Hallituksen esitys kielitaitolain 12 §:n muuttamisesta

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain 12 §:n muuttamisesta

OKM031:00/2023 Säädösvalmistelu

Pääministeri Orpon hallituksen ohjelman kirjauksen mukaan hallitus tekee suomen ja ruotsin kielen taitoa osoittavat valtionhallinnon henkilöstöltä vaadittavat kielitutkinnot maksuttomiksi. Esityksen mukaan suomen tai ruotsin kielen erinomaista taitoa osoittavan valtionhallinnon kielitutkinnon voisi suorittaa maksutta tietyin edellytyksin.

Hankkeen eteneminen

28.9.2023 Toimikausi alkaa
1.11. – 15.11.2023 Lausuntopyyntö Päättynyt 25.4.2024 Hallituksen esitys annettu Päättynyt 26.4. – 18.6.2024 Eduskuntakäsittely Päättynyt 28.6.2024 Lain vahvistaminen Päättynyt
28.6.2024 Toimikausi päättyy

Hankkeen perustiedot Käynnissä

Hankenumero OKM031:00/2023

Asianumerot VN/27802/2023

Asettaja opetus- ja kulttuuriministeriö

Tehtäväluokka Hallituksen esityksen valmistelu

Toimikausi/aikataulu 28.9.2023 – 28.6.2024

Asettamispäivä

Toteuttaa hallitusohjelman tavoitteita

Orpo

Luku 3 Kunnat, kaupungit ja valtion aluehallinto

Alaluku 3.3 Yleinen hallintopolitiikka

Luku 10 Turvallinen ja kriisinkestävä oikeusvaltio

Alaluku 10.2 Suomalaista oikeusvaltiota ja demokratiaa vahvistetaan

Lainvalmistelu

HE laiksi julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain 12 §:n muuttamisesta
  • 1

    Valmistelussa

    Hyväksytty istuntokauden suunnitelmaan 31.8.2023
  • 2

    Arvioitu esittelyviikko

    Alkuperäinen arvioitu esittelyviikko 52/2023
    Arvioitu uusi esittelyviikko 17/2024
  • 3

    Annettu eduskunnalle

    25.4.2024
  • 4

    Meneillään oleva vaihe: Säädös hyväksytty

Eduskunnan vastaus EV 56/2024

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annettua lakia. Esityksen mukaan suomen tai ruotsin kielen erinomaista taitoa osoittavan valtionhallinnon kielitutkinnon voisi suorittaa maksutta tietyin edellytyksin. Esityksellä pyritään poistamaan epäyhdenvertainen tilanne, jossa erillisen maksullisen kielitutkinnon tarve virkoihin hakeutuessa riippuu siitä, millä kielellä henkilö on suorittanut opintonsa. Lakia muutettaisiin siten, että maksuttomuuden edellytykset olisi sidottu ylioppilastutkinnon tai korkeakoulututkinnon suorittamiseen.

VastuuministeriOpetusministeri Henriksson

YhteyshenkilöJasmiina Jokinen, oikeusministeriö

Kevätistuntokauden 2024 lainsäädäntösuunnitelma

Tavoitteet ja tuotokset

Esityksen tavoitteena on edistää suomen- ja ruotsinkielisten henkilöiden yhdenvertaisuutta valtion virkoihin hakeutuessa. Tarkoituksena on vähentää esteitä erityisesti ruotsinkielisten hakeutumiselta valtionhallintoon, sillä he voisivat suorittaa maksutta suomen kielen erinomaista taitoa osoittavan tutkinnon, joka pääsääntöisesti on kelpoisuusvaatimuksena valtionhallinnon virkoihin, ellei kielitaitoa voi osoittaa suomeksi suoritetuilla opinnoilla.

Tiivistelmä

Pääministeri Orpon hallituksen ohjelman kirjauksen mukaan hallitus tekee suomen ja ruotsin kielen taitoa osoittavat valtionhallinnon henkilöstöltä vaadittavat kielitutkinnot maksuttomiksi. Esityksen mukaan suomen tai ruotsin kielen erinomaista taitoa osoittavan valtionhallinnon kielitutkinnon voisi suorittaa maksutta tietyin edellytyksin.

Lähtökohdat

Valtioneuvoston periaatepäätöksenä joulukuussa 2021 hyväksytyssä kansalliskielistrategiassa mainitaan, että hallintouudistusten myötä useimpien valtion viranomaisten enemmistökielenä on suomi. Tämä on yksi syy ruotsin kielen taidon heikentymiseen valtionhallinnossa. Uudistukset ovat johtaneet tilanteeseen, jossa virkojen kelpoisuusvaatimuksena on pääsääntöisesti erinomainen suomen kielen taito ja tyydyttävä ruotsin kielen taito. Henkilöt, jotka ovat saaneet koulutuksensa ruotsin kielellä, joutuvat hakeutuessaan näihin julkisiin virkoihin osoittamaan suomen kielen taitonsa erillisellä tutkinnolla, jonka hinta on 514 euroa. Vastaavaa vaatimusta erillisen kielitutkinnon suorittamisesta ei ole suomenkielisen koulutuksen saaneilla, koska he voivat osoittaa valtionhallinnossa tarvittavan ruotsin kielen tyydyttävän taidon yliopisto opintojen kautta. Vaatimus erillisen tutkinnon suorittamisesta sekä tutkinnon vaativuus ja kustannus asettavat suomen- ja ruotsinkieliset eriarvoiseen asemaan. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa äidinkielenään ruotsia puhuvat eivät hakeudu julkishallinnon virkoihin. Erityisenä vaarana on, että kielitutkinnon suorittaminen muodostuu esteeksi uran alussa olevien ruotsinkielisten nuorten henkilöiden hakeutumiselle valtionhallintoon.