Erityisavustus sairaalassa järjestettävän varhaiskasvatuksen kehittämiseksi

Opetus- ja kulttuuriministeriö julistaa haettavaksi valtion erityisavustusta, jonka tavoitteena on kehittää sairaaloissa toteutettavaa varhaiskasvatusta ja kuntien ja sairaaloiden yhteistyötä varhaiskasvatuksen järjestämiseksi nykyistä kattavammin. Erityisavustuksella pyritään myös edistämään varhaiskasvatusta sairaaloissa järjestävien tahojen verkostoitumista sekä toiminnan alueellista ja kansallista koordinaatiota. 

Kansallisen koordinaation toteuttamiseksi erityisavustusta voidaan myöntää yhdelle sairaalan sijaintikunnalle, jossa järjestetään varhaiskasvatusta tai useamman kunnan muodostamalle yhteenliittymälle. Jälkimmäisessä tapauksessa kunnat sopivat vetovastuussa olevan kunnan, jolle erityisavustus myönnetään sekä erityisavustuksen jakautumisesta keskenään.
Kansallisen koordinaation edistämisellä pyritään kehittämään toimivia rakenteita ja vaikuttavia toimintatapoja varhaiskasvatuksen järjestämiseksi sairaaloissa sekä osaamisen jakamista. Tavoitteena on vahvistaa varhaiskasvatuksen järjestämistä kaikissa sairaanhoitopiireissä.

Kansallinen koordinaatio edistäisi sairaaloissa järjestettävän varhaiskasvatuksen yhdenmukaista ja laadukasta toteuttamista. Koordinointi mahdollistaisi eri varhaiskasvatuksen sairaalaopetuksen toteuttajien ja monialaisten toimijatahojen yhteistyön ja verkostoitumisen tukemista.

Koordinoinnin toteuttamiseksi avustuksella tulisi ensin selvittää sairaaloissa järjestettävän varhaiskasvatuksen nykytilaa sekä kehittämistarpeita alueellisesti ja valtakunnallisesti. 

Erityisavustuksen tavoitteena on edistää sairaalahoitoa tarvitsevien lasten mahdollisuutta saada varhaiskasvatusta niin sairaalassaolon aikana kuin myös siirtymävaiheessa, kun lapsen kotiuduttua lapsen osallistuminen varhaiskasvatukseen ei terveydellisistä syistä ole vielä mahdollista. 

Erityisavustuksella pyritään myös vahvistamaan kuntien ja sairaaloiden välistä yhteistyötä varhaiskasvatuksen järjestämisessä sekä sujuvia toimintakäytäntöjä niin varhaiskasvatuksen toteuttamiseksi sairaalassa kuin jatkumoa varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja perusopetukseen.

Erityisavustuksen tavoitteet ovat seuraavat:

- Sairaaloissa järjestettävän varhaiskasvatuksen nykytilan ja kehittämistarpeiden selvittäminen.

- Kuntien ja sairaaloiden yhteistyön kehittäminen ja edistäminen varhaiskasvatuksen järjestämiseksi sairaalahoitoa tarvitseville lapsille.

- Sairaalassa järjestettävän varhaiskasvatuksen toteuttajien alueellisen ja valtakunnallisen koordinaation kehittäminen ja edistäminen

-  Varhaiskasvatusta sairaaloissa järjestävien tahojen verkostoitumisen edistäminen.

- Sairaalassa järjestettävän varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen jatkumon kehittäminen.

- Sairaalassa järjestettävän varhaiskasvatuksen edistäminen.

Valtion erityisavustusta voidaan käyttää seuraaviin toimiin:

- Selvityshenkilön palkkaaminen sairaaloissa järjestettävän varhaiskasvatuksen nykytilaa koskevan selvityksen toteuttamiseksi ja selvityksen tulosten raportoimiseksi.

- Selvityksen tueksi mahdollisesti asetetun ohjausryhmän toimintamenoihin.

- Alueellisen tai valtakunnallisen koordinaattorin palkkaaminen. Koordinaattorin tehtävänä on suunnitella ja koordinoida eri sairaaloissa järjestettävän varhaiskasvatuksen toimintaa, edistää yhteistyötä eri toimijoiden välillä, verkostoida eri toimijoita ja tehdä ehdotuksia sairaalassa järjestettävän varhaiskasvatuksen kehittämiseksi. Koordinaattori voi myös toteuttaa sairaalassa järjestettävän varhaiskasvatuksen tilanneselvityksen. Koordinaattorin kelpoisuus on avustuksen saajan päätettävissä.  

