Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Avustettavan toiminnan on oltava yleishyödyllistä. Liikunta-asetuksen 10 §:n mukaan toiminta-avustus myönnetään tulosperusteisesti järjestön toimintasuunnitelman ja talousarvion perusteella. Tulosperusteita arvioidaan suunnitellun ja toteutuneen toiminnan perusteella.
Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:
1. Hakukohtaiset myöntöperusteet
Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää yleisavustuksia liikuntaa edistävien järjestöjen toimintaan liikuntalain (390/2015) ja valtioneuvoston asetuksen liikunnan edistämisestä (550/2015) mukaisesti. Avustuksen saajan on toiminnassaan toteutettava liikuntalain 2 § tavoitteita ja lähtökohtia.
Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi avustuksen määrää harkitessaan järjestöjen toimintaa liikuntalain 12 §:n ja sen nojalla annetun asetuksen 10 §:n mukaisesti. Liikuntalain 12 §:n mukaan valtionavustuksen määrää harkittaessa otetaan huomioon:
- liikuntalain tavoitteiden toteuttaminen
- järjestön toiminnan laajuus, laatu ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus
- liikunnan ja urheilun eettisten periaatteiden, sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteuttaminen
- järjestön toiminnan alueellinen kattavuus
- järjestön taloudellinen tila
Järjestö voi toteuttaa yhtä tai useampaa liikuntalain 2 §:n tavoitetta. Riippumatta siitä toteuttaako järjestö yhtä tai useampaa tavoitetta, toiminta voidaan arvioida määrällisesti ja laadullisesti yhtä arvokkaaksi.
Yleisavustuksen minimitasoksi on linjattu 10 000 euroa.
Arviointikriteerit jaetaan kahteen luokkaan:
- järjestöryhmäkohtaiset kriteerit
- kaikille yhteiset vastuullisuuskriteerit
Vuoden 2025 arvioinnissa suoritetaan laaja-alainen arviointi järjestöryhmä-kohtaisten kriteerien (85 % määrärahasta) ja vastuullisuuskriteerien (15 % määrärahasta) osalta. Seuraavan kerran vastaava perusteellinen arviointi suoritetaan vuoden 2029 avustuksissa.
Välivuosina 2026, 2027 ja 2028 ministeriö seuraa toiminnan ja talouden toteutumista ja muutoksia, mutta ei tee yksityiskohtaista arviointia. Avustustasoihin voi kuitenkin tulla muutoksia myös välivuosina.
1.1. Vastuullisuuskriteerit
Seuraavien vastuullisuuskriteerien avulla arvioidaan kaikkien avustusta hakevien järjestöjen toiminnan laatua ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta, liikuntalain tavoitteiden toteuttamista sekä liikunnan ja urheilun eettisiä periaatteita, sukupuolten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Lisäksi arvioidaan, miten järjestö noudattaa Suomea sitovia kansainvälisiä säännöksiä.
- Hyvä hallinto. Järjestön toiminnassa noudatetaan ja edistetään hyvän hallinnon periaatteita ja seurataan niiden toteutumista. Toimintakulttuuri on avointa ja kaikilla järjestön jäsenillä on mahdollisuus osallistua aktiivisesti toimintaan ja päätöksentekoon. Järjestön taloudenpito ja varainhankinta on vastuullista.
- Sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Toiminnassa edistetään sukupuolten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Järjestöiltä edellytetään ajantasaista tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa.
- Turvallinen ja terveellinen toimintaympäristö. Toiminta on turvallista ja terveellistä. Toimintaympäristö, -tavat ja -kulttuuri edistävät fyysistä ja psyykkistä terveyttä, terveellisiä elämäntapoja (uni/lepo, ravinto, päihteettömyys) ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Toiminnassa otetaan huomioon lasten oikeudet sekä lasten ja nuorten urheilijoiden suojelu. Toimintaan osallistuvat ovat turvassa epäasialliselta käytökseltä, rasismilta, kiusaamiselta ja häirinnältä.
