Kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden maahantuloa ja integroitumista sujuvoitetaan yhteistyöllä
Opetus- ja kulttuuriministeriön ja sisäministeriön maaliskuussa 2019 asettama yhteistyöryhmä on tehnyt yli kolmekymmentä toimenpide-ehdotusta kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden maahantulon ja integroitumisen sujuvoittamiseksi. Tavoitteena on vahvistaa Suomen mahdollisuuksia kilpailla kansainvälisistä osaajista. Esitys julkistettiin maanantaina 16.9.
Jotta Suomi olisi houkutteleva maa kansainvälisille tutkinto-opiskelijoille, maahantulon prosessien tulee olla toimivia. Entistä useamman Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaneen tulisi myös työllistyä Suomeen. Siten vastattaisiin työvoimatarpeeseen ja kansainvälisten opiskelijoiden toiveisiin.
Työryhmä esittää koulutusperäisen maahanmuuton lisäämiseksi maakuvatyön kehittämistä, kansainvälistymisen ja työmarkkinoiden tarpeet huomioon ottavia rekrytointikäytäntöjä ja koulutustarjontaa sekä korkeakoulujen, alueiden ja viranomaisten tarjoamien palvelujen tehostamista. Kansainvälisten opiskelijoiden työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi on kiinnitettävä huomiota siihen, millä aloilla kansainväliset opiskelijat suorittavat tutkintoja.
Koulutusperäisen maahanmuuton onnistuminen on kiinni monesta tekijästä, kuten koulutuksen, tutkimuksen ja oppimisympäristöjen laadusta, englanninkielisen koulutustarjonnan maineesta ja kiinnostavuudesta, ammattikorkeakoulun, yliopiston tai kaupungin houkuttelevuudesta sekä tulevista uramahdollisuuksista. Myös opiskelijoiden rekrytointiin, maahantuloon ja maahan jäämiseen liittyvien prosessien sujuvuus voi olla merkittävä tekijä opiskelua tai työuraa koskevissa päätöksissä. Yksi keskeisimmistä yhteistyöryhmän havainnoista oli tarve yhteistyön lisäämisestä sekä yhteisen tavoitekuvan luomiseksi että käytännön kysymysten ratkaisemiseksi.
Työryhmä pitää tärkeänä, että jatkossa keskusteluun olisi otettava myös tutkijoiden ja harjoittelijoiden maahantuloon ja integroitumiseen liittyvät kysymykset. Ne eivät kuuluneet työryhmän toimeksiantoon.
Esityksessä ei oteta kantaa resursseihin. Työryhmä kuitenkin pitää tärkeänä, että Maahanmuuttoviraston ja Suomen edustustojen henkilöstövoimavarat mitoitetaan siten, että maahantuloon liittyvät prosessit on mahdollista hoitaa lainsäädännön edellyttämää enimmäisaikaa lyhyemmässä ajassa.
Moni kansainvälinen opiskelija haluaa työllistyä Suomeen
OECD:n Education at a Glance 2019 -julkaisun mukaan vuonna 2017 yhteensä 5,3 miljoonaa henkilöä opiskeli korkea-asteen tutkintoa ulkomailla ja heistä suurin osa eli 3,7 miljoonaa OECD-maissa. Maailmanlaajuisesti korkea-asteen opintoja ulkomailla suorittavien määrä on kasvanut 20 vuodessa ja OECD:n arvion mukaan tulee yhä kasvamaan. Suomen korkeakouluissa kansainvälisten opiskelijoiden eli edeltävän toisen asteen tutkinnon ulkomailla suorittaneiden osuus on kasvanut hieman OECD-keskiarvoa nopeammin. Vuonna 2017 Suomen korkeakouluissa 8 % opiskelijoista oli kansainvälisiä, kun vastaava osuus seitsemän vuotta aikaisemmin oli 6 %.
Osaamisen ennakointifoorumin mukaan (2019) uuden työvoiman tarve tulee vuoteen 2035 mennessä olemaan vuosittain keskimäärin runsaat 60 000 henkilöä. Onnistuessaan myös koulutusperäinen maahanmuutto helpottaa työvoiman saatavuutta. Kansainväliset tutkinto-opiskelijat suorittivat Suomessa vuonna 2018 yli 4 900 korkeakoulututkintoa, joista yli 500 oli tohtorintutkintoja. Suuri osa kansainvälisistä tutkinto-opiskelijoista haluaa työllistyä Suomeen.
Lisätietoja:
- johtaja Birgitta Vuorinen (OKM), p. 02953 30335, [email protected]
- johtava asiantuntija Jarmo Tiukkanen (SM), puh. 0295 488 606, [email protected] (lupaprosessiin liittyvät kysymykset)
- opetusneuvos Kaisu Piiroinen (OKM), puh. 02953 303059
- asiantuntija Roope Jokinen (SM), puh. 0295 488 362, [email protected] (lupaprosessiin liittyvät kysymykset)