Tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala Opettajankoulutuksen voimavarat ja asema yliopistoissa -selvityksen julkistustilaisuudessa 18.1.2024
Hyvät kuulijat, minulla on ilo tuoda valtioneuvoston tervehdys tänne opettajankoulutuksen voimavaroja ja asemaa käsittelevän selvityksen julkistustilaisuuteen.
Opettajankoulutuksella ja opettajilla on hyvin merkittävä rooli yhteiskunnassamme. Korkeakoulutetut ja osaavat opettajat ovat koulutusjärjestelmämme selkäranka. On erittäin tärkeää, että saamme ajankohtaista tilannekuvaa opettajankoulutuksesta ja sen voimavaroista yliopistoissa.
Kiitokset OAJ:lle selvityksen tilaamisesta ja tärkeän keskustelun mahdollistamisesta!
Keskustelu suomalaisten nuorten oppimistulosten laskusta on käynyt vilkkaana uusimpien PISA-tulosten julkistamisen jälkeen. Medioissa ja some-keskusteluissa on esitetty lukuisia syitä oppimistulosten laskuun ‒ usein esitysten taustalla ei ole kuitenkaan luotettavaa tutkimustietoa.
Keskustelussa unohtuu myös helposti, että oppimistulosten lasku on Suomessa ollut pitkäaikaista eikä koske esimerkiksi vain vuoden 2016 opetussuunnitelman aikaa. Oppimistulosten lasku on jatkunut jo yli 20 vuotta ja ulottuu vähintään vuosituhannen vaihteeseen.
Olemme kiperän, jopa viheliäisen ongelman edessä. Meidän on selvitettävä juurta jaksaen vaikuttavat keinot oppimistulosten parantamiseksi. Tähän tarvitsemme kattavaa analyysiä siitä, missä nyt olemme ja miten olemme tähän päätyneet. Tilanne on hankala siitäkin syystä, että emme tunnu tietävän kovin selkeästi sitäkään, mikä teki meistä aikanaan maailman parhaita.
Maailma koulun ympärillä on muuttunut merkittävästi 2000-luvun aikana. Digitalisaatio ja sosiaalinen media ovat tulleet vauhdilla osaksi jokapäiväistä elämäämme, myös koulua. Olemme kaikki suuremman tietotulvan keskellä kuin koskaan aikaisemmin. Monimutkainen, pirstoutunut maailmanjärjestys haastaa monet perinteiset auktoriteetit, myös koulun ja opettajuuden.
Maailman muutos tuo lasten ja nuorten mukana luokkahuoneisiin myös monet uudenlaiset huolet ja haasteet. Olen kahden alakouluikäisen tytön äitinä erityisen huolissani siitä, jos yhä useampi nuori pelkää koulupäivien aikana tai koulumatkoilla turvallisuutensa puolesta. Koulukiusaamisen ja väkivallan muodot muuttuvat ja niihin puuttuminen on verkkoympäristöissä yhä haastavampaa.
Koulu ei voi yksin korjata kehityksen suuntaa. Tässä tarvitaan koko yhteiskuntaa, myös perheitä, koulun tueksi. Koulu, osaavat opettajat ja laadukas opettajankoulutus ovat kuitenkin kaikkein tärkeimpiä välineitä peruskoulun vahvistamiseksi ja oppimistulosten nostamiseksi.
Osaamisen vahvistaminen on yksi pääministeri Petteri Orpon hallituksen suurista tavoitteista. Panostamme peruskouluun paitsi merkittävällä lisärahoituksella, myös uudistamalla. Yksi tärkeimmistä uudistuksista on oppimisen tuen uudistaminen. Sitä tiedän opettajien ammattijärjestönkin ajaneen.
Hallitusohjelmaan on kirjattu myös kattava peruskoulun tulevaisuustyö. Siitä vastaa opetusministeri ja odotan tältä työltä uusia oivalluksia ja ajatuksia siitä, kuinka pärjäämme jatkossa paremmin. Tarve tällaiselle työlle on erittäin suuri.
Hyvät kuulijat,
Hallitus panostaa myös opettajien kouluttamiseen. Jo tälle vuodelle saimme yhteensä 11,7 miljoonan euron lisärahoituksen uusien aloituspaikkojen lisäämiseksi korkeakouluihin. Tämä rahoitus on juuri nyt haettavissa ja merkittävä osa siitä käytetään varhaiskasvatuksen opettajien koulutusmäärien kasvattamiseen.