- Sairaalassa järjestettävän varhaiskasvatuksen henkilöstön palkkaaminen. Palkattavan henkilöstön tulee täyttää varhaiskasvatuslaissa (540/2018) säädetty varhaiskasvatuksen opettajan (26 §) tai varhaiskasvatuksen erityisopettajan kelpoisuus (30§). 

- Alueellisten tai valtakunnallisten kokousten ja verkostotapaamisten järjestäminen. 

- Tukimateriaalin tuottaminen.

Taustaa

Varhaiskasvatuslaki (540/2018) ei säätele sairaaloissa järjestettävää varhaiskasvatusta, joten sen toteuttaminen perustuu sairaaloiden, sairaanhoitopiirien ja kuntien luomiin käytäntöihin. Varhaiskasvatusta toteutetaan sairaaloissa eri tavoin ja henkilöstön nimikkeet ja toimenkuvat vaihtelevat sairaaloittain. Varhaiskasvatusta ei välttämättä järjestetä kaikissa sairaaloissa. Kattavaa tilannekuvaa sairaalassa järjestettävästä varhaiskasvatuksesta ei ole. Varhaiskasvatuksen tehtävissä toimii varhaiskasvatuksen opettajia, varhaiskasvatuksen erityisopettajia ja lastenhoitajia sekä esimerkiksi seurakunnan askartelunohjaajia ja lastenohjaajia. 

Varhaiskasvatuslain mukaan jokaisella lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen ja varhaiskasvatusta suunniteltaessa, järjestettäessä tai tuotettaessa ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu. Toimintaa ohjaa Opetushallituksen laatimat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, joita soveltaen noudatetaan myös sairaalahoidossa olevien lasten varhaiskasvatusta järjestettäessä.

Avustusta haetaan opetus- ja kulttuuriministeriön asiointipalvelussa. Jos se ei ole mahdollista, ota yhteyttä avustuksesta lisätietoja antavaan virkamieheen.

Hakijan tulee huomioida, ettei hakemusta pysty lähettämään asiointipalveluun määräajan umpeutumisen jälkeen. Vastuu hakemuksen saapumisesta määräaikaan mennessä on hakijalla.

Asiointipalvelun käyttöohjeet 

Asiointipalvelun käyttö edellyttää yhteisöasiakkailta Y-tunnusta, Suomi.fi-tunnistusta sekä Suomi.fi-valtuuksien käyttöä. Palveluun kirjaudutaan Digi- ja väestötietoviraston Suomi.fi-tunnistuksen kautta henkilökohtaisella pankkitunnisteella, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla. 

Hakija täyttää asiointipalvelussa olevan hakulomakkeen, liittää siihen lomakkeen yhteydessä pyydetyt liitteet ja toimittaa hakemuksen asiointipalvelun kautta ministeriölle. Ministeriö lähettää päätöksen hakijalle asiointipalveluun.

Hakija tekee asiointipalvelussa mahdolliset hakemuksen täydennykset ja päätöksen muutospyynnöt. Hakija tekee myös selvitykset asiointipalvelussa.

• Asiointipalvelun käyttöohje yhteisöasiakkaille
• Valtionavustusten asiointipalvelu ja ohjeet 
• Asiointipalveluun kirjautuminen ja valtuudet 
• Suomi.fi-ohjeet ja tuki 

1. Hakukohtaiset myöntöperusteet

Valtion erityisavustusta myönnetään kunnille ja kuntayhtymille, joiden alueella on sairaalassa järjestettävää varhaiskasvatusta tai kunnille ja kuntayhtymille, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään sairaalassa olevien tai sairaalahoitoa tarvitsevien lasten varhaiskasvatuksen toteuttamista.

Hakemuksessa tulee kuvata selkeästi, miten hakemuksen tavoitteita on suunniteltu toteutettavaksi. 

Edellytyksenä erityisavustukselle on, että kunta tai kuntayhtymä tai kuntien yhteenliittymä, joka hakee erityisavustusta, on sopinut tulevasta yhteistyöstä sairaalassa järjestettävästä varhaiskasvatuksesta sairaanhoitopiirin kanssa tai että yhteistyötä jo tehdään sairaanhoitopiirin kanssa.

Valtakunnallista koordinaatiotehtävää hakevan kunnan tai kuntien yhteenliittymän tulee erikseen kuvata suunnitelma nykytilanteen selvittämisestä sekä suunnitelma kansallisen koordinaation toteuttamisesta.

