Työryhmä: lähikoulu- ja lähipäiväkotiperiaatetta vahvistettava
Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama koulutuksellisen tasa-arvon ja positiivisen erityiskohtelun edistämistä varhaiskasvatuksessa, esi- ja perusopetuksessa valmistellut työryhmä luovutti esityksensä opetusministeri Li Anderssonille keskiviikkona 28.9. Esitys on osa hallituksen Oikeus oppia –ohjelmaa.
Raportti on jatkoa apulaisprofessori Venla Berneliuksen selvitykselle tasa-arvorahasta ja positiivisesta erityiskohtelusta (helmikuussa 2021). Tasa-arvoraha, eli tarveperustainen rahoitus, vakiinnutetaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslakiin vuoden 2023 alusta.
Työryhmä esittää nyt loppuraportissa varhaiskasvatuksen ja esi- ja perusopetuksen tarveperusteisen rahoituksen jatkokehittämistä edelleen, määrärahan tason nostamista riittävälle tasolle sekä vaikuttavuutta koskevan tutkimusperusteisen seurannan toteuttamista.
- Tällä hallituskaudella niin sanottua tasa-arvorahaa on myönnetty ennätyssuuri määrä. Varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen koulutuksellinen tasa-arvo on ollut yksi hallituksen keskeisimmistä tavoitteista. On tärkeää, että tämä työ jatkuu myös tulevaisuudessa. Jokaisella lapsella on oikeus laadukkaaseen ja tasa-arvoiseen koulutukseen, sanoo opetusministeri Li Andersson.
Varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin ja laadun kehittämiseen on myönnetty erityisavustuksia vuosina 2020–2022 yhteensä noin 241 miljoonan euron arvosta.
Työryhmä tekee raportissa ehdotuksia lähikoulu- ja lähipäiväkotiperiaatteiden vahvistamiseksi sekä koronapandemian tasa-arvovaikutusten lieventämiseksi.
Lähipalveluperiaatetta tulisi työryhmän mielestä vahvistaa kuntien paikallisissa politiikoissa ja kytkeä se vahvemmin lapsen etuun. Varhaiskasvatus- ja lapsimyönteisessä kunnassa varhaiskasvatus on lapsen oikeus ja palvelun tarjoamisen keskiössä ovat palvelun käyttäjien tarpeet ja lapsen etu, jotka edellyttävät riittävän kattavaa palveluverkkoa, kuljetusmatkojen kohtuullisuutta, kustannusten kohtuullisuutta ja perheiden palveluntarpeisiin vastaamista. Lähikouluperiaatteen vahvistamiseksi olisi kehittämistoimenpiteitä kohdistettava etenkin lasten ja nuorten opinpolkujen ennakoitavuuden ja yhtenäisyyden vahvistamiseen; oppilaaksi ottoon, hakeutumiseen sekä oppilasvalikointiin liittyvien periaatteiden tarkasteluun.
- Olemme sitoutuneet siihen, että jokainen lapsi voi saada laadukasta koulutusta ja tarvitsemaansa tukea omassa lähikoulussaan. Tämän kehittämiseksi on tehtävä monialaisesti töitä. Opetuksen ja tuen laatu tai saatavuus ei saa olla riippuvainen lapsen taustasta, sanoo ministeri Andersson.
Korona-ajan vaikutusten lieventämiseksi on esityksen mukaan sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä kohdennettava riittävästi resursseja lasten ja nuorten oppimis- ja hyvinvointivajeiden tasoittamiseen ja tuen tarpeiden tunnistamiseen.
Työryhmä esittää, että käynnistettäisiin laajapohjainen perusopetuksen laatukriteerien valmistelu tukemaan koulutuksellisen tasa-arvon ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumista. Myös sukupuolten tasa-arvon vahvistamiseksi perusopetuksessa tarvitaan oma toimenpidekokonaisuus.
Maahanmuuttotaustaisten oppilaiden opetukseen tarvitaan uudenlaisia, yksilöllisten tarpeiden mukaan räätälöityjä ja joustavia ratkaisuja. Opetuksessa tulee voida tarjota yksilön tilanteen ja tarpeet huomioivaa, joustavaa tukea oppimiseen ja panostaa erityisesti riittävän suomen ja ruotsin kielitaidon saavuttamiseen perusopetuksen aikana.
Työryhmän ehdotus on suunnattu erityisesti seuraavan hallitusohjelman valmistelun tueksi.
Lisätietoja
ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen, puh. 02953 30258
neuvotteleva virkamies Minna Polvinen, puh. 02953 30262