Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto

Ammatillisen koulutuksen laatupalkintojen tavoitteena on tukea ja kannustaa koulutuksen järjestäjiä ja koulutusorganisaatioita perustehtäviin liittyvään jatkuvaan laadun arviointiin ja kehittämiseen sekä löytää parhaita käytäntöjä myös muiden organisaatioiden oppimisen perustaksi. Lisäksi laatupalkintojen avulla pyritään edistämään ammatillisen koulutuksen tunnettuutta, arvostusta ja vetovoimaisuutta. Ammatillista peruskoulutusta antavat koulutuksen järjestäjät voivat saada laatupalkinnon tunnustuksena toiminnasta ja sen jatkuvasta kehittämisestä, tulosten laadusta sekä esimerkillisestä työstä ammatillisen koulutuksen kehittämisessä.

Laatupalkinnon perustelut

Lapin ammattiopisto, hyvinvointiala (Rovaniemen koulutuskuntayhtymä)

Lapin ammattiopiston hyvinvointialan yksikkö on entinen Rovaniemen sosiaali- ja terveysalan oppilaitos. Nykyisellään se on osa Rovaniemen koulutuskuntayhtymän hallinnoimaa, vuoden 2006 alussa toimintansa aloittanutta Lapin ammattiopistoa. Yksikön opiskelijamäärä on hieman yli 400 ja henkilöstömäärä noin 80.

Lapin ammattiopiston hyvinvointiala ja sen edeltäjä ovat tehneet tavoitteellista ja pitkäjänteistä kehittämistyötä jo usean vuoden ajan. Laatutyöstä on tullut kiinteä osa arjen toimintaa. Prosessien kuvaukset ja toimintaohjeet tukevat ja ohjaavat arkipäivän työskentelyä, ja asiakaslähtöisyys viestittyy monin eri tavoin toiminnassa. Toiminnan laadun arviointi on monipuolista: arviointitietoa hankitaan kyselyillä, itsearvioinnilla, kokonaistoimivuuskartoituksen sekä ulkoisen arvioinnin avulla, ja näin saatua tietoa on hyödynnetty toiminnan parantamisessa. Laatuajattelu on onnistuttu juurruttamaan osaksi opiston toimintatapaa, mikä näkyy muun muassa opiston asiakirjoissa. Hyvinvointiala on ollut laadun kehittämisen edelläkävijä Lapin ammattiopistossa.

Oppilaitos on asettanut toiminnalleen tarkoituksenmukaisia, asiakaslähtöisiä tavoitteita, joiden toteuttamiseen johto ja henkilöstö ovat sitoutuneet. Oppilaitos etenee määrätietoisesti asetettujen tavoitteiden suuntaisesti ja on saavuttanut asettamiaan tavoitteita. Ensisijaisten hakijoiden määrä on lähes kolminkertainen aloituspaikkoihin verrattuna, opiskelijatyytyväisyys on kasvanut, samoin opiskelijoiden antama arvosana koulutukselle. Oppilaitoksella on hyvä maine ja oppilaitos on haluttu yhteistyökumppani. Oppilaitos on lisäksi vahva alueellinen vaikuttaja. Oppilaitoksella on monipuoliset kansainväliset yhteistyösuhteet.

Lapin ammattiopiston hyvinvointialalla on käytössään innovatiiviseksi luonnehdittava, yhdessä työelämän kanssa kehitetty virtuaalinen sairaalaympäristö, jossa mukana on myös muita oppilaitoksia. Opiskelijoille on järjestetty muutoinkin hyvät etä- ja verkko-opiskelumahdollisuudet. Hyviä esimerkkejä ovat muun muassa Enontekiön koulutusmalli, jossa opiskelijat voivat suorittaa ensimmäisen vuoden opinnot kotipaikkakunnallaan. Yhteistyöllä ammattikorkeakoulun kanssa on voitu osaltaan varmistaa ajanmukaiset tilat ja laitteet sekä kirjastopalvelut.

Tämän vuoden teema, ammattiopistojen johtaminen ja opetushenkilöstön osaamisen vahvistaminen, näyttäytyy opiston toiminnassa positiivisessa valossa. Hyvinvointialalle on laadittu henkilöstöstrategia, johon pohjautuvaan henkilöstötyön ohjelmaan koko henkilöstö on osallistunut. Koulutusalalle on laadittu yksikkö- ja henkilökohtaiset osaamisprofiilit, ja kukin työntekijä tekee henkilökohtaisen kehittämissuunnitelman. Uusille työntekijöille on laadittu perehdyttämisohjelma ja kullekin on nimetty mentorit, jotka auttavat ja ohjaavat uutta työntekijää. Johto käy monin tavoin avointa vuoropuhelua henkilöstön kanssa. Henkilöstön kehittämistä ja työhyvinvoinnin edistämistä on tuettu ohjaamalla niihin hyvin resursseja. Toimintojen järjestämistä tiimiorganisaation kautta on tuettu koulutuksella, ja tiimien toimivuus on arviointien mukaan kehittynyt pääosin myönteisesti.

Henkilöstöön liittyvän toiminnan seuranta ja arviointi on monipuolista ja järjestelmällistä. Opettajien ja tukihenkilöiden muodollinen kelpoisuus on hyvällä tasolla, vaikka muodollisesti pätevien opettajien määrälle asetettua tavoitetta ei ole vielä saavutettu. Myös johto kehittää johtamisvalmiuksia aktiivisesti ja näyttää esimerkkiä muulle henkilöstölle.