Tein tiede- ja kulttuuriministerinä sen linjauksen, että käytämme rahoituksen heti ensivaiheessa julkisen sektorin osaajapulan helpottamiseen. Hallitusohjelmaan olemme kirjanneet tavoitteeksi, että yliopistoista valmistuisi joka vuosi 1400 varhaiskasvatuksen opettajaa. Tavoite on kunnianhimoinen, mutta tavoittelemme sitä tosissamme.
Juuri ennen joulua allekirjoitin myös päätöksen opettajankoulutusfoorumin jatkosta. Foorumi pääsee jatkamaan arvokasta työtään uuden nelivuotiskauden ajan. Samalla tavoitteena on kehittää foorumin toimintaa. Pidän opettajankoulutusfoorumia erittäin tärkeänä työkaluna opettajankoulutuksen uudistamisessa. Parhaimmillaan se tuottaa arvokasta tietoa päätöksenteon ja koulutuksen järjestäjien työn tueksi.
Opettajankoulutusfoorumi on osoittautunut onnistuneeksi keinoksi koota opettajankoulutuksen toimijoita ja sidosryhmiä yhteen. Tämä on käynyt ilmi myös Karvin tekemissä arvioinneissa. Työ on tuottanut tuloksia!
Opetus- ja kulttuuriministeriö on panostanut viime vuosina opettajankoulutuksiin merkittävästi myös muuten. Voidaan jopa sanoa, että opettajankoulutus on erityisasemassa. Hyvä näin. Tämä on osoitus siitä, miten tärkeä rooli opettajankoulutuksella Suomessa on.
Hyvät kuulijat,
Tänään julkaistussa selvityksessä keskeisenä näkökulmana on henkilöstön ja opettajankoulutuksen aseman lisäksi opettajankoulutuksen rahoitus. Olen sitä mieltä, että laadukas opettajankoulutus edellyttää tietenkin myös riittäviä resursseja.
Hallitus tavoittelee merkittävää suomalaisten koulutustason nostoa. Tämä vaatii paitsi rakenteellisia toimia korkeakoulutuksessa, myös koulutusmäärien kasvattamista. Koulutusmääriä ei voi kasvattaa ilman, että rahoitusta lisätään. Samalla on seurattava tarkasti myös sitä, miten korkeakoulujen henkilöstöresurssit riittävät vastaamaan kasvavan opiskelijamäärän tarpeisiin.
Emme voi tehdä koulutuslisäyksiä laadun kustannuksella. Sellainen tie olisi Suomelle tuhoisa. Haluan pitää kiinni siitä periaatteesta, että kaikki lisäykset kohdennetaan ja arvioidaan huolellisesti, korkeakouluja ja niiden suoriutumista seuraten. Rahaa meillä ei ole rajattomasti käytössämme, siksi on panostettava erityisellä huolella siihen, että lisäykset tehdään oikeille aloille ja oikeille alueille.
Hyvät opettajankoulutuksen ystävät!
Monet yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset haastavat kiinnittämään huomiota opettajankoulutuksen kysymyksiin ja tulevaisuuden opettajuuden kehittämistarpeisiin. Esimerkiksi väestökehityksellä, kansainvälistymisellä ja alueellisella eriytymisellä on väistämättä vaikutuksia myös opettajankoulutukseen ja siihen, mitä opettajalta työssään vaaditaan.
En valitettavasti voi luvata, että maailma olisi kovinkaan pian muuttumassa yhtään selkeämmäksi tai rauhallisemmaksi paikaksi. Näkymä tulevaisuuteen on epävarma monessakin mielessä. Tämän vuoksi onkin erityisen tärkeää, että suomalaisten opettajien osaaminen säilyy korkealla tasolla.
Ajassamme korostuu kyky mukautua muutokseen ja uusiin haasteisiin. Helppoa se ei aina ole, mutta vain siten voimme menestyä tulevaisuudessa. Korkeakoulutetut opettajamme ovat Suomelle kansallinen ylpeyden aihe, ammattiryhmä, jota ilman emme pärjää.
Työ opettajankoulutuksen kehittämisen parissa jatkuu. Lämmin kiitos kutsusta ja antoisia keskusteluita selvityksen tiimoilta!