Jopa puolet lapsista ja nuorista luopuu liikuntaharrastuksesta

Lasten ja nuorten liikunnan edistäminen on ollut keskeistä viime hallituskausien liikuntapolitiikassa ja sen edistämiseen onkin panostettu. Tuoreen selvityksen mukaan merkittäviä muutoksia lasten ja nuorten harrasteliikunnan edistämisessä ei kuitenkaan ole saavutettu. Haasteita riittää edelleen mm. siinä, kuinka vähän liikkuvat lapset ja nuoret onnistuttaisiin tavoittamaan.

Merkittävin muutos liikuntaharrastamisessa tapahtuu edelleen yli 15-vuotiaana. Selvityksessä tarkasteltujen lajien osalta 15–19-vuotiaista harrastajista 40–50 prosenttia lopetti harrastamisen kokonaan ja vain alle 10 prosenttia siirtyi muihin lajeihin.

Nuorista vain noin joka viides pitää kilpailua tärkeänä liikunnassa. Selvityksen mukaan tuleekin keskustella siitä, johtuuko liikuntaharrastuksen lopettaminen liiallisen kilpailullisuuden ja tavoitteellisuuden korostumisesta liikuntajärjestöjen ja seurojen tarjoamassa toiminnassa.

Kehittämistoimenpiteiden oikea suuntaaminen vaatii selvityksen mukaan myös lisätietoa nuorten liikuntasuhteesta ja elämismaailmasta osana nuorisokulttuuria.

Kokonaiskuvaa ja -merkitystä hakemassa

Liikuntajärjestöt ja seurat ovat yrittäneet liikuttaa kansalaisia laajalla rintamalla, mutta todellisuudessa suurinta osaa vähän liikkuvista ei tavoiteta tätä kautta. Tässä suhteessa vastuunjakoa liikuntajärjestöjen ja julkisen sektorin välillä tuli selkeyttää.

Lasten ja nuorten liikunnan kehittämisestä esitetään laadittavaksi kokonaiskartta, joka kuvaa eri tahojen kuten mm. koulun ja siellä tapahtuvan kerhotoiminnan, aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä järjestöjen lajitarjonnan mahdollisuuksia liikunnan harrastamiseen.

Selvitys peräänkuuluttaa jatkossa kehittämistoimenpiteiden jämäkämpää arviointia ja dokumentointia. Huomiota tulee myös kiinnittää siihen, miten lyhytkestoisesta hanke- ja projektimaailmasta päästään pysyvämpiin ratkaisuihin.

Selvityksessä korostetaan, että liikkumattomuuden syvimpään ytimeen eri väestöryhmissä päästään käsiksi vasta kun liikunnan merkitys huomioidaan niin sosiaali- ja terveyspolitiikan, yhdyskuntasuunnittelun, työelämän kehittämisen sekä liikenne- ja koulutuspolitiikan säädösvalmisteluissa ja määrärahakohdennuksissa.

Nyt julkaistussa selvityksessä on tarkasteltu 2000-luvulla toteutettuja nuorten (13-19-vuotiaat) harrasteliikunnan kehittämishankkeita ja kampanjoita, joiden rahoituksesta on vastannut opetus- ja kulttuuriministeriö. Kehittämistoimenpiteet ovat olleet osa Lasten ja nuorten liikuntaohjelmaa , jonka tavoitteena on ollut lasten ja nuorten liikunnan laaja-alainen kehittäminen.

Selvityksen on tehnyt Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön ja valtion liikuntaneuvoston kanssa.

• Nuorten harrasteliikunnan kehittäminen 1999–2011 (pdf)
  Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2012:2