Yhdysvaltain TKI-politiikassa on muutosta, jatkuvuutta ja yhtäläisyyksiä Suomen kanssa
Suomen ja Yhdysvaltojen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan strategiset valinnat ovat monin paikoin samankaltaisia, mutta niitä perustellaan eri tavoin. Valkoisen talon julkaisemissa tiede- ja teknologiaprioriteeteissa suurvalta-asema ohjaa valintoja ja näkyy retoriikassa. Suomen prioriteetit nojaavat maan erityisiin kyvykkyyksiin ja niiden tarjoamiin mahdollisuuksiin.
Valtioneuvoston tutkimus- ja innovaationeuvosto (TIN) julkisti tammikuussa 2026 Suomen uudet strategiset TKI-valinnat. Yhdysvalloissa vertailukohdan Suomen linjauksille tarjoaa presidentti Trumpin Valkoisen talon tiede- ja teknologiatoimisto OSTP:n ja hallinto- ja budjettitoimisto OMB:n syyskuussa 2025 julkaisema yhteinen muistio, jossa ohjeistetaan liittovaltion tiedevirastoja tutkimus- ja kehitysrahoituksen kohdentamisessa. Kumpikin julkaisu linjaa maiden nykyhallintojen tiede- ja teknologiapolitiikan tavoitteita ja painopisteitä ja ohjaa voimavarojen käyttöä niiden toteuttamiseksi.
Suomessa tutkimus- ja innovaationeuvoston valmistelemien strategisten valintojen tekemisestä on päätetty parlamentaarisesti ja niiden on tarkoitus toimia pitkän tähtäimen ohjenuorana suomalaiselle TKI-kentälle. Suomen valintoja perustellaan TKI-politiikan ennakoitavuudella ja strategisten valintojen kerrotaan perustuvan olemassa oleviin tieteen ja TKI-toiminnan kansallisiin vahvuuksiin. Valkoisen talon julkaisemat prioriteetit taas koskevat budjettivuotta 2027. Muistio on lyhyt – kahdeksan sivua – eikä se sisällä lähdeviitteitä tai tarkempia perusteluja sille, millaisessa prosessissa ja millä perustein valintoihin on päädytty. Kyseessä on Valkoisen talon toimeenpaneva linjaus, jolla presidentti Trump ja hänen hallintonsa viestivät linjastaan ja tekevät myös eroa Bidenin hallinnon tiede- ja teknologiapolitiikkaan.
Vaikka tapa linjata TKI-politiikkaa eroaa maiden välillä merkittävästi, strategisissa painopisteissä on paljon samaa. Kumpikin maa nostaa TKI-strategiansa keskiöön murrosteknologiat, terveyden ja hyvinvoinnin, arktisen alueen sekä turvallisuuden ja puolustuksen. Keskeisin painopiste-ero löytyy energian alueelta – Suomessa painotetaan ilmastoa, ympäristöä ja fossiilitalouden alasajoa, Valkoinen talo taas panostaa fossiilienergiaan ja korostaa ilmastotavoitteiden vahingollisuutta Yhdysvalloille. Toisaalta Yhdysvallat satsaa merkittävästi fuusioydinenergian kaupallistamiseen, mikä toteutuessaan tarkoittaisi käytännössä päästötöntä energiantuotantoa, josta ei synny varastoitavaa ydinjätettä.
Data ja murrosteknologiat
Murrosteknologiat ovat keskeisiä sekä Suomen että Yhdysvaltojen strategisissa valinnoissa. Siinä missä Suomessa tavoitellaan globaalia edelläkävijyyttä näillä teknologian aloilla, Yhdysvalloissa puhutaan globaalin johtoaseman säilyttämisestä. Valkoisen talon mukaan näitä teknologioita tulee priorisoida, sillä ne voivat lisätä amerikkalaisten vaurautta, parantaa elämänlaatua ja kansallista turvallisuutta sekä luoda hyvin palkattuja työpaikkoja amerikkalaisille. Valkoinen talo listaa priorisoitavia tutkimus- ja teknologia-aloja tutkimus- ja innovaationeuvostoa yksityiskohtaisemmin, mutta ylätasolla painotusalueet ovat samoja: tekoäly, kvanttiteknologia ja puolijohteet nousevat molemmilla TKI-strategian keskiöön.
Suomen strategisissa valinnoissa nostetaan lisäksi esiin data ja datapohjainen arvonluonti. Tälle ei omana painopistealueenaan löydy suoraa vastinetta Yhdysvaltain hallinnon tiede- ja teknologiapainotuksista. Valkoinen talo kuvaa tarvetta luoda data-aineistoja esimerkiksi tekoälyn kehittämisen tarpeisiin ja kehittää datainfrastruktuureja sekä datan jakamista. Datapohjainen arvonluonti ei kuitenkaan nouse erilliseksi temaattiseksi kokonaisuudeksi, eikä olemassa olevien data-aineistojen ainutlaatuisuutta tai potentiaalia korosteta samalla tavalla kuin tutkimus- ja innovaationeuvoston strategisissa valinnoissa. TIN toteaakin, että terveys- ja ympäristödatan saatavuus on Suomen kilpailukyvyn vahvuus.
