Kolmansista maista tuleville opiskelijoille tulevat jatkossa lukuvuosimaksut sekä lukiokoulutuksessa että ammatillisessa koulutuksessa. Kyseiset opiskelijat eivät siten enää ole valtionosuusrahoituksen perusteena. Samalla ammatillisen koulutuksen järjestäjille tulee mahdolliseksi myydä tutkintoon johtavaa tilauskoulutusta myös EU- ja ETA-valtioiden kansalaisille. Valtioneuvosto antoi torstaina asiaa koskevan lakiesityksen.

Suomalaiset yläkoulun opettajat pitävät työstään, mutta he kokevat aiempaa enemmän stressiä. Suomessa alan vaihtoa harkitsevien opettajien osuus on kasvanut, mutta on samaa tasoa kuin muissa OECD-maissa keskimäärin. Opettajien luottamus kollegoihin on vahvaa ja yhteistyö opettajien välillä on lisääntynyt.

Suomi aikoo ottaa käyttöön tilausohjelmapalveluille kohdistuvan maksuvelvoitteen. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja liikenne- ja viestintäministeriö ovat asettaneet työryhmän valmistelemaan asiaa. Maksu kerättäisiin Suomessa suoratoistopalveluita tarjoavilta toimijoilta, ja maksutuotot ohjattaisiin kotimaisen elokuva- ja tv-tuotannon tukemiseen.

Opetus- ja kulttuuriministeriön osuus vuoden 2026 talousarvioesityksestä on 8,9 miljardia euroa, mikä on noin 4,4 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2025 varsinaisessa talousarviossa. Talousarvioesityksellä jatketaan panostuksia koulutukseen, tutkimukseen ja osaamiseen, vaikka julkinen talous on edelleen tiukoilla.

Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää perusopetukseen osaamistakuun valmistelun. Tavoite on kirjattu pääministeri Orpon hallituksen ohjelmaan. Osaamistakuun tavoite on varmistaa, että perusopetuksessa on kansallisesti yhtenäiset menettelyt, joilla jokainen nuori saa riittävät perustaidot jatko-opintoihin.