Kulttuuriviennin kehittämisohjelman loppuraportti: Kulttuurialan yritysten tuotekehitystä ja markkinointiosaamista vahvistettava
opetus- ja kulttuuriministeriö
Julkaisuajankohta
3.10.2011
11.35
Tiedote
-
Kulttuurivienti on nykyään osa yhä useamman kulttuurin alan yrityksen ja toimijan jokapäiväistä työtä ja sen edellytysten vahvistaminen oleellinen osa kulttuuri-, elinkeino- ja ulkopolitiikkaa. Laajentuessaan kulttuurivienti voi monipuolistaa vientirakennetta sekä lisätä kulttuurin julkisen panostuksen tuottavuutta ja kulttuuriammattilaisten tuloja. Tämä on tärkeää erityisesti tiukentuvan julkisen talouden tilanteessa. Kulttuurin ja luovien alojen tuotekehitystä, tuotteistamista ja markkinointia tulee kuitenkin vahvistaa, jolloin alan voimavarat ja osaaminen voidaan hyödyntää nykyistä tehokkaammin.
Näin todetaan Suomen kulttuuriviennin kehittämisohjelman loppuraportissa, joka luovutettiin kulttuuri- ja urheiluministeri
Paavo Arhinmälle 3.10. Kulttuuriviennin valmisteluryhmän laatimassa raportissa arvioidaan vuosina 2007-2011 toteutetun kulttuuriviennin kehittämisohjelman toimeenpanoa ja tuloksia. Lisäksi raportti sisältää ehdotukset kulttuuriviennin jatkotoimenpiteiksi nykyisellä hallituskaudella.
- Kulttuuriviennin kehittämisohjelma on omalta osaltaan vaikuttanut siihen, että kulttuurivienti ja yleensä luovien alojen kehittäminen on nostettu mukaan hallitusohjelmaan. Panostukset kulttuurivientiin ovat jo palautuneet kansantalouteen, osin jopamoninkertaisina. Kaiken kaikkiaan kulttuurin potentiaalin hyödyntäminen merkitsee myös taiteilijoiden ja muiden kulttuurin ammattilaisten toimeentulomahdollisuuksien parantamista, ministeri Arhinmäki toteaa.
Kulttuuriviennin kehittämisohjelman keskeisenä tavoitteena oli nostaa luovat ja kulttuurin toimialat tasavertaisiksi ja tunnustetuiksi vientialoiksi muiden vientialojen rinnalle.
Raportin mukaan kehittämisohjelman toimet nostivat näkyville yritysten ja muiden kulttuurin alan ammattilaisten tarpeet viennin edistämisessä: tuote saadaan tuotetuksi, mutta resurssit eivät riitä sen tehokkaaseen markkinointiin. Valtion ?työkalupakki? ei vastaa alan yritysten tarpeisiin parhaalla mahdollisella tavalla. Puutteita on erityisesti aloittavien yritysten tuessa, tuotekehityksessä ja kasvun rahoituksessa.
Yrityspalvelujärjestelmän muokkaaminen ja kulttuurin toimialojen ja kulttuuriviennin erityispiirteiden huomioiminen nousikin raportissa tärkeimmäksi yksittäiseksi tavoitteeksi.
Myös aineettomiin oikeuksiin, kuten tekijänoikeuteen ja sen lähioikeuksiin liittyvien kysymysten merkitys korostuu. Erityisesti kulttuuriyritysten rahoituksessa ongelmana on ettei aineettomien oikeuksien arvottamiseen ole vakiintuneita keinoja.
Usein tuottajat myös joutuvat luopumaan oikeuksistaan tuotekehityksen rahoittamiseksi tai jakelu- ja levityssopimusten saamiseksi, jolloin voitot päätyvät oikeudet ostaneille kansainvälisille jakelijoille. Esimerkiksi suomalaisen peliteollisuuden arvion mukaan toimialan vuotuinen liikevaihto voisi nykyisilläkin myyntimäärillä kolminkertaistua, jos pelinkehittäjät pystyisivät rahoittamaan tuotekehityksen ja organisoimaan julkaisun luovuttamatta pelien oikeuksia.
Kulttuuriviennin valmisteluryhmän puheenjohtaja oli teatterinjohtaja Johan Storgård ja jäseninä opetus- ja kulttuuriministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön ja ulkoasiainministeriön virkamiesten lisäksi kulttuurin toimialajärjestöjen ja yritysten edustajia.
Lisätietoja:
-erityisavustaja Anna Tulusto, puh. 040 148 6502
-neuvotteleva virkamies Kimmo Aulake (OKM), puh. 09 1607 7232
Loppuraportti OKM:n verkkosivuilla
- Kulttuuriviennin kehittämisohjelma on omalta osaltaan vaikuttanut siihen, että kulttuurivienti ja yleensä luovien alojen kehittäminen on nostettu mukaan hallitusohjelmaan. Panostukset kulttuurivientiin ovat jo palautuneet kansantalouteen, osin jopamoninkertaisina. Kaiken kaikkiaan kulttuurin potentiaalin hyödyntäminen merkitsee myös taiteilijoiden ja muiden kulttuurin ammattilaisten toimeentulomahdollisuuksien parantamista, ministeri Arhinmäki toteaa.
Kulttuuriviennin kehittämisohjelman keskeisenä tavoitteena oli nostaa luovat ja kulttuurin toimialat tasavertaisiksi ja tunnustetuiksi vientialoiksi muiden vientialojen rinnalle.
Raportin mukaan kehittämisohjelman toimet nostivat näkyville yritysten ja muiden kulttuurin alan ammattilaisten tarpeet viennin edistämisessä: tuote saadaan tuotetuksi, mutta resurssit eivät riitä sen tehokkaaseen markkinointiin. Valtion ?työkalupakki? ei vastaa alan yritysten tarpeisiin parhaalla mahdollisella tavalla. Puutteita on erityisesti aloittavien yritysten tuessa, tuotekehityksessä ja kasvun rahoituksessa.
Yrityspalvelujärjestelmän muokkaaminen ja kulttuurin toimialojen ja kulttuuriviennin erityispiirteiden huomioiminen nousikin raportissa tärkeimmäksi yksittäiseksi tavoitteeksi.
Myös aineettomiin oikeuksiin, kuten tekijänoikeuteen ja sen lähioikeuksiin liittyvien kysymysten merkitys korostuu. Erityisesti kulttuuriyritysten rahoituksessa ongelmana on ettei aineettomien oikeuksien arvottamiseen ole vakiintuneita keinoja.
Usein tuottajat myös joutuvat luopumaan oikeuksistaan tuotekehityksen rahoittamiseksi tai jakelu- ja levityssopimusten saamiseksi, jolloin voitot päätyvät oikeudet ostaneille kansainvälisille jakelijoille. Esimerkiksi suomalaisen peliteollisuuden arvion mukaan toimialan vuotuinen liikevaihto voisi nykyisilläkin myyntimäärillä kolminkertaistua, jos pelinkehittäjät pystyisivät rahoittamaan tuotekehityksen ja organisoimaan julkaisun luovuttamatta pelien oikeuksia.
Kulttuuriviennin valmisteluryhmän puheenjohtaja oli teatterinjohtaja Johan Storgård ja jäseninä opetus- ja kulttuuriministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön ja ulkoasiainministeriön virkamiesten lisäksi kulttuurin toimialajärjestöjen ja yritysten edustajia.
Lisätietoja:
-erityisavustaja Anna Tulusto, puh. 040 148 6502
-neuvotteleva virkamies Kimmo Aulake (OKM), puh. 09 1607 7232
Loppuraportti OKM:n verkkosivuilla