Avustukset liikunnan koulutuskeskusten opintosetelihankkeisiin

Avustuksella tuetaan valtion liikuntapolitiikan kolmen yhteiskunnallisen vaikuttavuustavoitteen toteutumista: liikunnallisen elämäntavan yleistymistä, liikunnan yhdenvertaista saavutettavuutta, sekä osallistumisen ja osallisuuden lisäämistä liikunnan avulla.  Vapaatavoitteisen liikuntakoulutuksen erityisinä kohderyhminä ovat lapset ja nuoret, joiden liikunta-aktiivisuus luo perustan koko elämänkaaren mittaiselle liikunnalliselle elämäntavalle, sekä sellaiset kohderyhmät, joille liikunnalla voi olla erityisen suuri välineellinen arvo toimintakyvyn ja elämänlaadun ylläpitämiseksi ja parantamiseksi.

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:

1. Hakukohtaiset myöntöperusteet

Opintoseteliavustuksen tarkoituksena on alentaa opiskelijamaksuja merkittävästi valituilla kohderyhmillä vapaan sivistystyön koulutuksessa. Avustuksen avulla liikunnan koulutuskeskukset voivat alentaa opiskelijamaksuja tai jättää ne perimättä. Opintoseteliavustuksen tavoitteena on lisätä vapaan sivistystyön koulutukseen osallistumista koulutuksessa aliedustetuilta kohderyhmiltä. 
Opintoseteliavustuksilla tuettavan vapaan sivistystyön koulutuksen kohderyhmiä liikunnan koulutuskeskuksissa ovat maahanmuuttajat tai maahanmuuttajataustaiset, sekä työttömät tai pitkähköksi aikaa lomautetut. 

Maahanmuuttajilla ja maahanmuuttajataustaisilla henkilöillä tarkoitetaan Suomeen muuttaneita henkilöitä, joilla on kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettu asuinpaikka Suomessa.  Turvapaikanhakijoiden ei katsota kuuluvan maahanmuuttajiin. Työttömillä henkilöillä tarkoitetaan työnhakijoita, jotka ovat ilman työtä ja ovat kokopäivätyöhön käytettävissä, tai jotka odottavat sovitun työn alkamista. Myös pitkähköksi ajaksi lomautetut voivat olla opintosetelitoiminnan kohderyhmänä. 

Vapaasta sivistystyöstä annetun lain 24 §:n mukaan opiskelijoilta voidaan periä opetuksesta kohtuullisia maksuja. 

Opintoseteliavustuksella tuettava koulutus on oltava liikunnan koulutuskeskusten vapaan sivistystyön valtionosuuden piiriin kuuluvaa koulutusta. Koulutuksen tulee alkaa vuonna 2024. Koulutustuki myönnetään lähtökohtaisesti integroituun koulutukseen, jossa opintoseteliavustuksia käyttävät henkilöt osallistuvat liikunnan koulutuskeskuksen yleiseen vapaan sivistystyön tarjontaan.  Erityisestä, perustellusta syystä koulutus voidaan myös järjestää erikseen koulutukseen valitulle kohderyhmälle.

Opintoseteliavustuksia vuodelle 2024 myöntäessään opetus- ja kulttuuriministeriö kiinnittää huomiota hakemusten laatuun ja vaikuttavuuteen, kohderyhmille sopivien opintojen tarjontaan ja tarjonnan innovatiivisuuteen, kohderyhmien aktivointiin, kohderyhmille sovitettuihin opetusjärjestelyihin sekä hakevan ja tukevan toiminnan palveluihin.

Myös opintosetelillä koulutettavien lukumäärään ja jakautumiseen eri kohderyhmien kesken kiinnitetään huomiota. Kukin liikunnan koulutuskeskuksen ylläpitäjä voi toimittaa korkeintaan kaksi hakemusta liittyen opintosetelitoimintaan.

Opintoseteliavustuksella tuettua koulutusta on mahdollista toteuttaa usean liikunnan koulutuskeskuksen yhteistyönä. Tällöin oppilaitokset tekevät yhteisen opintosetelien käyttösuunnitelman ja avustushakemuksen, jossa ilmoitetaan myös kustannusten jakautuminen eri oppilaitosten kesken. Yhteishankkeissa yksi oppilaitoksista toimii opintoseteliavustusten hallinnoijana ja valtionavustus myönnetään tälle oppilaitokselle. Yhteishakemuksesta tulee ilmetä kulujen ja vastuiden jakautuminen eri oppilaitosten kesken.

Opintoseteliavustus on tarkoitettu edellä mainittujen opiskelijaryhmien opiskelijamaksujen kattamiseen osittain tai kokonaan. Avustusta voidaan siis myöntää enintään 100 % hankkeen toteutuneista kokonaiskustannuksista. Vapaan sivistystyön laskennallinen valtionosuus tulee kuitenkin huomioida opintosetelikoulutuksen kokonaiskustannuksia laskettaessa ja ilmoitettaessa.  
Muiden rahoitusmuotojen olemassaolo katsotaan arvioinnissa hankkeelle eduksi. Tästä avustuksesta enintään 15 % voidaan kohdentaa kohderyhmien aktivoimisesta, opetusjärjestelyistä, tai hakevan ja tukevan toiminnan palveluista aiheutuviin kustannuksiin.

2. Yleiset perusteet

Opetus- ja kulttuuriministeriö pyrkii strategiansa mukaisesti vaikuttamaan siihen, että kaikkien kyvyt ja osaaminen vahvistuvat; että yhteiskuntaa uudistetaan luovalla, tutkivalla ja vastuullisella toiminnalla; ja että merkityksellisen elämän edellytykset turvataan yhdenvertaisesti. OKM:n strategia on luettavissa verkkosivuilta.

Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan siten katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke osaltaan edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, osallisuutta, keskinäistä kunnioitusta ja kestävää kehitystä OKM:n strategian toimintalupauksen mukaisesti. 

3. Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.

Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom):

• Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
• Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
• Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
• Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

Jos avustus kohdistuu palkkakustannuksiin, voidaan avustus myöntää vain erityisen painavasta syystä jos avustuksen saaja on saanut rangaistuksen luvattoman ulkomaisen työvoiman käytöstä (valtionavustuslain 7 § 2 mom).

4. Esteitä avustuksen myöntämiselle

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten. 

Hakemus hylätään, jos se paperisena laadittuna saapuu määräajan jälkeen.

2022

2021