Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:
1. Hakukohtaiset myöntöperusteet
- Valtionavustusta voidaan myöntää yhteen laajaan verkostohankkeeseen koulutuksen järjestäjälle, jolla on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 531/2017 3 luvun mukainen ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämislupa. Kehittämistoiminta tapahtuu koulutuksen järjestäjien laajana yhteistyönä.
- Hakemuksesta tulee käydä ilmi valtakunnalliseen verkostohankkeeseen osallistuvat koulutuksen järjestäjät, osallistujien työnjako ja kustannusten jakautuminen.
- Hanke tuottaa toimintamallin strategiseen johtamiseen ja pedagogiseen johtamiseen, jossa valtakunnallisten tietovarantojen tietoja hyödynnetään systemaattisesti ja ajantasaisesti ammatillisen koulutuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Toimintamallin tulee toteuttaa ammatillisen koulutuksen vaikuttavuuteen ja tuloksellisuuteen liittyviä hallitusohjelman tavoitteita.
- Johtamista kehittämällä hanke edistää sitä, että opiskelijat suorittavat opintoja, valmistuvat, työllistyvät ja siirtyvät jatko-opintoihin valmistumisen jälkeen. Hakijan tulee kuvata hakemuksessa suunniteltujen toimenpiteiden vaikutusmekanismit, eli millä toimilla tavoitteet saavutetaan.
- Hakemuksessa tulee kuvata konkreettisesti johtamisen eri alueiden kehittämisen toimenpiteet, resurssit, hyödynnettävät tietovarannot, tuotokset, toteutuksen aikataulu ja toteutustavat.
- Hakemusten vertailussa huomioidaan hankesuunnitelman konkreettisuus, toteuttamiskelpoisuus, kokonaistaloudellisuus ja osaaminen sekä kokemus suhteessa esitettyyn toimintaan.
- Hakijalla tulee olla osaamista ja kokemusta johtamisen kehittämisestä ammatillisen koulutuksen vaikuttavuuden, tuloksellisuuden ja laadun parantamiseksi kansallisia tietovarantoja hyödyntäen (mm. Koski, eHOKS, Vipunen). Osaaminen ja kokemus tulee kuvata hakemuksessa.
- Hakijalla tulee olla kykyä ja kokemusta osallistaa laajasti eri vaiheessa kehitystyötä olevia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä.
- Hankkeen tuottaman toimintamallin tulee palvella pääsääntöisesti kaikkia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä, niin johtamisen kehittämistä aloittavia tahoja kuin pidemmälle kehitystyötä tehneitä.
- Hakemuksen tulee sisältää viestintäsuunnitelma ml. väli- ja päätöstilaisuudet ja suunnitelma hankkeessa syntyvien tulosten levittämisestä ammatillisen koulutuksen järjestäjille
- Hankkeen tulee tehdä yhteistyötä koulutuksen järjestäjien, opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen kanssa.
- Hakemuksessa tulee kuvata yhteistyö työelämäpalveluiden uudistuksen (TE24) paikallisten valmistelijoiden kanssa.
- Hankkeen tulee järjestää kaikille avoin päätöswebinaari, jossa esitellään luotu toimintamalli sekä esitellään konkreettisesti, mitä tietoja ja miten valtakunnallisista tietovarannoista hyödynnetään ammatillisen koulutuksen tuloksellisuuden, vaikuttavuuden ja laadun parantamiseksi.
- Hankkeelle tulee asettaa ohjausryhmä kahden kuukauden kuluessa valtionavustuspäätöksestä. Ohjausryhmässä tulee olla opetus- ja kulttuuriministeriön edustus.
- Hanke saa sisältää ohjelmistohankintoja ja -muutoksia enintään 10% kokonaiskustannuksista.
Kehittämishankkeen tuloksia arvioidaan mm. näiden kautta:
- Valtakunnallisissa palveluissa olevien tietojen (opintojen suorittamisesta, opiskelijoiden valmistumisesta, työllistymisestä ja jatko-opintoihin siirtymisestä) hyödyntäminen on parantunut.
- Koulutuksen järjestäjät vastaavat paremmin toiminta-alueensa työelämän osaamistarpeisiin (työllistyminen, jatko-opinnot, opiskelija- ja työelämäpalaute)
- Valtakunnallisissa palveluissa ja tietovarannoissa (esim. eHOKS, valtakunnallinen opinto- ja tutkintorekisteri, opiskelija- ja työelämäpalaute) oleva tiedon laatu on parantunut. Tietojen kattavuus ja laatu hankkeen alussa ja lopussa.
- Tiedon tuotantoon liittyvät prosessit, niiden mittaaminen ja arvioiminen sekä kyky tiedon analysointiin ja hyödyntämiseen ovat kehittyneet.
- Ammatillisen koulutuksen järjestäjät ymmärtävät ja osaavat hyödyntää kansallista indikaattori- ja tilastotietoa (mm. eHOKS, Koski, opiskelija- ja työelämäpalaute, Vipunen) oman toiminnan suunnittelun, kehittämisen ja johtamisen tukena. Mahdollisiin laatupoikkeamiin on luotu menettelytavat toiminnan kehittämiseksi.
Budjettierittelystä tulee käydä selkeästi ilmi, miten ja mihin tarkoituksiin hakija aikoo hakemansa avustuksen käyttää. Hakemuksesta tulee käydä lisäksi ilmi, miten avustuksen tavoitteen mukaisia tuloksia arvioidaan ja todennetaan.
Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa 100 % avustettavan hankkeen toteutuneista kokonaiskustannuksista.
Avustuksen saajalle tullaan antamaan lupa siirtää avustusta eteenpäin, jolloin avustuksen saajan ja käyttäjän tulee laatia siirrettävän avustuksen käyttöä koskeva sopimus OKMssä laaditun mallipohjan mukaisesti.
2. Yleiset perusteet
Opetus- ja kulttuuriministeriö pyrkii strategiansa mukaisesti vaikuttamaan siihen, että kaikkien kyvyt ja osaaminen vahvistuvat; että yhteiskuntaa uudistetaan luovalla, tutkivalla ja vastuullisella toiminnalla; ja että merkityksellisen elämän edellytykset turvataan yhdenvertaisesti. OKM:n strategia on luettavissa verkkosivuilta: https://okm.fi/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-263-628-7
Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan siten katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke osaltaan edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, osallisuutta, keskinäistä kunnioitusta ja kestävää kehitystä OKM:n strategian toimintalupauksen mukaisesti.
3. Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset
Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.
Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom):
- Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
- Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
- Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
- Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.
Jos avustus kohdistuu palkkakustannuksiin, voidaan avustus myöntää vain erityisen painavasta syystä jos avustuksen saaja on saanut rangaistuksen luvattoman ulkomaisen työvoiman käytöstä (valtionavustuslain 7 § 2 mom).
4. Esteitä avustuksen myöntämiselle
Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.
Hakemus hylätään, jos se paperisena laadittuna saapuu määräajan jälkeen.