- Ympäristövastuu. Järjestö tunnistaa ja arvioi toimintansa ympäristövaikutukset. Järjestön toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa edistetään vastuullista toimintaa ympäristön hyväksi ja vähennetään kielteisiä ympäristövaikutuksia. Järjestöiltä edellytetään ajantasaista ympäristövastuusuunnitelmaa tai -ohjelmaa.
- Antidopingtoiminta ja kilpailumanipulaatio (koskee vain osaa järjestöjä). Antidopingtoiminnan arviointi toteutettiin vuoden 2024 avustuskierroksen yhteydessä. Kilpailumanipulaation vastaisen toiminnan arviointitulokset huomioidaan vuonna 2023 kerättyjen tietojen pohjalta laajan arvioinnin yhteydessä. Lisäksi antidoping-ohjelmien arviointi 2024 huomioidaan nyt vuoden 2025 laajan arvioinnin yhteydessä niiden järjestöjen osalta, joiden osalta sitä ei voitu puutteellisten tietojen takia toteuttaa vuoden 2024 arvioinnin yhteydessä.
Vastuullisuuskriteerit pisteytetään. Antidoping- ja kilpailumanipulaation vastaisen toiminnan arvioinnin suorittaa Suomen urheilun eettinen keskus SUEK. Muiden vastuullisuuskriteerien osalta arvioinnin suorittaa opetus- ja kulttuuriministeriö yhdessä asiantuntijoiden kanssa.
Määrärahasta 15 prosenttia jaetaan vastuullisuuskriteerien pohjalta. Vastuullisuusarvioinnin perusteella jaettava määräraha suhteutetaan järjestöryhmäkohtaisten kriteerien pohjalta tehtävään arviointiin.
1.2. Järjestöryhmäkohtaiset kriteerit
1.2.1. Lajiliitot
Valtionavustuksen määrää harkittaessa otetaan huomioon lajiliiton toiminnan laatu, laajuus, vaikuttavuus ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus sekä se, miten järjestö toteuttaa liikuntalain tavoitteita ja noudattaa Suomea sitovia kansainvälisiä säännöksiä.
Arviointikriteerit lajiliittojen osalta ovat seuraavat:
- Lajiliiton jäsen- tai harrastemaksun tai lisenssin maksavien määrä, tai muulla tavoin luotettavasti todennettu rekisteröityjen jäsenten määrä
- Edellä mainituista alle 18-vuotiaiden määrä
- Lajiliiton jäsenseurojen henkilöjäsenten kokonaismäärä
- Lajiliiton jäsenseurojen määrä
- Lajiliiton edellisen vuoden kokonaismenot vähennettynä saadut valtionavustukset
Lajiliitot arvioidaan kolmessa eri kokoluokassa (suuret - keskisuuret – pienet lajiliitot), järjestön jäsenseurojen jäsenmäärän ja toiminnan kokonaismenojen perusteella. Lajiliittojen saama avustus perustuu näiden arviointikriteerien pohjalta muodostettuun summamuuttujaan, joka suhteutetaan käytettävissä olevaan määrärahaan. Yksittäiselle lajiliitolle voidaan myöntää avustusta enintään yhdeksän prosenttia lajiliittojen valtionavustukseen osoitetusta määrärahasta.
1.2.2. Muut liikuntaa edistävät järjestöt
Järjestön toiminnan laajuutta, laatua, vaikuttavuutta ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta arvioidaan seuraavien kriteerien avulla:
- a) Jäsenmäärä tai b) Mikäli järjestöllä, joka on saavuttanut valtionapukelpoisuuden liikunta-asetuksen 8 §:n erityisen perusteen (=toiminta palvelee liikuntapoliittisesti tai toiminnallisesti merkittävää erityisryhmää) avulla, jäsenmäärän arviointi on epärelevantti tai ei ole mahdollinen, arviointi toteutetaan jäsenmäärän sijaan muun soveltuvan kriteerin avulla
- Koulutustoiminnan määrä
- Käytännön liikunta- ja urheilutoiminnan ja -tapahtumien määrä
- Seminaarien ja verkostotapaamisten määrä
- Viestinnän, vaikuttamistyön ja yhteiskunnallisen vaikuttamistyön määrä ja laatu
- Kansainvälisen toiminnan määrä ja laatu
- Järjestön oman toiminnan seuranta ja arviointi
Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon järjestön toiminnan alueellinen kattavuus, taloudellinen tila ja järjestössä tehtävä poikkihallinnollinen ja -sektorinen työ. Järjestön toiminnan alueellista kattavuutta arvioitaessa tarkastellaan järjestön toiminnan maantieteellistä laajuutta.
