Ammatillisen koulutuksen reformi lausuntokierrokselle
Ammatillinen koulutus uudistetaan kokonaisuudessaan. Ammatillisen koulutuksen reformi on suurin opetus- ja kulttuuriministeriön lainsäädäntöhanke lähes kahteenkymmeneen vuoteen. Ehdotus ammatillisen koulutuksen uudeksi lainsäädännöksi on lähetetty sidosryhmille lausuntoja varten.
Ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteena on uudistaa ammatillinen koulutus niin, että se pystyy aiempaa paremmin ja ketterämmin vastaamaan taloudessamme, työelämässämme ja yhteiskunnassamme tapahtuviin muutoksiin ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Ammatillisen koulutuksen tehtävänä on taata ammattitaito, jolla voidaan siirtyä nopeasti työelämään sekä tarjota mahdollisuuksia osaamisen jatkuvaan kehittämiseen läpi työuran. Uudistuksella toteutetaan toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi, joka on yksi hallituksen kärkihankkeista.
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki ammatillisesta koulutuksesta. Nykyiset lait ammatillisesta peruskoulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta kumottaisiin. Koulutustarjonta, rahoitus ja ohjaus kootaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi opetus- ja kulttuuriministeriön alle. Tutkintotavoitteinen työvoimakoulutus ja osa tutkintoon johtamattomasta työvoimakoulutuksesta siirtyvät työ- ja elinkeinoministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön ja osaksi uutta ammatillisen koulutuksen järjestelmää.
- Ammatillisen koulutuksen reformi on suurin koulutuksen uudistus yli kahteenkymmeneen vuoteen. Reformilla vastataan työelämän muuttuviin koulutustarpeisiin, turvataan sekä nuorten että aikuisten pääsy koulutukseen ja lisätään yhteistyötä työelämän kanssa. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen lisääminen on iso mahdollisuus erityisesti nuorten koulutuspolkujen ja työllistymisen tukemiseksi, toteaa opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen.
- Halusimme avata koulutuksen asiantuntijoille, opettajille ja oppilaitosten johdolle mahdollisuuden osallistua reformin valmisteluun. Työhön on osallistunut tähän mennessä lähes 1500 henkeä. Reformin valmistelu on osoitus uudenlaisesta, avoimesta valmistelutavasta. Lausuntokierroksella kaikilla on nyt mahdollisuus vaikuttaa tulevaisuuden ammatilliseen koulutukseen, toteaa Grahn-Laasonen.
Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmää selkeytetään. Jatkossa ei olisi erillisiä rahoitusväyliä ammatilliselle peruskoulutukselle, ammatilliselle lisäkoulutukselle, oppisopimuskoulutukselle eikä erikoisoppilaitoksille. Ammatilliseen koulutukseen kohdennettavasta valtion rahoituksesta päätettäisiin vuosittain valtion talousarviossa nykyisen toteutuneisiin kustannuksiin perustuvan rahoituksen sijaan. Uudessa rahoitusjärjestelmässä rahoituksen painopiste siirtyisi opiskeluun käytetyn ajan laskemisesta painottamaan suorituksia ja koulutuksen vaikuttavuutta. Rahoitusmalli ohjaa ja kannustaa parantamaan koulutuksen läpäisyä ja vaikuttavuutta, lyhentämään koulutusaikoja ja suuntaamaan koulutusta sellaisille koulutusaloille, joissa on työvoiman tarvetta.
Rahoitus jaettaisiin perus-, suoritus-, vaikuttavuus- ja strategiarahoitusosuuksiin. Rahoituksesta 50 % olisi opiskelijamäärän mukaan maksettavaa perusrahoitusta ja 35 % tutkinnoista ja tutkinnon osista maksettavaa suoritusrahoitusta. 15 % vaikuttavuusrahoitus maksettaisiin opiskelijoiden työllistymisen, jatko-opintoihin siirtymisen ja opiskelija- ja työelämäpalautteen perusteella. Rahoitusjärjestelmässä otettaisiin huomioon koulutuksen järjestämiseen liittyvät kustannuserot, kuten tutkinto- tai alakohtaiset kustannuserot, erityisen tuen järjestäminen, työvoimakoulutus ja vankien koulutus.
Ammatillisen koulutuksen reformissa on kiinnitetty huomiota normien keventämiseen: jatkossa koulutuksen järjestäjät saavat tutkintojen myöntämisoikeuden tutkintotoimikuntien sijasta, rahoitusjärjestelmästä tehdään selkeämpi kokonaisuus purkamalla erilliset kiintiöt oppilaitosmuotoisen koulutuksen, ammatillisen lisäkoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen väliltä. Koulutuksen järjestäjien vapaus koulutuksen järjestämiseen kasvaa. Osaamisen hankkimisen ja osoittamisen prosesseja selkeytetään. Kaikille ammatillisen koulutukseen osallistuville luodaan yhtenäinen henkilökohtaistamisen prosessi.
- Uusi ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö vähentää päällekkäistä hallintoa ja suunnitelmien laatimista, mikä vapauttaa oppilaitoksissa rehtorien ja opettajien työaikaa hallinnon pyörittämisestä opetukseen ja koulutuksen kehittämiseen. Normien purkaminen on kentälle tervetullut muutos, toteaa Grahn-Laasonen.
