Sivistyksen suunta -kolumni
Osaamisella huoltovarmuutta

Koronapandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan muistuttivat, että isot kriisit voivat kohdata yhteiskuntaamme yllättäen. Ammattitaitoisen työvoiman kouluttaminen normaalioloissa on osa varautumista ja huoltovarmuuden ylläpitämistä.

Huoltovarmuudella tarkoitetaan kykyä selviytyä häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa mahdollisimman vähin erityisjärjestelyin ja haitoin. Valmiutta luodaan kartoittamalla riskejä ja niiden vaikutuksia sekä valmistelemalla tarvittavia toimenpiteitä. 2020-luvun kriiseissä materiaalisen varautumisen rinnalle on noussut esiin kysymys huoltovarmuuden kannalta kriittisistä työtehtävistä ja niissä tarvittavasta osaamisesta.

Yhteiskunnan toimivuuden ja väestön hyvinvoinnin kannalta keskeiset toiminnot ovat huoltovarmuuden ytimessä. Kyse on esimerkiksi terveydenhuollon sekä elintarvikkeiden, lääkkeiden, veden ja energian tuotannon ja jakelun jatkuvuudesta. Teollisuuden, voimalaitosten, sähkö- ja tietoliikenneverkkojen ja kuljetuskaluston kunnossapito sekä varautuminen niiden uudelleen rakentamiseen tarvittaessa ovat jatkuvuuden turvaamista. Varautuminen perustuu työvoiman osaamiseen ja tehtävien edellyttämään materiaaliseen varautumiseen. Huoltovarmuuden osaamistarpeet ovatkin alakohtaisen ammattiosaamisen ydintä.

Opetushallituksen selvityksessä huoltovarmuusosaamisesta tunnistettiin, että alakohtaisten osaamisten lisäksi on toimialoille yhteisiä tarpeita. Näitä ovat perusymmärrys kriiseistä, poikkeusoloista ja häiriötilanteista sekä niiden vaikutuksista ja niihin varautumisesta.

Varautuminen edellyttää turvallisuuden, tietoturvan ja tietosuojan osaamista. Meiltä odotetaan myös medialukutaitoa, sopeutumiskykyä, jatkuvuudenhallintaa ja kykyä ottaa vastuuta yhteisön hyvinvoinnista. Nämä taidot ovat koko yhteiskunnan kriisinkestävyyden kannalta välttämättömiä ja niitä opitaan kouluissa lapsuudesta alkaen.

Osaavan työvoiman kouluttaminen eri ammattitalojen tarpeiden mukaan on osa varautumista, sillä kriisin hetkellä ei tähän ole enää aikaa. Akuutissa tilanteessa ammatillinen koulutus tukee yhteiskuntaa täsmä- tai muuntokouluttamalla ihmisiä uusiin työtehtäviin, jotta yhteiskuntamme toimii poikkeusoloissakin.

Toimiva arki luo turvaa keskellä ahdistusta ja epävarmuutta, joita meihin kohdistuu kriisin aikana. Ilman päiväkoteja ja kouluja vanhemmat eivät voi työssään antaa omaa panostaan kriisistä selviämiseen.  Lapsille ja nuorille on erityisen tärkeää, että heitä opettavat ja ohjaavat turvalliset aikuiset. Ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus huolehtivat perusopetuksen jälkeen oppivelvollisten kouluttamisesta ja ovat keskeinen osa yhteiskunnan toimivuutta.

Kun päiväkodit, koulut ja oppilaitokset ovat kriisissäkin auki, viestimme uskoa tulevaisuuteen, luomme yhteenkuuluvuutta ja muistutamme elämän mielekkyydestä vaikeinakin aikoina.

Petri Lempinen
ylijohtaja

Sivistyksen suunta -kolumnisarjassa opetus- ja kulttuuriministeriön johto ja asiantuntijat käsittelevät valmistelussa olevia asioita ja niiden taustoja.