Suomi ja Etelä-Afrikka – yhteisiä intressejä strategisissa TKI-valinnoissa

Suomen ja Etelä-Afrikan TKI-toiminnan strategisissa valinnoissa on paljon yhtäläisyyksiä, vaikka toimintaympäristöt ovat hyvin erilaiset. Etelä-Afrikassa on useita globaalisti merkittäviä tutkimusinfrastruktuureja, osaamiskeskittymiä ja kansainvälisiä verkostoja sekä pitkä kokemus yhteistyöstä ulkomaisten kumppaneiden kanssa. Yhteistyö voi tarjota suomalaisille korkeakouluille pääsyn ainutlaatuisiin aineistoihin ja testialustoihin sekä tukea uusien markkinoiden ja osaajien tavoittamista. Etelä-Afrikan merkitys on kasvamassa myös koko Suomen TKI-järjestelmän kannalta. Kun entistä suurempi osa maailman työikäisestä väestöstä on afrikkalaisia, Afrikan maiden rooli globaalissa osaamisessa, markkinoissa ja päätöksenteossa vahvistuu.

Samoja aloja, erilaisia konteksteja

Suomen tutkimus  ja innovaationeuvosto (TIN) sai vuoden 2025 lopulla valmiiksi TKI toiminnan strategiset valinnat. Ne muodostavat pitkälle aikavälille sovitun poliittisen ohjauskehikon. TIN määrittelee viisi prioriteettia Suomen TKI-toiminnalle: data ja datapohjainen arvonluonti, murrosteknologiat, terveys ja hyvinvointi, ilmasto, ympäristö ja arktinen ulottuvuus sekä turvallisuus, resilienssi ja puolustus.

Etelä Afrikan vastaavat painopisteet on määritelty maan TKI toiminnan kymmenvuotissuunnitelmassa vuosille 2022–2032. Nämä ovat terveysinnovaatiot, energia ja ilmasto, digitaalinen ja kiertotalous sekä maatalouden ja kaivosteollisuuden modernisaatio. Samat teemat näkyvät myös Afrikan unionin STI strategiassa vuosille 2024–2034.

Vaikka Etelä Afrikan ja Suomen listoilla on osin samoja teemoja, TKI toimintaa tehdään hyvin erilaisissa olosuhteissa. Kehittämisen kohteet ja vahvuudet eroavat monin tavoin. Tämä selviää, kun mietitään, millaisia yhteisiä intressejä suomalaisilla ja eteläafrikkalaisilla korkeakouluilla voisi olla TINnin strategisten valintojen aloilla.

Data ja datapohjainen arvonluonti

Suomen TKI-politiikassa data nähdään resurssina teknologisille ratkaisuille ja taloudelliselle arvonluonnille. Vahva peruskapasiteetti julkisella sektorilla, yrityksissä ja tutkimusorganisaatioissa mahdollistaa panostukset datan jalostamiseen, tekoälyyn, kehittyneeseen laskentaan ja osaamiseen. Tavoitteina on tuottavuuden kasvu, kilpailukyvyn vahvistaminen ja vienti. Näitä tukevat laajat datavarannot sekä kansainvälisesti kilpailukykyinen tutkimus- ja laskentainfrastruktuuri.

Etelä-Afrikassa on useita aloja, joilla tehdään kansainvälisesti korkeatasoista datapohjaista tutkimusta, jonka ratkaisuilla on myös kaupallista potentiaalia. Maan TKI-politiikassa datan merkitys kytkeytyy kuitenkin ennen kaikkea peruspalveluja tuottavien järjestelmien vahvistamiseen. Tärkeimpiin kuuluvat energia-, vesi-, ruoka- ja terveysjärjestelmät sekä kaupunkien ja infrastruktuurin hallinta. Datapohjainen arvonluonti tarkoittaa tällöin ennen kaikkea suurten ja useista lähteistä kertyvien aineistojen hyödyntämistä palvelujen toimivuuden, skaalautuvuuden ja resurssien kohdentamisen parantamiseksi.

