Selvitykset saamenkielisestä opetushenkilöstöstä ja oppimateriaaleista valmistuivat
Saamenkielten ja saamenkielisen opetuksen kehittämisryhmä on teettänyt selvityksen saamenkielisen opetus- ja varhaiskasvatushenkilöstön saatavuudesta ja koulutuspoluista. Samalla valmistuivat selvitykset, miten saamelaistieto näyttäytyy perusopetuksen oppimateriaaleissa ja mikä on saamenkielisten oppimateriaalien tilanne. Selvitykset julkistettiin tiistaina 1.12.
Saamelaistiedon määrä suomen- ja ruotsinkielisissä perusopetuksen oppimateriaaleissa on vähäinen ja tiedon laatu vaihteleva. Saamelaistieto painottuu nyky-yhteiskunnan sijaan menneisyyteen, stereotypioita toistavat kuvitukset ja saamen kielet ja kulttuurit pelkistetään yhdeksi kieleksi ja kulttuuriksi.
Saamelaistietoa ei oppimateriaaleissa kytketä osaksi Suomen historiaa ja nyky-yhteiskuntaa. Lisäksi saamelaistietoa käsitellään ei-saamelaisen oppilaan lukijapositiosta käsin, jolloin saamelaisen, suomen- tai ruotsinkielisessä opetuksessa olevan oppilaan tarpeet saada tietoa omasta kielestään ja kulttuuristaan jäävät huomiotta.
Selvityksessä esitetään, että perusopetuksen oppimateriaaleja saamelaistiedon osalta tulisi kehittää niin, että aineistossa kuvataan saamelaisia enemmän nykyhetken kautta. Olisi hyvä huomioida myös uudempi, erityisesti 1900-luvulta eteenpäin ulottuva historia. Kuvissa on kiinnitettävä huomiota siihen, miten saamelaiset niissä esitetään. Erityishuomio tulisi kiinnittää piirroskuvien rasistisiin stereotypioihin ja valokuvien saamenpukujen käyttöön.
Oppimateriaalien saamelaissisällöissä yksinkertaistetaan usein saamen kielet ja kulttuurit yhdeksi. Oppimateriaaleissa tulisi ottaa huomioon vähintään kolme Suomessa puhuttavaa saamen kieltä ja kieliryhmien kulttuurit, mahdollisuuksien mukaan myös muut saamelaisalueella puhuttavat saamen kielet.
Nykyisissä oppimateriaaleissa myös taustoitetaan hyvin vähän sitä, miksi saamelaisten oikeudet Suomessa eivät toteudu ja miksi saamen kielet ovat uhanalaisia.
Saamenkielisten oppimateriaalien tilanne
Toisessa selvityksessä tarkastellaan saamenkielisen varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen painettujen ja digitaalisten oppimateriaalien nykytilaa ja kartoitetaan uudistamistarpeita.
Saamenkielisten oppimateriaalien tuottamisessa on tehty systemaattista kehitys- ja uudistustyötä. Uutta materiaalia on tuotettu paljon, myös digimuodossa. Materiaalitilanne eri saamen kielissä äidinkielenä ja vieraana kielenä on melko hyvä, vaikka suuria aukkoja on. Suurimpia ongelmia on vanhentunut materiaali, jota on valtaosa muiden oppiaineiden materiaaleista. Materiaalit olisi selvityksen mukaan pikaisesti saatava vastaamaan opetussuunnitelmia. Lisäksi materiaalia puuttuu kokonaan huomattavan suuressa osassa oppiaineita alaluokilla ja lähes täysin yläluokilla. Uudistamisen ja uuden tuottamisen tarpeet koskevat pohjoissaamenkielisiä materiaaleja mutta erityisesti inarin- ja vielä suuremmassa määrin koltansaamenkielisiä materiaaleja.
Lukiossa on materiaalia vain saamessa äidinkielenä ja vieraana kielenä ja sielläkin lähes pelkästään pohjoissaamessa. Inarinsaamessa ja koltansaamessa on ainoastaan muutama materiaali.
Opetus- ja varhaiskasvatushenkilöstön saatavuus
Saamenkielisen opetus- ja varhaiskasvatushenkilöstön saatavuudesta tehdyssä selvityksessä ilmenee, että saamenkielisessä varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa ei ole riittävästi tehtävään koulutettua ja saamen kieliä osaavaa henkilöstöä. Tilanne on sama kaikissa saamelaisten kotiseutualueen kunnissa (Utsjoki, Inari, Enontekiö, Sodankylä) sekä kotiseutualueen ulkopuolella paikoissa, joissa saamenkielistä varhaiskasvatusta ja opetusta on (Helsinki, Oulu, Rovaniemi). Jopa 40 % työntekijöistä on vailla muodollista kelpoisuutta.
Työntekijöiden puute vaikuttaa myös siihen, miten ja minkälaista varhaiskasvatusta ja opetusta voidaan antaa. Esimerkiksi saamenkielistä aineenopetusta ja lukio-opetusta on mahdotonta kehittää, ellei aineenopettajia kouluteta. Tilanne koskee kaikkia kolmea Suomessa puhuttavaa saamen kieltä.
Ensi vaiheessa tulee selvityksen mukaan päättää, mitkä oppilaitokset vastaavat saamenkielisten kasvatuksen ja opetuksen alan eri ammattilaisten koulutuksesta. Tarvitaan saamelaisten kotiseutualueella järjestettäviä monimuotokoulutuksia, jotka antavat mahdollisuuden pätevöityä varhaiskasvatuksen työntekijäksi tai opettajaksi, jotta saamen kieli, saamelaiskulttuuri ja saamelainen pedagogiikka on huomioitu opinnoissa.
Esityksen mukaan seuraavassa vaiheessa oppilaitosten suomenkielisille linjoille tulee kehittää saamenkielisille opiskelijoille tarkoitettuja opintokokonaisuuksia. Kiireellisimmin tulee tarttua koltansaamen kielen henkilöstön tilanteeseen ja kaikkia saamenkieliä koskevaan aineenopettajien puutteeseen perusopetuksessa ja lukiossa opetettavissa aineissa.
Lisätietoja: johtaja Tiina Silander (OKM), puh. 02953 30188
- Laura Arola, Selvitys saamenkielisen opetus- ja varhaiskasvatushenkilöstön saatavuudesta ja koulutuspoluista
- Tuuli Miettunen, Saamelaistietoa vai puuttuvaa tietoa saamelaisista? – Selvitys saamelaistiedosta peruskoulun suomen- ja ruotsinkielisissä oppimateriaaleissa
- Helena Korpela, Saamenkielisten oppimateriaalien monet kasvot – Selvitys saamenkielisen oppimateriaalin tilanteesta ja tulevista tarpeista