Kunniamaininnan perustelut

Turun Oppisopimustoimisto, Turun ammatti-instituutti – Åbo yrkesinstitut (Turun kaupunki)

Turun Oppisopimustoimisto on osa Turun ammatti-instituutin viidestä tulosalueesta (hallinnon ja kehittämisen tulosalue). Sen palveluksessa on yhdeksän henkilöä. Oppisopimuskoulutus on Turun kaupungin järjestämä ja se kattaa kaikki opetusministeriön hyväksymät ammatilliset perustutkinnot ja tämän kilpailun ulkopuolella olevat ammattitutkintolain mukaan vahvistetun tutkintorakenteen mukaiset ammatti- ja erikoisammattitutkinnot. Toimiston toimintaympäristönä on Turun työssäkäyntialue.

Turun Oppisopimustoimiston laatutyö on hyvällä alulla. Toimisto on kehittänyt tavoitteellisesti toimintatapojaan, joiden avulla koko henkilöstö osallistuu toiminnan kehittämiseen. Oppisopimustoimistolla on käytössään arvioinnin ja parantamisen välineitä, kuten esimerkiksi itsearviointi, työtyytyväisyyskysely ja tuloskortti. Viime mainittu on kyetty viemään käytännön työkaluksi osaksi jokaisen henkilön työtä. Oppisopimustoimiston tuloskortissa tavoitteet on vastuutettu henkilötasolle asti, ja niiden toteutumista seurataan kuukausittain. Suorituskyvyn seurantajärjestelmä ei kuitenkaan kaikilta osin ole kattava eikä tulostiedoista esitetä pitemmän ajan trendejä. Systemaattinen toiminnan vertailu on vielä vähäistä.

Oppisopimustoimiston ilmapiiri on hyvä ja henkilöstöä kannustetaan toiminnan kehittämiseen. Oppisopimustoimistossa on avoin ja osallistumista tukeva ilmapiiri, mikä vahvistaa työhön motivoitumista. Tilajärjestelyin on tuettu henkilöstön vuorovaikutusta, avointa johtamistapaa sekä yhteistyötä sidosryhmien kanssa. Oppisopimustoimistolla on luontevaa ja välitöntä kanssakäymistä kumppanien kanssa, ja ratkaisuja kumppanien tarpeisiin vastaamiseksi haetaan aktiivisesti. Yhteistyösopimuksia on solmittu, ja alueen koulutustarpeisiin pyritään tehokkaasti vastaamaan.

Esimerkillistä on myös ennakoiva työote ja tuotteistaminen. Koulutukset tuotteistetaan yhdessä yhteistyöverkoston kanssa. Palvelujen tuotteistamisella asiakkaille rakennetaan etukäteen suunniteltuja koulutusratkaisuja. Verkostoyhteistyö, tuotteistaminen ja etukäteistyö mahdollistavat myös tehokkaan viestinnän ja laadukkaat neuvontapalvelut.

Tämän vuoden kilpailuteemassa kiinnitetään huomiota johtamisen ja henkilöstön osaamisen vahvistamiseen. Tähän liittyvät myös toimivat työelämäyhteydet, joista on esimerkkinä oppisopimustoimiston laaja kumppanuusverkosto. Oppisopimustoimisto tuottaa palvelujaan vuorovaikutuksessa asiakkaiden, kuten työelämän ja opiskelijoiden, kanssa. Verkostoitumisesta alueella on yhtenä esimerkkinä neuvottelukunta, jossa ovat edustettuina muun muassa alueen elinkeinoelämä ja työvoimahallinto. Toiminnan parantamisessa hyödynnetään työelämältä ja opiskelijoilta kerättäviä palautteita.

Oppisopimustoimiston henkilöstön kehittäminen perustuu kehittämiskeskusteluihin, joissa keskustellaan kehittämiseen liittyvistä tavoitteista ja kehittämisen vuosittaisista painopisteistä. Henkilöstön osaamistarvekartoitus ja henkilöstön henkilökohtaiset pidemmän tähtäyksen kehittämissuunnitelmat kuitenkin puuttuvat. Kehittämiskeskustelukäytäntöä kehitetään edelleen, ja sitä ollaan linkittämässä yhteen tuloskortin kanssa. Henkilöstöllä on mahdollisuus kehittää osaamistaan osallistumalla erilaisiin kehittämishankkeisiin. Henkilöstön osaamisen kehittämisessä kannattaisi kuitenkin nykyistä enemmän hyödyntää henkilöstön jalkautumista työelämään.

Oppisopimustoimiston toiminnan luonne on ennakoivaa. Toimintatapa on lisännyt oppisopimustoiminnan vaikuttavuutta. Toimiston solmimien oppisopimuskoulutussopimusten ja sen yhteistyökumppaneina olevien oppisopimus-työnantajien (ja -yritysten) määrä ovat lisääntyneet viime vuosina. Joidenkin mittareiden perusteella toimistolla on näyttöä myönteisestä kehityksestä useammalta vuodelta. Opiskelijat ja yhteistyökumppanit ovat tyytyväisiä oppisopimustoimiston toimintaan. Turun oppisopimustoimiston kannattaisi levittää hyviä käytäntöjään tehokkaammin kuin se nyt tekee.
_ _ _

Lisätietoja:
- ylitarkastaja Seija Rasku (opetusministeriö), puh. (09) 1607 6963 tai (0400) 958 845