Kuntien kulttuuritoiminta

Kaikilla kunnilla on vastuu järjestää kulttuuritoimintaa, jolla tuetaan paikallista kulttuuritoimintaa ja toimijoita. Kunnan yleisen kulttuuritoiminnan sisällöstä ja toteuttamistavasta päättää kunta.

Kunta voi tuottaa yleisen kulttuuritoiminnan palvelut itse, yhteistyössä kolmannen tai yksityisen sektorin kanssa. Kulttuuripalveluiden tuottamiseksi kunnan eri sektorit tekevät usein yhteistyötä tai kunnat voivat tuottaa kulttuuripalveluita yhdessä.

Kunnat tukevat taide- ja kulttuurialan toimijoita erilaisilla avustuksilla ja voivat osallistua alan kehittämishankkeiden osarahoittamiseen.

Kuntien kulttuuritoimintalaki

Kuntien kulttuuritoiminnasta säädetään lailla (166/2019). Lain tavoitteena on tukea ihmisten mahdollisuuksia luovaan ilmaisuun ja toimintaan sekä kulttuurin ja taiteen tekemiseen ja kokemiseen, edistää kaikkien väestöryhmien yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja osallistumista kulttuuriin, taiteeseen ja sivistykseen, vahvistaa väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä osallisuutta ja yhteisöllisyyttä ja luoda edellytyksiä elinvoiman kehittymiselle.

Kunnan tehtävänä on järjestää kulttuuritoimintaa, jonka toteuttamiseksi kunta edistää kulttuurin ja taiteen yhdenvertaista saatavuutta ja monipuolista käyttöä, luo edellytyksiä ammattimaiselle taiteelliselle työlle, edistää kulttuurin ja taiteen harrastamista, tarjoaa mahdollisuuksia tavoitteelliselle taide- ja kulttuurikasvatukselle, edistää kulttuuriperinnön ylläpitämistä. Lisäksi kunta edistää kulttuuria ja taidetta osana asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä paikallista ja alueellista elinvoimaa, kulttuurista vuorovaikutusta ja kansainvälistä toimintaa.

Kulttuuritoimintaa järjestäessään kunta ottaa huomioon paikalliset olosuhteet ja voimavarat sekä eri väestöryhmien tarpeet. Kunnat voivat järjestää kulttuuritoiminnan itse taikka yhteistyössä toisten kuntien kanssa tai muulla tavoin.  Kuntien kulttuuritoiminnan järjestämisessä tulee olla riittävää ja monipuolista asiantuntijaosaamista.

Kuntien kulttuuritoiminnasta annetussa laissa säädetään lisäksi valtion viranomaisten tehtävistä, kunnan asukkaiden osallistumisesta, kehittämistehtävästä, yhteistyöstä, tiedon tuottamisesta ja arvioinnista sekä valtionrahoituksesta.

Kuntien kulttuuritoimintaa on säädelty lainsäädännöllä vuodesta 1981 lähtien, jolloin laki kuntien kulttuuritoiminnasta tuli ensimmäistä kertaa voimaan.

Kulttuuritoiminnan rahoitus: kuntien valtionosuudet ja valtionavustukset

Valtion rahoitus perustuu kunnille valtiovarainministeriön kautta maksettaviin valtionosuuksiin, joilla katetaan osa kulttuuritoiminnan rahoituksesta. Valtionosuusjärjestelmän tarkoituksena on turvata julkisten palvelujen saatavuutta ja tasata kuntien välisiä eroja palvelujen järjestämiskustannuksissa. Kunnat voivat kohdentaa saamansa laskennallisen valtionosuuden harkintansa mukaan.

Kuntien kulttuuritoimintaan myönnettiin ennen vuotta 2018 avustuksia erilaisiin kehittämis- ja kokeiluhankkeisiin. Kuntien kulttuuritoiminnasta annetun, vuonna 2019 voimaan tulleen uuden lainsäädännön myötä, vuosina 2019-2023 myönnettiin rahoitusta mm. valtakunnallisille ja alueellisille kehittämistehtäville, joilla vahvistettiin edellytyksiä vaikuttavalle ja tasa-arvoa turvaavalle kuntien kulttuuritoiminnan toteuttamiselle, kuten toiminnan laadun ja henkilöstön osaamisen kehittämiselle.

Vuodesta 2024 lähtien kehittämistehtäviin ei enää ole myönnetty rahoitusta, mutta osa vuonna 2023 myönnetyistä kehittämistehtävistä jatkaa toimintaansa vuoden 2025 tai 2026 loppuun saakka.

Tiedon tuottaminen ja arviointi

Kuntien kulttuuritoiminnan tiedon tuottamisesta ja arvioinnista säädetään laissa. Valtakunnallisen tiedon tuottamisen ja toiminnan arvioinnin kehittämisestä päättää opetus- ja kulttuuriministeriö. Kunnat osallistuvat peruspalvelujen arviointiin ja tarpeen mukaan muuhun tiedon tuottamiseen. Kunta vastaa kulttuuritoimintaansa koskevan tiedon tuottamisesta ja arvioinnista.

Peruspalveluiden arvioinnissa arvioidaan muun muassa kulttuuripalveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta, kulttuuripalveluiden järjestämiseen käytettyjä taloudellisia resursseja ja yleisen kulttuuritoiminnan henkilöstöä. Lisäksi mukana on vaihtuvia teemoja. Arviointi tehdään joka toinen vuosi sekä valtakunnallisesti että alueittain.

Kulttuuritoimen peruspalveluiden arviointiin luotiin pohjaa laatimalla Kulttuuria kartalla -julkaisu vuonna 2012. Ensimmäinen peruspalveluiden arviointi julkaistiin samana vuonna. Kulttuuria kartalla -julkaisu liittyi Jyväskylän yliopiston KUULTO-hankkeeseen, jonka tavoitteena oli kulttuuripalveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen sekä kuntalaisten tasa-arvon lisääminen. Vuonna 2019 laadittiin ensimmäistä kertaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttama Kulttuurin TEAviisari, joka tuottaa tietoa kulttuuritoiminnasta kunnissa ja erityisesti terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyvistä toimista.

"Kuntien kulttuuritilastoja kehitetään Suomen Kuntaliiton Kulttuurin kuntatietohankkeen valtakunnallisessa kehittämistehtävässä. Ensimmäinen versio tilastoista julkaistiin joulukuussa 2023 ja KULTTI-raportointialustalle päivitetään vuosittain uutta tietoa."

 

 

Lisätiedot

Kirsi Kaunisharju, kulttuuriasiainneuvos 
opetus- ja kulttuuriministeriö, Kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto (KUPO), Strategisen ohjauksen vastuualue Puhelin:0295330144   Sähköpostiosoite: