Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:
1. Hakukohtaiset myöntöperusteet
Valtion erityisavustusta voidaan myöntää kunnille tai kuntayhtymille varhaiskasvatuksen järjestäjäkohtaisesti. Valtion erityisavustus myönnetään varhaiskasvatuksen järjestäjäkohtaisesti, hakemuksen perusteella, käytettäväksi vuodelle 2023. Valtion erityisavustusta voidaan myöntää valtionavustuksen hakukriteerit täyttävälle varhaiskasvatuksen järjestäjälle.
Valtion erityisavustusta myönnetään ensisijaisesti niille hakijoille, jotka eivät järjestä avointa varhaiskasvatusta tai toiminta on hyvin pienimuotoista. Jos määrärahaa riittää, avustusta voidaan myöntää myös jo olemassa olevan toiminnan kehittämiseen.
Hakemuksia arvioitaessa eduksi katsotaan se, että hakemukseen sisältyy sekä tarvekartoituksen laatiminen, että avoimen toiminnan kehittämissuunnitelman laatiminen.
Hankesuunnitelmaa arvioitaessa kiinnitetään huomiota hankesuunnitelman konkreettisuuteen sekä suunnitelman toteuttamiskelpoisuuteen. Huomiota kiinnitetään myös siihen, miten kehittämissuunnitelma aiotaan käynnistää ja toimeenpanna hankkeen päätyttyä.
Valtionavustusta ei voi käyttää toimintaan, jolla varhaiskasvatuksen järjestäjä korvaa jo olemassa olevaa toimintaa.
Valtion erityisavustusta voidaan käyttää seuraaviin toimiin:
- Kunnassa toimivan koordinaattorin palkkaaminen.
- Palkattavan koordinaattorin tehtäviin kuuluu selvittää avoimen varhaiskasvatustoiminnan järjestämisen paikallisia tarpeita.
- Koordinaattorin tehtäviin kuuluu myös avoimen varhaiskasvatustoiminnan kehittämissuunnitelman laatiminen.
Avoimen varhaiskasvatustoiminnan kehittämistä tulee tehdä varhaiskasvatuslain ja Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaisesti.
Myönnettyä avustusta voi käyttää palkattavien koordinaattoreiden pienimuotoisiin työvälinekustannuksiin (kuten puhelin ja tietokone) sekä hakemuksessa perusteltuihin ja välttämättömiin matkustuskuluihin.
Koordinaattorin tehtävään palkattavan henkilön kelpoisuus voi olla esimerkiksi varhaiskasvatuslaissa (540/2018) säädetty varhaiskasvatuksen opettajan (26 §), varhaiskasvatuksen sosionomin (27 §), varhaiskasvatuksen erityisopettajan (30 §) kelpoisuus tai muu avustuksen saajan päättämä soveltuva kelpoisuus edellyttäen, että henkilöllä on hyvä varhaiskasvatusalan tuntemus.
Valtion erityisavustusta myönnetään enintään 80 % kokonaismenoista, joten omarahoitusosuus on vähintään 20 %.
Erityisavustus myönnetään käytettävissä olevan määrärahan puitteissa.
Valtion erityisavustusta ei voi käyttää
- avoimen varhaiskasvatuksen toimintamenoihin. (Avustus on tarkoitettu vain toiminnan kehittämisen suunnittelutehtäviin.)
- toimintaan tai kohteeseen, johon on samalle ajankohdalle myönnetty jo valtion erityisavustusta. Valtion erityisavustuksella voidaan kuitenkin jatkaa aiemmin aloitettua, erityisavustuksella toteutettua vastaavaa toimintaa, joka täyttää yllämainitut kriteerit.
- samanaikaisesti käytettäväksi vastaavan, aikaisemmille vuosille myönnetyn avustuksen, kanssa
- toimintaan, jolla varhaiskasvatuksen tai opetuksen järjestäjä korvaa jo olemassa olevaa toimintaa
- sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnan/oppilashuollon henkilökunnan palkkakustannuksiin kuten perhetyöntekijät ja -ohjaajat, kuraattorit, psykologit, terveydenhoitajat, psykiatriset sairaanhoitajat, nepsy-ohjaajat ja -valmentajat, fysioterapeutit ym. tai sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ostoon/oppilashuollon palvelujen ostoon, kuten kuraattori- tai psykologipalveluihin
- hallintokuluihin tai digitutorin palkkakuluihin
- työnohjaukseen, digitaalisten järjestelmien kehittämis-, tuki- tai ylläpitokuluihin, tilakustannuksiin, materiaalikuluihin, kalustehankintoihin tai elintarvikekustannuksiin.
- Avustusta ei voi käyttää ulkopuolisten palveluiden hankintaan.
2. Yleiset perusteet
Opetus- ja kulttuuriministeriö pyrkii strategiansa mukaisesti vaikuttamaan siihen, että kaikkien kyvyt ja osaaminen vahvistuvat; että yhteiskuntaa uudistetaan luovalla, tutkivalla ja vastuullisella toiminnalla; ja että merkityksellisen elämän edellytykset turvataan yhdenvertaisesti. OKM:n strategia on luettavissa verkkosivuilta.
Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan siten katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke osaltaan edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, osallisuutta, keskinäistä kunnioitusta ja kestävää kehitystä OKM:n strategian toimintalupauksen mukaisesti.
3. Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset
Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.
Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom.):
- Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
- Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
- Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
- Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.
Jos avustus kohdistuu palkkakustannuksiin, voidaan avustus myöntää vain erityisen painavasta syystä, jos avustuksen saaja on saanut rangaistuksen luvattoman ulkomaisen työvoiman käytöstä (valtionavustuslain 7 § 2 mom).
4. Esteitä avustuksen myöntämiselle
Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.
Hakemus hylätään, jos se paperisena laadittuna saapuu määräajan jälkeen.