Korkeatasoista datapohjaista tutkimusta tehdään erityisesti ilmasto- ja ympäristötutkimuksessa, energiajärjestelmien mallinnuksessa, epidemiologiassa, terveysjärjestelmien analyysissä, maatalous- ja ruokajärjestelmissä sekä tähtitieteessä. Suuret teleskooppihankkeet ja niihin liittyvä havaintodata ovat tehneet Etelä-Afrikasta keskeisen toimijan dataintensiivisessä tähtitieteessä, jossa vaaditaan kehittynyttä laskentaa, analytiikkaa ja datanhallintaa.

Suomalaisille korkeakouluille yhteistyö Etelä-Afrikan kanssa antaisi mahdollisuuden soveltaa ja kehittää data-, tekoäly- ja laskentamenetelmiä tutkimusympäristöissä, joita Euroopassa ei ole saatavilla. Suomen infrastruktuuri- ja menetelmäosaaminen yhdessä Etelä-Afrikan aineistojen ja tutkimuskysymysten kanssa olisi vahva yhdistelmä kansainvälisten TKI-konsortioiden rakentamisessa datapohjaisten ratkaisujen kehittämiseksi globaalisti merkittävillä aloilla.

Murrosteknologiat

Suomen TKI-politiikassa murrosteknologiat nähdään keinona vahvistaa kilpailukykyä, strategista autonomiaa ja asemaa globaalina teknologia- ja osaamiskeskittymänä. Keskeisiä osaamisalueitamme ovat tekoäly, kvanttiteknologiat, avaruusteknologiat, puolijohteet sekä bio- ja geeniteknologiat. Panostukset kohdistuvat teknologioiden kehittämiseen, skaalaamiseen ja kaupalliseen hyödyntämiseen.

Etelä-Afrikassa murrosteknologioilla on vahva yhteys julkisten järjestelmien, infrastruktuurin ja tuotantokapasiteetin kehittämiseen sekä teknologisen riippuvuuden vähentämiseen. Energia- ja ilmastoteknologioissa painopiste on uusiutuvassa energiassa, sähköverkoissa, energian varastoinnissa ja vedyn hyödyntämisessä, osana siirtymää hiilivaltaisesta järjestelmästä kohti vakaampaa ja kestävämpää energiajärjestelmää. Terveys- ja bioteknologiassa genomitiedon, bio- ja geeniteknologioiden sekä digitaalisten ratkaisujen käyttö kytkeytyy suoraan julkiseen terveydenhuoltoon ja väestötason seurantaan.

Avaruus- ja havaintoteknologiat ovat Etelä-Afrikan kansainvälisesti näkyvimpiä murrosteknologioita. Suuret tutkimusinfrastruktuurit ja niihin liittyvä datankäsittely ovat luoneet huipputason osaamista, jota hyödynnetään myös ympäristön, ilmaston ja luonnonvarojen hallinnassa. Materiaalien ja kriittisten mineraalien osalta Etelä-Afrikka on keskeinen toimija useissa murrosteknologioille välttämättömissä raaka-aineissa, erityisesti platinametalleissa, mikä antaa sille strategisen aseman globaaleissa arvoketjuissa. Digitaaliset ja dataan perustuvat teknologiat, kuten tekoäly, läpileikkaavat näitä aloja ja tukevat päätöksentekoa, palvelujen kohdentamista ja järjestelmien tehokkuutta.

Yhteistyö Etelä-Afrikan kanssa mahdollistaisi murrosteknologioiden kehittämisen ja testaamisen tutkimusympäristöissä, joissa mittakaava ja järjestelmätason haasteet ovat suuria. Suomen vahva osaaminen yhdistyisi Etelä-Afrikan infrastruktuureihin ja sovelluskohteisiin tavalla, joka tukisi sekä huippututkimusta että kansainvälisten TKI-konsortioiden rakentamista.

Terveys ja hyvinvointi

Suomessa terveyden ja hyvinvoinnin TKI-toiminnalla tavoitellaan samanaikaisesti väestön terveyden edistämistä, yritysten kasvua ja julkisten palvelujen kustannuspaineen hillintää. Painopiste on ennaltaehkäisyssä, datan ja digitalisaation hyödyntämisessä sekä ratkaisujen yhteiskunnallisessa ja kaupallisessa skaalaamisessa. Suomea asemoidaan edelläkävijäksi muun muassa genomitiedon, yhdistetyn terveysdatan ja tekoälypohjaisten ratkaisujen hyödyntämisessä.