Tiedeyhteistyön kannalta esimerkiksi suomalainen suurteholaskentakapasiteetti kiinnostaa Yhdysvalloissa. Suomen Akatemia tiedotti joulukuussa 2025 myöntäneensä tutkimusrahoitusta suurteholaskennan kansainväliseen yhteistyöhön vuosille 2026–2028 kahdelletoista hankkeelle yhteensä 6,4 miljoona euroa. Näistä hankkeista kolmasosa toteutetaan yhteistyössä yhdysvaltalaisten tutkijoiden kanssa.
Ilmasto ja ympäristö
Merkittävin ero TKI-prioriteeteissa Suomen ja Yhdysvaltojen välillä löytyy energian alalta. Suomessa fossiilitalouden purkaminen nähdään kasvun ja mahdollisuuksien alueena. Valkoisen talon prioriteeteissa taas painotetaan fossiilitalouden valjastamista käyttöön. Puhtaan siirtymän ja kiertotalouden kaltaiset teemat puuttuvat Yhdysvaltain hallinnon prioriteeteista.
Yhdysvalloissa energiantarve on lyhyessä ajassa kasvanut valtavasti pääasiassa tekoälyn luoman datakeskusbuumin seurauksena. Trumpin hallinto vastustaa joitakin uusiutuvan energian muotoja, kuten tuulivoimaa, ja tukee toisia, kuten vesivoimaa, sekä nostaa fossiilienergian kehittämisen TKI-prioriteetiksi. Valkoisen talon mukaan maan runsaat luonnonvarat eivät ole taakka vaan mahdollisuus, joka tulee hyödyntää. Huomionarvoista kuitenkin on, että energia-alalla osavaltioiden sekä kaupallisten toimijoiden näkemykset voivat erota liittovaltion kannoista, eikä liittovaltio politiikallaan aina pysty ohjaamaan energiateollisuutta haluamaansa suuntaan. Siksi poliittisista tavoitteista huolimatta Bidenin kaudella öljyn tuotanto nousi Yhdysvalloissa ennätyslukemiin ja Trumpin toisella kaudella valtaosa maan uudesta sähkön tuotantokapasiteetista on muodostunut uusiutuvista energialähteistä.
Yhdysvalloissa energialähteisiin liittyen puhutaankin joskus lähestymistavasta, joka kulkee nimellä ”all of the above” – siis kaikki keinot käyttöön. Vaikka Suomen ja Yhdysvaltain viralliset tavoitteet energian alalla eroavat toisistaan, voi suomalaisille innovatiivisille puhtaan energian ja kiertotalouden ratkaisuille näin ollen kuitenkin olla kysyntää Yhdysvaltojen markkinoilla. Lisäksi Yhdysvalloissa on uutta kiinnostusta ydinvoimaa kohtaan, mutta ydinjätteen käsittelyssä on kehittämisen varaa, mikä avaa mahdollisuuksia suomalaiselle osaamiselle. Ydinenergian osalta merkittävä teema on fuusioydinenergian kaupallistamiseen tähtäävän tutkimuksen korkea prioriteettitaso ja sen nauttima jatkuva liittovaltion rahoitus. Fuusioenergian tukemisessa Trumpin hallinto jatkaa Bidenin presidenttikaudella alkanutta linjaa.
Arktinen ulottuvuus
Arktisen alueen geopoliittista merkitystä painotetaan molemmissa maissa. Valkoinen talo korostaa amerikkalaisten intressien edistämistä alueella, kun taas Suomessa painotetaan suomalaisen arktisen tutkimuksen sekä meri-, ilmakehä- ja avaruusosaamisen tarjoamia mahdollisuuksia kansainvälisille TKI-kumppanuuksille ja strategiselle yhteistyölle. Yhdysvaltojen kiinnostus suomalaista osaamista kohtaan näillä alueilla on ollut vakaata. NASA on hyödyntänyt suomalaista ilmakehä- ja avaruusosaamista, ja Bidenin hallinnon aikana Suomen, Yhdysvaltojen ja Kanadan välillä käynnistynyt ICE Pact -jäänmurtajayhteistyö on jatkunut suunnitellusti myös Trumpin hallinnon kanssa. Syksyn 2025 jäänmurtajakaupat osoittavat, että suomalaisen osaamisen ainutlaatuisuus tunnistetaan.
