Tutkimus: Opettajat kokevat uudet perusopetuksen päättöarviointiohjeistukset tulkinnanvaraisiksi
Jyväskylän yliopisto ja Helsingin yliopisto ovat toteuttaneet opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta vuosina 2022–2023 tutkimuksen, jossa tarkasteltiin, miten uudistettuja perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereitä toimeenpannaan kunnissa ja kouluissa. Opettajat näkevät uudistuksen tarpeellisena, mutta kaipaavat arviointikriteerien ja -ohjeiden selkiyttämistä.
Opetushallitus uudisti perusopetuksen arviointilinjaukset ja päättöarvioinnin kriteerit vuosina 2020–2021. Uusia periaatteita on sovellettu peruskouluissa elokuusta 2020 alkaen. Uudet päättöarviointikriteerit kaikkien oppiaineiden arvosanoille 5, 7, 8 ja 9 tulivat voimaan elokuun 2021 alussa. Arviointiuudistuksella pyrittiin varmistamaan yhdenmukainen oppilaiden osaamisen arviointi.
Hankkeessa tutkittiin arviointiuudistuksen johtamisen ja toimeenpanon lisäksi uudistettujen arviointiperiaatteiden toimivuutta sekä muutoksia päättöarvosanoissa. Tutkittavat oppiaineet olivat äidinkieli ja kirjallisuus, A-englanti, fysiikka, historia ja matematiikka.
Opetustoimen henkilöstö pitää arviointiuudistusta tarpeellisena ja suhtautuu siihen yleisesti myönteisesti. Uudistus on monipuolistanut arviointia, ja päättöarvioinnin kriteereitä hyödynnetään laajalti arvioinnissa.
Opettajat kuitenkin kokevat päättöarvioinnin kriteerien olevan tulkinnallisia ja niissä käytettävien käsitteiden moniselitteisiä. Esimerkiksi arvosanan 5 kriteereissä esiintyvä ohjatusti-käsite koetaan epäselvänä. Lisäksi opettajilla on monenlaisia tulkintoja siitä, miten arvioinnissa huomioidaan oppilaan työskentely ja miten parempi osaaminen jossain tavoitteessa voi kompensoida hylätyn tai heikomman osaamisen jossain toisessa tavoitteessa.
Uudistukseen perehtyminen ja kouluttautuminen näyttää jääneen ainakin osittain opettajien oman aktiivisuuden ja kiinnostuksen varaan, eivätkä kaikki opettajat koe saaneensa riittävästi koulutusta uudistetuista arvioinnin linjauksista ja päättöarvioinnin kriteereistä. Valtakunnallisesti yhtenäisen koulutuksen puuttuminen on vaikeuttanut yhteisen ymmärryksen syntymistä linjauksista ja kriteereistä.
Suosituksena esitetään, että perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin sisältyviä arviointiperiaatteita ja päättöarvioinnin kriteereitä pitää selkiyttää. Valtakunnallisia linjauksia tarvitaan etenkin oppiaineiden tavoitteiden painotuksiin, arvioinnin kompensaatioperiaatteen käyttämiseen sekä työskentelyn arviointiin. Nykytilanteessa opettajat tulkitsevat arviointiohjeistusta eri tavoin ja se johtaa siihen, että arviointi ei ole oppilaille yhdenvertaista. Erityisesti hylätyn arvosanan ja arvosanan 5 rajanvedon yksiselitteisyyttä sekä työskentelyn arvioinnin ohjeistuksia tulee tarkentaa. Lisäksi suosituksina esitetään, että opettajille tulee tarjota valtakunnallisesti yhtenäistä ja riittävää täydennyskoulutusta. Myös opetustoimen johdon ja rehtoreiden osalta on varmistettava, että heillä on ymmärrystä uudistuksen tavoitteista ja sen myötä osaamista johtaa uudistuksen toimeenpanoa.
Tutkimuksen tulokset tuottavat tietoperustaa esimerkiksi hallitusohjelman mukaisen osaamistakuun sekä opetussuunnitelman perusteiden täsmennystarpeiden pohdintaan.
Tutkimuksen toteutti Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen ja Helsingin yliopiston Kasvatustieteellisen tiedekunnan kasvatustieteiden osaston konsortiohanke.
Lisätietoja:
- Professori Juhani Rautopuro, puh. 040 805 4936
- Professori Raili Hilden, puh. 029 412 9622
- Tutkijatohtori Jonna Pulkkinen, puh. 040 805 3573
- opetusneuvos Erja Vitikka, puh. 029 533 0058