Etelä-Afrikassa terveysinnovaatiot nähdään ensisijaisesti välineinä terveyserojen kaventamiseen ja perusterveydenhuollon vahvistamiseen. Ratkaisujen on toimittava resurssiniukoissa ja sosioekonomisesti eriytyneissä ympäristöissä, ja siksi tutkimus on usein soveltavaa ja korostaa käytännön toteutettavuutta ja käyttäjälähtöisyyttä.

Etelä-Afrikan terveyden ja lääketieteen tutkimusta tukee useilla osa-alueilla kansainvälisesti korkeatasoinen tutkimus ja innovaatioinfrastruktuuri, joka luo edellytyksiä myös ratkaisujen kaupalliselle kehittämiselle. Esimeriksi kansanterveydessä ja epidemiologiassa on laajoihin väestöaineistoihin ja pitkittäisseurantoihin perustuvia tutkimusympäristöjä, joissa uusia interventioita ja palvelumalleja voidaan arvioida varhaisessa vaiheessa. Genomiikan ja biolääketieteellisen tutkimuksen infrastruktuurit keskittyvät afrikkalaisten väestöjen geneettiseen monimuotoisuuteen, mikä tarjoaa ainutlaatuisen lähtökohdan diagnostiikan, lääkevasteiden ja yksilöllistetyn lääketieteen kehittämiselle. Digitaalisia terveysratkaisuja kehitetään ja pilotoidaan laajasti perusterveydenhuollossa, ja niiden on täytettävä korkeat vaatimukset käytettävyydelle, kustannustehokkuudelle ja skaalautuvuudelle.

Myös mielenterveyden tutkimuksessa Etelä-Afrikan vahvuus liittyy palveluinnovaatioihin, joita on arvioitu laajoissa todellisissa käyttöympäristöissä. Ympäristö- ja ilmastoterveyden tutkimuksessa terveysdata yhdistyy ympäristö- ja kaupunkiaineistoihin. Tämä mahdollistaa ennakointi- ja päätöksenteon tukiratkaisujen kehittämisen kasvaviin globaaleihin tarpeisiin.

Ilmasto, ympäristö ja arktinen ulottuvuus

Sekä Suomen että Etelä-Afrikan TKI-prioriteetit asettuvat globaalien ympäristökriisien kehykseen, mutta niitä jäsennetään osin eri lähtökohdista. Suomessa painotetaan ratkaisuja fossiilitalouden purkamiseen, energiasiirtymään, kiertotalouteen, uusiin materiaaleihin sekä kestävään biotalouteen ja ruokajärjestelmiin. TKI-toiminta kytkeytyy vahvasti teknologiseen kehittämiseen, teolliseen uudistumiseen ja ratkaisujen kansainväliseen skaalautumiseen, ja tavoitteena on yhdistää ilmasto- ja luontotavoitteet kilpailukykyyn ja taloudelliseen arvonluontiin.

Etelä-Afrikassa painopisteet heijastavat keskitulotason maan rakennemuutoksen tarpeita. Tutkimus ja innovaatiotoiminta liittyvät tiiviisti energiaturvallisuuteen, työllisyyteen, huoltovarmuuteen ja sosiaaliseen vakauteen. Ympäristö- ja ilmastoratkaisuja arvioidaan usein ensisijaisesti taloudellisten ja yhteiskunnallisten kriteerien kautta. Tehokkuus, kustannukset, työllisyysvaikutukset ja olemassa olevien elinkeinojen turvaaminen painavat päätöksenteossa usein enemmän kuin ratkaisujen ympäristöystävällisyys sinänsä tai pitkän aikavälin ilmastohyödyt. Tämä ei tarkoita, etteikö ilmastonmuutoksen hillintä ja etenkin sopeutuminen olisi keskeistä, vaan että tutkimuksen ja innovaatioiden on tuotettava lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä konkreettisia hyötyjä energiantuotannolle, taloudelle ja toimeentulolle, jotta ne ovat poliittisesti ja yhteiskunnallisesti toteuttamiskelpoisia. Esimerkiksi energiatutkimuksessa keskiössä ovat sähköntuotannon vakaus, vihreä siirtymä ja uusiutuvan energian ja sähköverkkojen toimivuus. Myös kiertotalous ja maatalouden modernisaatio nähdään ennen kaikkea välineinä olemassa olevien järjestelmien tehostamiseen ja resurssitehokkuuden parantamiseen.

