Jatkuva oppiminen käytännössä
Kainuussa rima asetetaan sopivalle tasolle, jotta jatkuva oppiminen mahdollistuu jokaiselle

Kainuussa etsitään kuntakokeilun kohderyhmälle ja muille haastavassa tilanteessa oleville palveluratkaisuja työllisyyden hoidon ja koulutuksen kokonaisuudessa. Toimijat ovat pitkälti samoja kuin Kainuun kuntakokeilussa. Kainuun ammattiopisto rakentaa ja tehostaa hankkeessa valmennus- ja työllisyysvaiheiden palveluita. Tavoitteena on rakentaa toimintamalli ja tuotteita vastaamaan kohderyhmän tarpeisiin kohti työllistymistä.

”Perinteisessä mielessä jatkuva oppiminen tarkoittaa meillekin osaamistarpeiden kartoittamista ja osaamistason lisäämistä. Me lähdemme kuitenkin siitä, että jatkuva oppiminen voi tarkoittaa pieniäkin asioita – se on myös jään rikkomista, jotta tavoitamme henkilöitä, joiden on haastava hakeutua opintojen pariin. Pyrimme vastaamaan tarpeisiin jokaisen osaamistasoon katsomatta, jotta rima ei asetu liian korkealle”, kuvaa kehittämispäällikkö Anu Kuosmanen.

Palvelumuotoilulla helpotetaan oppijan polkua

Kainuun alueella on viime vuosina kehitetty paljon työllisyyden hoidon ja jatkuvan oppimisen toimintamalleja. Samalla on huomattu, että alueen toimijoilta puuttuu palikoita, joilla voi vastata haastavassa tilanteessa olevien henkilöiden opiskelukynnyksen madaltamiseen ja opintojen alkuun saattamiseen. Aikaisemmassa kehittämistyössä on havaittu, että tuloksia saadaan menemällä lähelle asiakkaita, palveluihin saattaen ja poluttaen, jotta asiakkaat myös pysyvät ja saavat onnistumisen kokemuksia.

Nyt avuksi on otettu palvelumuotoilu, jotta erilaisia osaamisen täydentämisen kokonaisuuksia voidaan tarjota tarpeen mukaan ja kehittää eri palveluita suhteessa asiakasryhmän tarpeisiin. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi tutkinnon osia tai pienempiä kokonaisuuksia, jotta asiakas etenee itselle sopivissa palasissa palvelupolulla, tukipalveluita tai opiskeluvalmiuksia tukevia opintoja, joilla päästä alkuun.

Pienen alueen etuna on, että toimijat tuntevat toisensa ja yhteistyötä on tiivistetty vuosien varrella. Kuosmanen näkee, että alueella on jo osaamisen kehittämisen ekosysteemi, jossa toimijat tuntevat varsin hyvin roolinsa, ja tarpeisiin voidaan vastata ketterästi. Esimerkiksi Kainuun ammattiopiston etuna on, että eri toimijat tietävät olla yhteydessä alueen keskeiseen ammatillisen koulutuksen tarjoajaan.

Alueen suurin haaste on osaavan työvoiman saaminen

Keskeistä kehittämistyössä on työelämän näkemysten huomioiminen. Kuosmanen näkee, että Kainuussa tunnetaan varsin hyvin työelämän tarpeet.

”Suurin haaste on kohtaanto-ongelma. Väestö ikääntyy ja nuorten määrä vähenee. Kasvun esteet tulevat osaavan työvoiman saannista. Siksikin alueellisesti täytyy pystyä saamaan kaikki mahdolliset henkilöt koulutuksen pariin”, kertoo Kuosmanen.

Kehittämistyössä arvioidaan aikaisempia toimenpiteitä ja tuotetaan ratkaisuja, joilla päästään vielä parempiin tuloksiin.

Tavoitteena nopeampi, ketterämpi ja sujuvampi työllistyminen

Työn ja osaamisen liiton vahvistamista edesautetaan tuotteistuksella ja palvelumuotoilulla: Tavoitteena on vuorovaikutuksessa työnantajien kanssa etsiä ratkaisuja, joilla opiskelija voisi työllistyä vaikka tutkinnon osalla.

Kainuussa on pitkäaikaistyöttömien kanssa jo hyviä kokemuksia opinnollistamisesta: Ihmisiä on saatu opintojen piiriin tunnustamalla osaamiset ja oppimisympäristöt. Tätä kautta askeleet työelämään voivat jatkua oppisopimuksella tai koulutussopimuksella. Työelämän näkökulmasta tämä antaa mahdollisuuden kokeilla ja tutustua potentiaaliseen työntekijään, toteaa Kuosmanen. Yksilöiden lisäksi kehittämistyö palvelee siten laajemmin yhteiskuntaa ja alueen elinkeinoelämää.

Jatkuvan oppimisen edistämisessä asiakkaan kuuntelu on avainasemassa

Jatkuvan oppimisen kehittämisen keskeisinä oppeina Kuosmanen näkee, että tilanne hahmotetaan yksilön näkökulmasta: asiakasta kuunnellen luodaan yhteistä ymmärrystä. Yksilön tulisi voida nähdä oma opintopolku tai reitti työelämään mahdollisena, ei vain unelmana. Tämä edellyttää sitä, että asiakasrajapinnassa olevilla on koulutusosaamista, ja viesti osataan muotoilla ja sanoittaa oikein. ”Isot kokonaisuudet eivät palvele kaikkia asiakkaita. Pitää pystyä lähteä liikkeelle pienistä askelista kohti suurempia tavoitteita.”

Yhtä lailla kuin asiakasrajapinnassa tulee kuunnella asiakkaita, Kuosmanen toivoo, että jatkuvan oppimisen uudistuksen valmistelussa kuunnellaan vastaisuudessakin myös alueita.

”Jokainen tarkastelee jatkuvan oppimisen rakenteita omista lähtökohdistaan. Matka on tosi pitkä ylätasolta ruohonjuuritasolle. Toki pitää benchmarkata muita, mutta alueelliset erot ovat merkittäviä ja alueilla on paras tuntemus asiakkaista ja aiemmasta kehittämistyöstä.”

Mitä jatkuva oppiminen tarkoittaa ja millaisilla järjestelyillä osaamista on mahdollista kehittää? Esittelemme Jatkuva oppiminen käytännössä -artikkelisarjassa hankkeita, jotka edistävät jatkuvan oppimisen linjauksia käytännössä. Ne liittyvät uudistukseen, jolla vastataan tarpeeseen kehittää ja uudistaa osaamista elämän ja työuran eri vaiheissa.