Wallin: Ikärajan laskemista kunnallisvaaleissa selvitetään
Äänioikeusikärajan laskemista 16 vuoteen kunnallisvaaleissa selvitetään. Nuorisoasioista vastaava ministeri Stefan Wallin sanoo, että selvityksestä on päätetty jo viime joulukuussa. Lupaus selvityksen tekemisestä sisältyy hallituksen hyväksymään nuorisolain mukaiseen ensimmäiseen lapsi- ja nuorisopoliittiseen kehittämisohjelmaan.
– Samalla tullaan selvittämään muita, äänioikeusikärajan laskulle vaihtoehtoisia keinoja lisätä nuorten yhteiskunnallista osallistumista. Seurataan myös tarkkaan äänioikeusikärajan laskun vaikutuksia erityisesti Itävallassa ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntavaaleissa, Wallin sanoo.
Wallin pitää selvityksiä tarpeellisina tilanteessa, jossa nuorten ikäluokkien äänestysaktiivisuus on, ensikertaa äänestäneitä lukuun ottamatta, keskimäärin noin 10–15 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin muiden ikäryhmien. Ikärakenteen muutos saattaa nostaa kunnanvaltuustojen keski-ikää entisestään ellei nuorille avaudu uusia mahdollisuuksia entistä aikaisemmin vaikuttaa niiden kokoonpanoon.
Wallin muistuttaa kuitenkin, että monet nuoret itse suhtautuvat epäröiden äänestysikärajan laskemiseen.
– Vuoden 2007 Nuorisobarometrissa äänioikeusikärajan laskemista 16 vuoteen kannattaa vähemmistö 15–29-vuotiaista nuorista. Noin joka kolmas nuori pitää ajatusta hyvänä kunnallisvaalien kohdalla, eduskunta-, presidentin- ja eurovaalien tapauksessa kannatus on pienempää. Kuitenkin alle 18-vuotiaat kannattavat ikärajan laskemista selvästi enemmän kuin äänioikeusikärajan jo saavuttaneet, Wallin sanoo.
Wallinin mukaan tavoitteena täytyy olla, että nuoret äänestäisivät jatkossa yhtä aktiivisesti kuin muutkin ikäryhmät ja kiinnittyisivät edustuksellisessa demokratiassa vaikuttamiseen nykyistä paremmin.
– Se tarkoittaa myös sitä, että aktiivinen kansalaisuus ja demokratiakasvatus pitää ottaa huomioon opetushenkilöstön jatko- ja täydennyskoulutuksessa nykyistä selvemmin. Pitää myös kehittää demokratiakasvatuksen oppimateriaalia ja opettajien täydennyskoulutusta aktiivisen kansalaisuuden tukemiseksi.
Wallin toivoo myös, että kouluissa yhteiskunnallinen keskustelu ja kansalaisjärjestöjen vierailut otetaan entistä paremmin luontevaksi osaksi yhteiskunnallista opetusta ja aktiivisen kansalaisuuden tukemista.
– Puoluepolitiikkaan suhtaudutaan vielä joissakin kouluissa kuin ruttoon. Tämä ei ole fiksua. Koulujen täytyy avata ovensa poliittiselle keskustelulle yli kaikkien rajojen. Politiikan riisuminen ja tuominen osaksi nuorten arkea on tärkeää sekä nuorille että politiikalle, Wallin sanoo.