Suomen strateginen valinta sisältää lisäksi arktisen ulottuvuuden. Vaikka Etelä-Afrikka ei nosta Antarktista kansallisissa TKI-prioriteeteissaan, sillä on pitkäjänteistä ja kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta Etelämantereella ja Eteläisellä jäämerellä. South African National Antarctic Programme -ohjelman kautta maa ylläpitää pysyvää tieteellistä läsnäoloa Itä-Antarktiksella sekä subantarktisilla saarilla, joilla on keskeinen rooli ilmakehän, merien ja ilmastojärjestelmän havainnoinnissa. Etelä-Afrikka on myös johtava toimija Eteläisen jäämeren hiilenkiertoa ja ilmastoa tutkivassa SOCCO-ohjelmassa, joka tarkastelee alueen merkitystä globaalissa ilmastonsäätelyssä.

Arktisen ja antarktisen tutkimuksen lisäksi Suomen ja Etelä-Afrikan yhteisiä intressejä löytyy laajasti ilmasto- ja ympäristötutkimuksen muilta osa-alueilta. Molemmissa maissa TKI-toiminta kohdistuu energiajärjestelmien murrokseen, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, luonnonvarojen kestävään käyttöön sekä kiertotalouden ratkaisuihin, mutta eri mittakaavoissa ja toimintaympäristöissä. Suomen vahva systeeminen mallinnusosaaminen, teknologiset ratkaisut ja pitkäjänteinen ympäristöseuranta täydentävät Etelä-Afrikan tutkimusta, joka kytkeytyy suoraan käytännön sovelluksiin esimerkiksi energiaturvallisuudessa, vesivarojen hallinnassa, maatalouden sopeutumisessa ja kaupunkien ilmastonkestävyydessä. Tämä luo realistisen pohjan yhteishankkeille, joissa ympäristö- ja ilmastoratkaisuja kehitetään ja arvioidaan sekä teknologisen toimivuuden että taloudellisen ja yhteiskunnallisen toteuttamiskelpoisuuden näkökulmista.

Turvallisuus ja resilienssi

Turvallisuuden, resilienssin ja puolustuksen nouseminen strategiseksi TKI-valinnaksi heijastaa toimintaympäristön muutosta, jossa riskit kasautuvat ja kriisit kytkeytyvät toisiinsa. TKI-toiminnalta odotetaan yhä vahvempaa roolia yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kriisinkestävyyden vahvistamisessa.

Sekä Suomi että Etelä-Afrikka tarkastelevat turvallisuutta laajana kokonaisuutena, jossa teknologiset, yhteiskunnalliset ja ekologiset tekijät kietoutuvat yhteen. Etelä-Afrikassa tutkimus tapahtuu eriarvoisuuden, infrastruktuuripaineiden ja ilmastoriskien kontekstissa, kun taas Suomessa painopiste on korkean teknologian, huoltovarmuuden ja digitaalisten järjestelmien resilienssissä. Näiden näkökulmien yhdistäminen tarjoaa vahvan pohjan yhteiselle tutkimukselle.

Yhteisiä intressejä löytyy kriittisen infrastruktuurin, energia- ja vesiturvallisuuden sekä kaupunkien ja yhteisöjen sopeutumiskyvyn tutkimuksessa. Etelä-Afrikan kokemus moniriskisestä toimintaympäristöstä täydentää Suomen systeemistä ja teknologista analyysiosaamista.

Puolustussektorin TKI-toiminnan kiihtyminen avaa korkeakouluille yhteistyömahdollisuuksia erityisesti kaksikäyttöteknologioissa, joissa siviili- ja turvallisuussovellukset limittyvät. Tämä toki vaatii tutkimusturvallisuuden, eettisen arvioinnin ja kansainvälisten sääntelykehysten huomioimista ja tarkkaa riskianalyysia yhteishankkeissa.

