OKM- ja OPH-tiedote
Kieltenopetuksen varhaistaminen etenee - haettavana 4,3 miljoonaa kehittämisavustuksia

Opetushallitus on avannut kieltenopiskelun varhentamiseen tarkoitettujen erityisavustusten haun lukuvuodelle 2018 - 2019. Avustushaku on järjestyksessä toinen. Avustuksella varmistetaan, että vuonna 2017 käynnistyneet kielenopetuksen kehittämishankkeet jatkuvat ja mahdollistetaan uusien hakkeiden käynnistäminen. Avustuksia on haettavissa 4,3 miljoonaa euroa.

Erityisavustuksilla varhennetaan, kehitetään ja lisätään kieltenopetusta varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa ja perusopetuksessa. Varhentamisessa A1- ja A2-kielten opetus alkaa jo ensimmäiseltä tai toiselta luokalta. Lasten valmiuksia kielten opiskeluun parannetaan myös varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa esimerkiksi kielisuihkuilla. Lisäksi avustuksia kohdennetaan kielivalikoiman laajentamiseen sekä henkilöstön täydennyskoulutuksen kehittämiseen.
 
- Tämän hallituskauden kokeilujen kautta 25 000 oppilasta on päässyt varhaisemman kielenoppimisen piiriin ja saanut uudenlaista innostusta ja motivaatiota kieltenopiskeluun. Kunnat ovat tehneet myös pysyviä ratkaisuja vieraan kielen opetuksen aloittamisesta jo ensimmäisellä luokalla. Kaikilla lapsilla tulisi olla mahdollisuus aloittaa kieltenopiskelu silloin, kun se on innostavinta, motivoivinta ja tukee parhaiten oppimisvalmiuksien muodostumista, opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen sanoo.
 
-On hienoa, että kokeiluihin on lähdetty rohkeasti mukaan. Yhteistyössä löytyvät parhaat pedagogiset keinot. Näin tuemme lasten monipuolisen kielitaidon kehittymistä varhaiskasvatuksesta aina myöhempiin opintoihin saakka, toteaa Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen.
 
Varhainen kielenopiskelun aloitus motivoi oppimiseen ja tukee oppimisvalmiuksia. Suomessa kielenopetus aloitetaan eurooppalaisessa vertailussa varsin myöhään. Ennen kärkihanketta vuonna 2015 vain noin 7 prosenttia oppilaista opiskeli A1 kieltä ensimmäisellä vuosiluokalla, vaikka varhentaminen on ollut mahdollista jo vuodesta 1994 alkaen.
 
Kokeiluiden kautta toteutettua kielten opetuksen aloittamista jo ensimmäiseltä luokalta esitti myös Suomen kielivarannon tilaa käsitellyt opetus- ja kulttuuriministeriön selvitys. Professori, vararehtori Riitta Pyykön tekemään selvitykseen sisältyy joukko toimenpide-ehdotuksia, joiden pohjalta suomalaisten kielitaitoa voidaan kehittää vastaamaan tulevaisuuden tarpeita. Selvitykseen voi tarkemmin tutustua täällä.
 

Kielten oppimiseen rohkeutta kokeiluin
 
Kokeiluihin kannustetaan nyt myös uusia perusopetuksen järjestäjiä alueilta, joissa varhennettua kielten opetusta ei vielä ole tarjottu. Tavoitteena on myös kehittää uusia pedagogisia malleja lasten varhaisen kielenoppimisen herkkyyskauden hyödyntämiseksi. Kunnat, koulut ja päiväkodit voivat tehdä yhteishankkeita.
 
Avustushaku on järjestyksessä toinen. Tukea jaettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2017. Opetushallitus myönsi silloin perusopetuksen järjestäjien 95:lle eri hankkeelle 3 834 000 euroa. Monet näistä hakevat rahoitukselle jatkoa myös tänä vuonna.
 
Hakukierros liittyy hallituksen Uusi peruskoulu -ohjelman Kärkihanke 1:n kieltenopetusta koskevaan kokeiluun, jonka toimenpiteillä vahvistetaan suomalaista kielivarantoa.
 
Lisätietoja:

Valtionavustusten jakaminen:
opetusneuvos Anu Halvari, Opetushallitus, puh 029 533 1277
opetusneuvos Annamari Kajasto, Opetushallitus, puh 029 533 1596
opetusneuvos Paula Mattila, Opetushallitus, puh 029 533 1144
Undervisningsrådet Yvonne Nummela, Opetushallitus, 029 533 1523

Kieltenopetuksen varhentamista koskeva kärkihanke:
erityisavustaja Daniel Sazonov, OKM puh. 045 129 6812
opetusneuvos Minna Polvinen, opetus- ja kulttuuriministeriö, puh 029 533 0262

Hakutiedote (OPH), 31.1.2018
(Hakuryhmä A: toiminnan jatkaminen, hakuryhmä B: uudet toimijat)

Uusi peruskoulu –kärkihanke