön toiminnan alueellista kattavuutta arvioitaessa tarkastellaan järjestö toimintaympäristöä ja toiminnan maantieteellistä laajuutta.
1.2.4. Liikunnan palvelujärjestöt
Liikunnan palvelujärjestöiksi määritellään tässä haussa Suomen Olympiakomitea ja Paralympiakomitea. Palvelujärjestöt hakevat avustusta ja käyvät tavoiteohjauskeskustelut ministeriön kanssa vuosittain.
1.3. Muut kerättävät tiedot
Hakulomakkeilla kerätään edellä kuvattujen arvioinnissa käytettävien tietojen lisäksi myös muita tietoja hakijajärjestöistä. Näitä tietoja ovat lajiliittojen osalta tiedot seurojen työntekijöistä ja vammaisurheilun integraatiosta. Muut kerättävät tiedot on merkitty hakulomakkeissa tähdellä (*).
Tietoja kerätään liikuntajärjestöjen toiminnan tilan, kehittymisen ja muutosten seuraamiseksi ja arvioimiseksi. Tietoja käytetään liikuntapoliittisen johtamisen, päätöksenteon ja toimialan ohjaamisen tueksi. Lisäksi tietoja voidaan käyttää tutkimustarkoituksiin.
2. Yleiset perusteet sekä valtionavustus- ja yhdistyslakien mukaiset yleiset edellytykset
Opetus- ja kulttuuriministeriö pyrkii strategiansa mukaisesti vaikuttamaan siihen, että kaikkien kyvyt ja osaaminen vahvistuvat; että yhteiskuntaa uudistetaan luovalla, tutkivalla ja vastuullisella toiminnalla; ja että merkityksellisen elämän edellytykset turvataan yhdenvertaisesti. Opetus- ja kulttuuriministeriön strategia on luettavissa tästä linkistä.
Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan siten katsoa eduksi, jos toiminta osaltaan edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, osallisuutta, keskinäistä kunnioitusta ja kestävää kehitystä OKM:n strategian toimintalupauksen mukaisesti.
Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.
Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom):
- Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
- Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
- Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
- Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.
Jos avustus kohdistuu palkkakustannuksiin, voidaan avustus myöntää vain erityisen painavasta syystä, jos avustuksen saaja on saanut rangaistuksen luvattoman ulkomaisen työvoiman käytöstä (valtionavustuslain 7 § 2 mom).
Yhdistyslain 11§:n mukaan yhdistyksen on pidettävä jäsenluetteloa.
3. Esteitä avustuksen myöntämiselle
Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.
Hakemus hylätään, jos se paperisena laadittuna saapuu määräajan jälkeen.