Kaikkea ammatillista koulutusta säädeltäisiin jatkossa yhdellä järjestämisluvalla, joka sisältäisi oikeuden järjestää koulutusta ja myöntää tutkintoja. Koulutuksen järjestäjät saisivat lisää toimivaltaa vastata aiempaa nopeammin ja joustavammin työelämän ja opiskelijoiden muuttuviin osaamistarpeisiin.
Ammatilliseen koulutukseen hakeuduttaisiin pääasiassa jatkuvan haun kautta joustavasti ympäri vuoden. Keväisin järjestettävä valtakunnallinen yhteishaku olisi tarkoitettu peruskoulunsa päättäneille ja vailla ammatillista tutkintoa oleville.
Jatkossa opiskelija voisi hankkia osaamista itselleen parhaiten soveltuvalla tavalla. Kaikille opiskelijoille tehdään oma henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma, jossa valitaan soveltuva tutkinto tai koulutus, tunnustetaan aiemmin hankittu osaaminen ja suunnitellaan, millaista osaamista opiskelija tarvitsee ja miten osaamista hankittaisiin. Henkilökohtaistamisen yhteydessä suunniteltaisiin myös tarvittavat tukitoimet, kuten erityinen tuki. Tämä mahdollistaa sen, että opintoja voi suorittaa aiempaa joustavammin ja koulutusajat erityisesti aikuisilla lyhenevät.
Nykyinen kolmiportainen tutkintorakenne (ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto) säilyy. Tutkintorakennetta kehitetään keventämällä siihen liittyvää sääntelyä sekä laaja-alaistamalla tutkintoja ja vähentämällä niiden määrää. Kaikkien ammatillisten tutkintojen laajuus määriteltäisiin osaamispisteinä. Ammatillisen perustutkinnon laajuus olisi nykytilaa vastaavasti 180 opintopistettä alasta riippumatta. Ammattitutkintojen laajuus olisi 120, 150 tai 180 osaamispistettä ja erikoisammattitutkintojen 160, 180 tai 210 osaamispistettä. Jatko-opintokelpoisuus korkeakouluopintoihin säilyy jatkossakin. Ammatillisena koulutuksena voitaisiin järjestää myös ammatilliseen koulutukseen valmentavaa koulutusta, työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta sekä tutkintoon johtamatonta muuta ammatillista koulutusta.
Osaamisen arviointia selkeytettäisiin siirtymällä yhteen näyttöön perustuvaan ja osaamisen hankkimistavasta riippumattomaan tapaan suorittaa tutkinto. Osaaminen osoitettaisiin kaikissa ammatillisissa tutkinnoissa näyttämällä se pääsääntöisesti työelämässä käytännön työtilanteissa. Arvioinnista päättäisi kaksi koulutuksen järjestäjän nimeämää arvioijaa, joista toinen edustaisi koulutuksen järjestäjää ja toinen työelämää. Yhteisissä tutkinnon osissa ja valmentavissa koulutuksissa osaamisen arvioinnista vastaisi ja päättäisi opettaja.
Koulutuksen järjestäjä päättäisi koulutuksen toteuttamistavoista. Koulutuksen järjestäjällä olisi laajat mahdollisuudet rakentaa yksilöllisiä opintopolkuja ja hyödyntää niissä eri oppimisympäristöjä, koulutuksen toteuttamistapoja ja pedagogisia ratkaisuja, jotka parhaiten tukevat opiskelijan oppimista ja osaamistavoitteen saavuttamista. Oppimista työpaikoilla lisättäisiin. Sen pääasiallisia muotoja olisivat määräaikaiseen työsopimukseen perustuva oppisopimuskoulutus ja ilman työsopimussuhdetta toteutettava koulutussopimus, joka korvaisi nykyisen työssäoppimisen. Koulutussopimusta ja oppisopimusta olisi mahdollista yhdistellä joustavasti. Opiskelijoiden ohjausta työpaikalla vahvistetaan opettajien ja työpaikkaohjaajien yhteistyönä.
Lausuntokierros päättyy 19.12.2016. Lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle keväällä 2017. Tavoitteena on, että uusi laki tulisi voimaan 1.1.2018.
Ammatillisen koulutuksen reformi on yksi hallituksen osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeista. Hallitusohjelman mukaan uudistetaan kaikki ammatillisen koulutuksen osat: rahoitus, ohjaus, säätely sekä toimintaa, tutkintoja, järjestäjärakennetta ja opiskelijavalintoja. Reformia on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa.
Lisätietoja:
- ylijohtaja Mika Tammilehto, puh. 0295 3 30308
- erityisavustaja Matias Marttinen puh. 044 269 3113 (opetus- ja kulttuuriministerin haastattelupyynnöt)
Hallituksen esitysluonnos
Infograafeja:
Miksi reformi tarvitaan mitä tehdään? (pdf)
Ehdotus ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmäksi (pdf)
Ammatillinen koulutus lukuina (pdf)