Eurostudent IV -raportti keskittyy opiskelijoiden sosiaalisen taustan vaikutuksiin
Neljäs eurooppalaisten korkea-kouluopiskelijoiden sosiaalisia ja taloudellisia oloja koskeva vertaileva Eurostudent IV -tutkimus on julkaistu. Tutkimusraportti käsittelee korkeakouluopiskelijoiden sosiaalista taustaa, korkeakouluihin pääsyä, opintoja, ajankäyttöä, toimeentuloa ja asumista sekä kansainvälistä liikkuvuutta. Raportissa analysoidaan aiempaa enemmän sitä, miten opiskelijoiden vanhempien koulutustausta vaikuttaa eri tekijöihin.
Suomessa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden vanhempien lapset ovat korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa yliedustettuja suhteessa väestön koulutustasoon, mutta yliedustus ei ole yhtä huomattavaa kuin monessa muussa maassa. Suomessa koko väestöstä korkea-asteen tutkinnon on suorittanut noin 40 prosenttia, kun korkeakouluopiskelijoista 63 prosentilla on vähintään toisella vanhemmista korkea-asteen tutkinto. Suomen korkeakoulusektorin sisällä opiskelijoiden sosiaalinen tausta on eriytynyt siten, että ammattikorkeakouluopiskelijoiden äideillä (32 %) oli yliopisto-opiskelijoiden äitejä (21 %) useammin ammatillinen koulutus ja yliopisto-opiskelijoiden äideillä (31 %) puolestaan ammattikorkeakouluopiskelijoiden äitejä (18 %) useammin yliopistotutkinto.
Suomalaiset aloittavat korkeakouluopintonsa eurooppalaisittain myöhään, keskimäärin (mediaani) 21-vuotiaina. Suurimmassa osassa maita 70 prosenttia jatkaa opintojaan korkeakoulussa vuoden sisällä soveltuvan pohjakoulutuksen suoritettuaan. Suomalaisista opiskelijoista 54 prosenttia on saanut opiskelupaikkansa vuoden sisällä toisen asteen tutkinnon suorittamisesta. Kauemmin opiskelupaikan saamiseen menee vain sveitsiläisillä, norjalaisilla, turkkilaisilla ja tanskalaisilla. Suurimmassa osassa tutkimukseen osallistuneista maista mukaan lukien Suomessa opiskelupaikan saamiseen kuluu enemmän aikaa niillä opiskelijoilla, joiden vanhemmilla on matala koulutustaso.
Raportin mukaan ylempää korkeakoulututkintoa suorittavat käyttävät opintoihinsa aikaa keskimäärin 22–39 tuntia viikossa, Suomessa keskimäärin 28 tuntia. Opintojen ohella työssäkäyntiin käytetty aika vaihteli ylempää korkeakoulututkintoa suorittavilla opiskeluviikon aikana keskimäärin 4 tunnista 27 tuntiin. Suomessa se oli keskimäärin 12 tuntia. Työssäkäynti lukukauden aikana on yleisempää niillä opiskelijoilla, joiden vanhemmilla on vähän koulutusta.
Suomalaisen, itsenäisesti asuvan korkeakouluopiskelijan tuloista työtuloja on puolet, noin kolmannes on opintotukea, perheen/vanhempien tuen osuus on 7 prosenttia ja muiden tulojen osuus on 10 prosenttia. Perheen ja puolison tuen osuus on meillä kuten muissakin pohjoismaissa vähäisempi verrattuna Keski- ja Etelä-Euroopan maihin. Opintotuki on merkittävä opintojen rahoitusmuoto tutkimukseen osallistuneissa pohjoismaissa, Alankomaissa sekä Englannissa ja Walesissa. Itsenäisesti asuvien opiskelijoiden merkittävin menoerä on asumiskustannukset, joiden osuus on tutkimuksen osallistuneissa maissa keskimäärin 40 prosenttia kuukausittaisista menoista.
Suomi näyttäytyy tutkimuksessa hyvin vaihtomyönteisenä maana. Vanhempien koulutustausta vaikuttaa myös mahdollisuuksiin ja halukkuuteen lähteä ulkomaille opiskelemaan. Opiskelijat, joiden vanhemmilla on korkea-asteen tutkinto osallistuvat suhteellisesti enemmän opiskelijavaihtoon kuin opiskelijat, joiden vanhemmilla on matala koulutustaso.
Eurostudent IV on HIS:n (Hochscule information system Gmbl) koordinoima kansainvälinen Euroopan Unionin komission sekä Saksan opetusministeriön rahoittaman tutkimusprojektin raportti. Tutkimustulokset perustuvat kussakin maassa tehtyyn kansalliseen kyselytutkimukseen. Suomen tutkimus toteutettiin vuonna 2009–2010.
Opetus- ja kulttuuriministeriön politiikka-analyysi tutkimustuloksista
Englanninkielinen raportti löytyy osoitteesta www.eurostudent.eu/download_files/documents/EIV_Synopsis_of_
Indicators.pdf
-----
Lisätietoja: neuvotteleva virkamies Virpi Hiltunen p.(09) 160 77034, 040-5786991, [email protected]