Etelä-Afrikalla on vahvaa osaamista muun muassa ilmailu- ja avaruusteknologiassa, meriturvallisuudessa ja materiaalitutkimuksessa. Tämä luo edellytyksiä yhteisille tutkimusohjelmille, tohtorikoulutukselle ja pilotoinnille, joissa teknologinen kehitys yhdistyy eettisiin ja yhteiskunnallisiin näkökulmiin. Yhteistyö eteläafrikkalaisten toimijoiden kanssa voi myös auttaa suomalaisia ymmärtämään laajempia afrikkalaisia turvallisuus- ja resilienssidynamiikkoja, joilla on epäsuoria mutta merkittäviä vaikutuksia Eurooppaan ja Suomeen.

Myös koulutuksen ja tutkimuksen edellytysten yhteiskehittäminen on TKI-yhteistyötä

Suomen ja Etelä-Afrikan korkeakoulujen, valtion tutkimuslaitosten ja muiden TKI-toimijoiden välillä on jo yhteistyötä. Korkeakoulu- ja tiedepainotteista yhteistyötä tehdään erityisesti EU:n Horisontti- ja Erasmus+ -rahoituksilla sekä rajallisesti Business Finlandin tuella. Yhteistyön pohjaa vahvistaa myös Opetushallituksen Team Finland Knowledge -rahoitus, joka tukee korkeakoulutuksen yhteiskehittämistä sekä henkilöstön ja opiskelijoiden liikkuvuutta.

Etelä-Afrikan TKI-prioriteeteissa koulutus on keskeinen rakenteellinen edellytys tutkimus-, innovaatio- ja kehittämistoiminnalle. Koulutuksen merkitys korostuu osaajapohjan laajuudessa, järjestelmien toimivuudessa ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden varmistamisessa. Tämä erottaa Etelä-Afrikan painotuksia monista korkean tulotason maista. TKI-strategioissa tunnistetaan selvästi, että ilman toimivaa perus- ja toisen asteen koulutusta ei synny riittävää osaajavirtaa luonnontieteisiin, tekniikkaan, terveyteen tai opettajankoulutukseen, eikä myöskään riittävää digiosaamista datapohjaisten ratkaisujen hyödyntämiseen. Siksi opettajankoulutus, oppimisen tutkimus ja koulutusjärjestelmien kehittäminen nähdään osana pitkän aikavälin TKI-investointia.

Ammatillisella ja teknisellä koulutuksella on Etelä-Afrikan TKI-prioriteeteissa vahva asema, sillä monilla painopistealoilla innovaatioiden käyttöönotto ja skaalaaminen riippuvat keskiasteen osaamisesta, teknikoista ja käytännön ammattilaisista. TKI-toiminnassa painottuvat siksi koulutusmuodot, jotka kytkeytyvät suoraan työelämään, tuotantoon ja palvelujärjestelmiin. Korkeakoulutuksella on puolestaan kaksijakoinen rooli: yliopistot ovat sekä tutkimuksen ja infrastruktuurien solmukohtia että keskeisiä toimijoita osaajien kouluttamisessa kansallisesti kriittisille aloille.

Kasvatustieteellinen ja pedagoginen tutkimus painottuu Etelä-Afrikassa järjestelmätason kysymyksiin, kuten opettajien osaamiseen, koulutuksen saavutettavuuteen, kielikysymyksiin ja opetuksen digitalisaatioon. Tutkija- ja opiskelijaliikkuvuus sekä kansainvälinen koulutusyhteistyö tukevat näitä tavoitteita vahvistamalla osaamista ja institutionaalista kapasiteettia, ja toimivat Etelä-Afrikan näkökulmasta ennen kaikkea keinona vahvistaa TKI-prioriteettien kannalta keskeistä osaajapohjaa.

Veera Virmasalo
veera.virmasalo(a)gov.fi

Linkkejä:

• Suomen Tutkimus- ja innovaationeuvosto: TKI-toiminnan strategiset valinnat
• South Africa White Paper on Science, Technology and Innovation (2019)
• South Africa Science, Technology and Innovation Decadal Plan 2022–2032
• South African Research Infrastructure Roadmap (SARIR, 2016)
• South Africa Hydrogen Society Roadmap (2021)
• South Africa’s Presidency, Strategic Plan (2025 – 2030)
• South African Presidency, Operation Vulindela (2021)
• Science, Technology and Research Strategy for Africa (2025)