Nykytilan osalta tulee selvittää mm. missä sairaaloissa järjestetään varhaiskasvatusta, minkä koulutuksen omaavat henkilöt toteuttavat sairaalassa järjestettävää varhaiskasvatusta, kuinka paljon varhaiskasvatusta tarjotaan, miten kunnat ja sairaalat tekevät yhteistyötä sairaalassa järjestettävän varhaiskasvatuksen osalta, miten huolehditaan sairaalasta kotiutettavan lapsen varhaiskasvatuksesta, kun lapsi ei vielä terveydentilansa vuoksi pysty osallistumaan varhaiskasvatukseen varhaiskasvatuksen toimipaikassa sekä miten sairaalassa järjestettävän varhaiskasvatuksen ja  esiopetuksessa olevien lasten  ja perusopetuksessa olevien oppilaiden sairaalaopetuksen yhteistyötä toteutetaan.

Selvityksen raportoinnin yhteydessä tulee myös kuvata havaittavat kehittämisehdotukset.

Hakemuksella voidaan anoa palkkakuluja sairaalassa järjestettävän varhaiskasvatuksen toteuttamiseksi, kun hakuilmoituksessa edellytetyt kelpoisuusvaatimukset toteutuvat.

Yksittäisen varhaiskasvatuksen toimipaikan hakemuksia ei oteta huomioon. Hakemus ei voi muodostua ainoastaan nykytilan selvittämisestä.

Valtion erityisavustusta myönnetään enintään 80% kokonaismenoista, joten kunnan omarahoitusosuus on vähintään 20%.  Erityisavustus myönnetään käytettävissä olevan määrärahan puitteissa.

Valtion erityisavustusta ei voi käyttää

• toimintaan tai kohteeseen, johon on samalle ajankohdalle myönnetty jo valtion erityisavustusta. Valtion erityisavustuksella voidaan kuitenkin jatkaa aiemmin aloitettua, erityisavustuksella toteutettua vastaavaa toimintaa, joka täyttää yllämainitut kriteerit.
• samanaikaisesti käytettäväksi vastaavan, aikaisemmille vuosille myönnetyn avustuksen, kanssa;
• toimintaan, jolla opetuksen järjestäjä korvaa jo olemassa olevaa toimintaa.  

2. Yleiset perusteet 

Opetus- ja kulttuuriministeriö pyrkii strategiansa mukaisesti vaikuttamaan siihen, että kaikkien kyvyt ja osaaminen vahvistuvat; että yhteiskuntaa uudistetaan luovalla, tutkivalla ja vastuullisella toiminnalla; ja että merkityksellisen elämän edellytykset turvataan yhdenvertaisesti.

• OKM:n strategia 

Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan siten katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke osaltaan edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, osallisuutta, keskinäistä kunnioitusta ja kestävää kehitystä OKM:n strategian toimintalupauksen mukaisesti. 

3. Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.

Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom.):

• Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
• Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
• Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
• Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

Jos avustus kohdistuu palkkakustannuksiin, voidaan avustus myöntää vain erityisen painavasta syystä, jos avustuksen saaja on saanut rangaistuksen luvattoman ulkomaisen työvoiman käytöstä (valtionavustuslain 7 § 2 mom).

4. Esteitä avustuksen myöntämiselle

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.
Hakemus hylätään, jos se saapuu määräajan jälkeen.

Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty. 

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan tai hankkeen toteutuneista kokonaiskustannuksista. Avustuksen hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteessä.

Hyväksyttäviksi kustannuksiksi luetaan palkoista tai palkkioista kutakin palkansaajaa kohden enintään määrä, joka vastaa 80 000 euron vuosipalkkaa lakisääteisine sivukuluineen. Palkka voidaan maksaa rahapalkkana tai luontoisetuina.

Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti. 

Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä.

Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §).

Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.

• Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan.
• Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia.

(Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016).

Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 20 000 euroa.

Avustuksen käyttöön liittyy myös muita ehtoja ja rajoituksia. Katso avustusten ehdot ja –rajoitukset kokonaisuudessaan. 

Avustusten käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä.

Selvitykseen sisältyy sekä talousraportointi että tuloksellisuusraportointi. Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Tämän lisäksi edellytetään varhaiskasvatuksen sairaalaopetuksen nykytilan selvityksen raportointia. 

Asiointipalvelussa haetuista ja myönnetyistä avustuksista selvitykset tehdään opetus-ja kulttuuriministeriön asiointipalvelussa.

Paperilomakkeella haetuista avustuksista tehdään selvitykset ministeriölle erillisellä lomakkeella. 

Myönnetyt avustukset 2022