Avustuksella tuetaan vapaan sivistystyön ylläpitäjä- ja oppilaitoskentän tiivistymistä ja vahvistumista. Avustuksella parannetaan kansalaisopistojen toimintaedellytyksiä kattamalla rakenteellisesta kehittämisestä aiheutuneita lisäkustannuksia.

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:

1. Hakukohtaiset myöntöperusteet

Rakenteellisen kehittämisen avustusta voidaan myöntää seuraaviin yhdistymisestä johtuviin lisäkustannuksiin:

• päällekkäiset palkkakulut ylimenokauden aikana
• tietojenhallintajärjestelmän kehittämiseen kohdistuneet lisäkustannukset
• päällekkäiset kiinteistökustannukset ylimenokauden aikana
• asiantuntijapalkkiot
• muut yhdistymisestä aiheutuneet tilapäiset kustannukset

Hakemuksessa tulee esittää perustelut rakenteellisen kehittämisen avustukselle sekä selvitys ja erittelyt hankkeen kokonaiskustannuksista ja niistä kustannuksista, joiden kattamiseen avustusta haetaan. Perusteluista tulee käydä selvästi ilmi, millä perusteella kustannuksia, joihin avustusta haetaan, voidaan pitää yhdistymisestä aiheutuvina tilapäisinä lisäkustannuksina eikä kansalaisopiston tavanomaisesta toiminnasta johtuvina kustannuksina. Tarvittaessa selvitys tehdään eri liitteellä. Yksityisen kansalaisopiston ylläpitäjän tulee liittää hakemukseen viimeisin hyväksytty tilinpäätös ja talousarvio kuluvalle vuodelle. 

Avustusta voidaan myöntää enintään kahden kalenterivuoden kustannuksiin alkaen vuodesta 2023. Avustettavia vuosia voivat olla

• vuosi, jolloin opetus- ja kulttuuriministeriö tekee yhdistymisestä aiheutuvat lupapäätökset
• oppilaitosten yhdistymisvuosi
• yhdistymistä seuraava vuosi

Lähtökohtaisesti avustusta voidaan myöntää samalle ylläpitäjälle korkeintaan kahdella hakukierroksella yhdistymishanketta kohti. Ensisijaisesti avustusta myönnetään yksityisten kansalaisopistojen ylläpitäjille.

Avustusta ei saa siirtää eteenpäin.

2. Yleiset perusteet

Opetus- ja kulttuuriministeriö pyrkii strategiansa mukaisesti vaikuttamaan siihen, että kaikkien kyvyt ja osaaminen vahvistuvat; että yhteiskuntaa uudistetaan luovalla, tutkivalla ja vastuullisella toiminnalla; ja että merkityksellisen elämän edellytykset turvataan yhdenvertaisesti. OKM:n strategia on luettavissa verkkosivuilta.

Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan siten katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke osaltaan edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, osallisuutta, keskinäistä kunnioitusta ja kestävää kehitystä OKM:n strategian toimintalupauksen mukaisesti. 

3. Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.

Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom):

• Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
• Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
• Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
• Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

Jos avustus kohdistuu palkkakustannuksiin, voidaan avustus myöntää vain erityisen painavasta syystä jos avustuksen saaja on saanut rangaistuksen luvattoman ulkomaisen työvoiman käytöstä (valtionavustuslain 7 § 2 mom).

4. Esteitä avustuksen myöntämiselle

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten. 

Hakemus hylätään, jos se paperisena laadittuna saapuu määräajan jälkeen.