Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden lisääminen korkeakoulutuksessa koetaan tärkeäksi – korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelma -webinaarissa 360 osallistujaa

Suomi tarvitsee koulutustason noston. Korkeakoulutuksen osalta tavoitteena on, että vuonna 2030 korkeakoulutettuja on nykyisen 41 prosentin sijaan puolet 25–34-vuotiaiden ikäluokasta. Toteutuuko tasa-arvo ja yhdenvertaisuus suomalaisessa korkeakoulutuksessa kaikkien osalta ja vastaavatko korkeakoulut riittävän hyvin erilaisiin opiskelijoiden tarpeisiin?

Tähän ja moneen muuhun kysymykseen haettiin vastauksia 10. marraskuuta järjestetyssä webinaarissa, joka on osa käynnissä olevaa selvitystyötä korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelman laatimiseksi.

Tilaisuudessa kuultiin tutkijoiden ja asiantuntijoiden puheenvuoroja sekä paneelikeskustelu. Webinaari tarjosi hyviä eväitä tilannekuvan muodostamiseen ja tilaisuuden antia hyödynnetäänkin osana tilannekuvan kartoitusta. Sen pohjalta tehdään suositukset tarvittavista toimenpiteistä. Tarkoituksena on myös tuottaa mitattavat tavoitteet aliedustettujen ryhmien koulutukseen pääsyn ja läpäisyn edistämiseksi.

Webinaarissa puhuneen tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon mukaan koulutus on Suomessa tärkeä tasa-arvoa tuottava instituutio.

– Olemme ylpeitä siitä, että olemme kyenneet menestyksellisesti yhdistämään koulutuksen maksuttomuuden ja korkean laadun. Kouluttautumisen mahdollisuus on periaatteessa olemassa jokaiselle. Silti koulutuksen eriarvoisuus valitettavasti ilmenee yhä myös eriarvoisina mahdollisuuksina kouluttautua niin pitkälle kuin rahkeet riittävät, ministeri Saarikko totesi.

Kansakunnan koko potentiaali käyttöön

Webinaarin puheenvuoroissa paneuduttiin korkeakoulutuksen sosiaalisen, alueellisen ja kielellisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen sekä eri vähemmistöryhmien korkeakoulutukseen hakeutumisen mahdollisiin esteisiin.

Kysymyksenä oli, näyttäytyykö korkeakoulutus kaikille samanlaisena ja onko se samalla tavalla saavutettavissa maahanmuuttajille ja ulkomaalaistaustaisille henkilöille, romaneille, saamelaisille, erilaisille oppijoille, eri vammaisryhmiin kuuluville tai seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluville.

– Pidän erittäin tärkeänä, että koulutus- ja kulttuuripolitiikalla takaamme jokaiselle perhetaustasta, sukupuolesta ja varallisuudesta riippumatta yhtäläiset mahdollisuudet ja oikeudet sivistykseen, laadukkaaseen maksuttomaan koulutukseen sekä edellytykset täysivaltaiseen kansalaisuuteen, ministeri Saarikko korosti.

Nivelvaiheisiin kiinnitettävä huomiota

Korkeakoulutuksen saavutettavuuden tarkastelussa keskeiset vaiheet ovat opiskelijavalinta ja opintoihin valikoituminen, opinnoissa eteneminen ja opintojen jälkeinen työllistyminen. Perustaa näille muotoillaan korkeakoulutusta edeltävällä kasvun ja oppimisen polulla: varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa, peruskoulussa ja toisella asteella.

Yliopisto-opintojen osalta nivelvaihe peruskoulusta toiselle asteelle on tärkeä. Toinen tärkeä nivelvaihe on toiselta asteelta korkeakoulutukseen siirtyminen. Nuorten opintopolut ovat eriytyneet perheen sosioekonomisen aseman mukaan. Lukioiden oppilaat tulevat ammatillisten oppilaitosten oppilaita useammin perheistä, joissa vanhemmat ovat toimihenkilöitä, korkeasti koulutettuja ja suurituloisia. Suora polku ammatillisesta koulutuksesta yliopistoon on harvinainen. 

Lisätietoja

Selvityshenkilö, erityisasiantuntija Tapio Kosunen, p. 0295 3 30440