1.2.3. Liikunnan aluejärjestöt
Järjestön toiminnan laajuutta, laatua, vaikuttavuutta ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta arvioidaan seuraavien kriteerien avulla:
- Jäsenmäärä
- Alueen toimintaympäristö (asukasluku, kuntien määrä, seurojen määrä)
- Koulutustoiminnan määrä
- Käytännön liikunta- ja urheilutoiminnan ja -tapahtumien määrä
- Seminaarien ja verkostotapaamisten määrä
- Viestinnän, vaikuttamistyön ja yhteiskunnallisen vaikuttamistyön määrä ja laatu
- Järjestön oman toiminnan seuranta ja arviointi
Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon järjestön toiminnan alueellinen kattavuus, taloudellinen tila ja järjestössä tehtävä poikkihallinnollinen ja -sektorinen työ. Järjestön toiminnan alueellista kattavuutta arvioitaessa tarkastellaan järjestö toimintaympäristöä ja toiminnan maantieteellistä laajuutta.
1.2.4. Liikunnan palvelujärjestöt
Liikunnan palvelujärjestöiksi määritellään tässä haussa Suomen Olympiakomitea ja Suomen Paralympiakomitea. Palvelujärjestöt hakevat avustusta ja käyvät tavoiteohjauskeskustelut ministeriön kanssa vuosittain.
1.3. Muut kerättävät tiedot
Hakulomakkeilla voidaan kerätä edellä kuvattujen arvioinnissa käytettävien tietojen lisäksi myös muita tietoja hakijajärjestöistä. Tällöin muut kerättävät tiedot on merkitty hakulomakkeissa tähdellä (*).
Tietoja kerätään liikuntajärjestöjen toiminnan tilan, kehittymisen ja muutosten seuraamiseksi ja arvioimiseksi. Tietoja käytetään liikuntapoliittisen johtamisen, päätöksenteon ja toimialan ohjaamisen tueksi. Lisäksi tietoja voidaan käyttää tutkimustarkoituksiin.
2. Yleiset perusteet sekä valtionavustus- ja yhdistyslakien mukaiset yleiset edellytykset
Opetus- ja kulttuuriministeriö pyrkii strategiansa mukaisesti vaikuttamaan siihen, että kaikkien kyvyt ja osaaminen vahvistuvat; että yhteiskuntaa uudistetaan luovalla, tutkivalla ja vastuullisella toiminnalla; ja että merkityksellisen elämän edellytykset turvataan yhdenvertaisesti. Opetus- ja kulttuuriministeriön strategia on luettavissa tästä linkistä.
Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan siten katsoa eduksi, jos toiminta osaltaan edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, osallisuutta, keskinäistä kunnioitusta ja kestävää kehitystä OKM:n strategian toimintalupauksen mukaisesti.
Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.
Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom):
- Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
- Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
- Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
- Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.
Jos avustus kohdistuu palkkakustannuksiin, voidaan avustus myöntää vain erityisen painavasta syystä, jos avustuksen saaja on saanut rangaistuksen luvattoman ulkomaisen työvoiman käytöstä (valtionavustuslain 7 § 2 mom).
Yhdistyslain 11§:n mukaan yhdistyksen on pidettävä jäsenluetteloa.
3. Esteitä avustuksen myöntämiselle
Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.
Hakemus hylätään, jos se paperisena laadittuna saapuu määräajan jälkeen.