Terveys ja hyvinvointi
Terveyttä ja hyvinvointia priorisoidaan sekä Tutkimus- ja innovaationeuvostossa että Valkoisessa talossa. Näkökulmassa aiheeseen on kuitenkin eroja. Valkoisen talon mukaan resursseja tulisi kohdentaa amerikkalaisten merkittävimpien terveysongelmien ratkaisemiseen ja ruuan tuotannon kehittämiseen. Valkoinen talo suosittaa myös panostamaan biovalmistukseen siihen liittyvien taloudellisten mahdollisuuksien vuoksi. Lisäksi se haluaa laittaa resursseja biologisilta uhkilta suojautumiseen.
Suomessa taas terveydenhuoltojärjestelmän kehittäminen ja digitalisaatio sekä terveydenhuoltojärjestelmän tuottaman datan tarjoamat mahdollisuudet ovat TKI-strategian keskiössä. Ero juontuu varmasti osittain maiden erilaisista terveydenhuoltojärjestelmistä, mutta vertailussa suomalaisten digitaalisten ratkaisujen sekä datan hyödyntämisen potentiaali korostuu, sillä Yhdysvaltojen liittovaltion painotuksissa näkökulmaa ei ole mainittu ollenkaan.
Turvallisuus, resilienssi ja puolustus
Sekä Suomi että Yhdysvallat nostavat prioriteetiksi turvallisuuden, resilienssin sekä puolustuksen. Tutkimus- ja innovaationeuvosto painottaa erityisesti yhteiskunnan resilienssiä eli kriisinkestävyyttä, johon se ottaa laajemman näkökulman kuin Valkoinen talo. Valkoisen talon TKI-prioriteeteissa varautuminen ja resilienssi nähdään lähinnä turvallisuus- ja luonnonuhkiin varautumisena.
Suomen strategisissa TKI-valinnoissa yhteiskunnan resilienssi muodostuu ihmisten toiminnasta, teknologisesta kehityksestä ja luonnosta aiheutuviin riskeihin varautumisen lisäksi myös esimerkiksi institutionaalisesta vakaudesta sekä koulutuksen tasa-arvosta. Suomen kyvykkyyksiksi Tutkimus- ja innovaationeuvosto nimeää puolustus- ja kaksikäyttöteknologioiden osaamisen lisäksi muun muassa eriarvoisuuden, interventioiden ja hyvinvointiyhteiskunnan tutkimuksen lippulaivan.
TKI-järjestelmän kehittäminen
Suomessa TKI-järjestelmän kehittämisen kärjiksi on valittu TKI-toiminnan riskinottokyvyn lisääminen sekä TKI-investointien houkuttelu Suomeen. Näillä valinnoilla pyritään vahvistamaan TKI-toiminnan vaikuttavuutta. Valkoisen talon muistiossa TKI-järjestelmän kehittämisen kärjiksi nostetaan hyvien tieteellisten käytäntöjen varmistaminen, tulevaisuuden TKI-työvoiman turvaaminen, tutkimusinfrastruktuurien kehittäminen sekä TKI-ekosysteemin vahvistaminen.
Erilaiset järjestelmät johtavat erilaisiin kehittämistarpeisiin. Yhdysvalloissa tiederahoitusjärjestelmä on perinteisesti pystynyt tukemaan myös riskinottokykyä, ja perustutkimukseen on suunnattu merkittävää rahoitusta. Perustutkimuksen rahoitus on hiljattain ollut uhan alla Trumpin hallinnon toimesta, mutta kongressi on pääpiirteittäin puolustanut sitä, eikä liittovaltion perustutkimuksen rahoitukseen ole odotettavissa suuria leikkauksia ainakaan lähitulevaisuudessa. Kongressissa, teknologiayrityksissä ja tiedeyhteisössä vakaata perustutkimuksen rahoitusta pidetään laajasti keskeisenä edellytyksenä Yhdysvaltain globaalille kilpailukyvylle.
Yhdysvalloissa TKI-työvoiman tarve nostetaan esiin erillisenä kärkenä. Suomen strategiassa TKI-osaajien tarve nousee esiin osana Suomen kilpailukykyä globaalissa TKI-investointikilpailussa. Trumpin hallinto on vaikeuttanut ulkomaisten TKI-osaajien maahanmuuttoa ja hallinto haluaa kasvattaa tulevaisuuden TKI-työvoimaa ensisijaisesti kouluttamalla alalle lisää amerikkalaisia. Tämä avaa Suomelle ja Euroopalle mahdollisuuksia kilpailla globaaleista huippuasiantuntijoista. Näihin mahdollisuuksiin on jo tartuttu – esimerkiksi Suomen Akatemia on osoittanut rahoitusta korkean tason kansainvälisten tutkijoiden rekrytointeihin. Suomen Akatemian eurooppalaisessa mittakaavassa merkittävän kansainvälisten osaajien houkutteluun suunnatun rahoituksen turvin Suomeen on rekrytoitu huippuasiantuntijoita maailmalta, myös Yhdysvalloista.
Anne Järvinen
anne.jarvinen(a)gov.fi
Petri Koikkalainen
petri.koikkalainen(a)gov.fi
Lähteet: