Työryhmä: Koulutuksen tietoyhteiskuntavalmiuksissa parantamisen varaa

Suomesta halutaan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edelläkävijämaa. Tavoitteeseen pääsemiseksi oppilaitosjohdon, opettajien, oppilaiden ja opiskelijoiden osaamista on kehitettävä. Myös koulujen, oppilaitosten sekä opettajankoulutuslaitosten tieto- ja viestintätekniikan laitteistoja, yhteyksiä ja sähköisiä oppimateriaaleja on parannettava. Asiaa pohtinut työryhmä jätti ehdotuksensa opetusministeri Henna Virkkuselle tiistaina. Valmisteluryhmän mukaan tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisellä opetuksessa on myönteisiä vaikutuksia opetuksen laatuun sekä oppilaiden ja opettajien työmotivaatioon. Opetustoimen käytössä olevat tietojärjestelmät ovat nykyisellään pirstoutuneet ja keskenään yhteensopimattomia. Oppilaiden tietotekninen osaaminen keskittyy lähinnä sosiaalisen median viihdekäyttöön. Sähköisiä oppimateriaaleja käytetään edelleen suhteellisen vähän. Opetusministeri Henna Virkkusen mukaan erityisen huolestuttavaa on, että tieto- ja viestintätekniikan käytössä on koulujen välillä suuria eroja. - Tarvitsemme investointeja sekä infrastruktuuriin, opettajankoulutukseen että oppimateriaaleihin. Tähän on jo ensi vuoden budjetissa varauduttu, Virkkunen kertoi. Koulutuksen tietoyhteiskuntakehittämisessä tulisi panostaa tulevina vuosina koulujen ja oppilaitosten tietoteknisten laitteiden, ohjelmistojen ja verkkoyhteyksien kaikilla koulutusasteilla. Työryhmä ehdottaa, että varustaminen aloitetaan lukioista. Viimeistään perusopetuksen opetussuunnitelmien uudistuessa koulujen työkirjat ja opettajan oppaat on laadittava vuorovaikutteisiksi sähköisiksi oppimateriaaleiksi. Työryhmä ehdottaa paperiton koulu -kokeilua käynnistettäväksi. Perusopetukseen tulisi myös luoda uutta oppimateriaalia mm. työvälineohjelmien perushallinnasta, medialukutaidosta ja kymmensormijärjestemän käytöstä. Opetushallitus jatkaisi kansallista oppimisympäristöjen kehittämistä ja laajentaisi kansallista yhteistyötä. Lisämäärärahan tarve oppimisympäristöjen, oppimateriaalien ja sähköisen infrastruktuurin kehittämiseen opetuksessa ja hallinnossa olisi arviolta 15 - 40 miljoonaa euroa vuodessa usean vuoden ajan. Opetushenkilöstön osaamisen varmistaminen on työryhmän mielestä tärkeää. Vuoteen 2016 mennessä jokaisella opetustyötä tekevällä tulisi olla tarvittavat tieto- ja viestintätekniset laitteet käytössään. Opettajien peruskoulutuksessa (yliopistojen opettajankoulutuslaitokset, ammatilliset opettajakorkeakoulut ja harjoittelukoulut) opiskelijoiden tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön tiedot ja taidot on varmistettava. Täydennyskoulutuksessa opetustoimen henkilöstökoulutukseen tulisi luoda oma erillinen opintokokonaisuus tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön. Oppilaitosten sosiaalisen median käyttötapoihin, tietosuojaan ja eettisiin kysymyksiin tarvitaan selkeät pelisäännöt, jotka Opetushallitus laatii pikaisesti. Työryhmä ehdottaa myös, että käynnistetään selvitys, millä toimenpiteillä Suomi nostetaan kansainväliseen kärkeen opetusteknologian innovatiivisessa käytössä. Jotta jokaisella peruskoulun päättävällä on tarvittavat tulevaisuuden kansalaisen perustaidot ja elinikäisen oppimisen valmiudet, työryhmä korostaa, että julkisen sektorin eli valtion ja kuntien on yhteistyössä kannettava vastuu koulujen tietoyhteiskuntavalmiuksista. Työryhmä haastaa myös jokaisen oppilaan vanhemmat, opettajat, opetustoimen johtajat, alan yritykset ja päättäjät yhteistyöhön, jolla lapset ja nuoret kasvatetaan vastuullisiksi ja taitaviksi tietotekniikan hyödyntäjiksi. Työryhmän esityksestä järjestetään lausuntokierros. _ _ _ Lisätietoja: - työryhmän puheenjohtaja, valtiosihteeri Heljä Misukka, puh. 09 160 77162 - kehittämispäällikkö Jouni Kangasniemi, puh. 09 160 77264 Työryhmän muistio