Oppivelvollisuuden laajentamisen valmistelu etenee
Hallitusohjelman mukaisesti oppivelvollisuusikä korotetaan vuodesta 2021 alkaen 18 ikävuoteen ja oppivelvollisuus laajennetaan koskemaan myös toisen asteen opintoja. Uudistusta on valmisteltu virkamiestyönä, ja valmistelua tukee laaja seurantaryhmä. Uudistuksen suuntaviivoja viimeistellään verkkokyselystä ja työpajoista saadun palautteen pohjalta.
Hallitusohjelman keskeiset koulutuspoliittiset tavoitteet koskevat koulutuksellisen tasa-arvon vahvistamista, osaamisen lisääntymistä kaikilla koulutusasteilla, oppimiserojen vähentämistä sekä koulutustason nostoa.
Näitä tavoitteita toteutetaan oppivelvollisuuden laajentamisella ja erilaisilla kehittämisohjelmilla ja tukitoimilla.
Tavoitteena on, että kaikki suomalaiset suorittavat toisen asteen koulutuksen. Toisen asteen koulutuksella on merkittävä vaikutus työllisyyteen, sillä pelkän perusasteen varassa olevien työllisyysaste on vain noin 40 prosenttia. Toisen asteen tutkinnon suorittaneilla työllisyysaste on 75 prosenttia.
Uudistusta on valmisteltu syksyn ajan virkamiestyönä. Uudistuksen etenemistä tukee laaja seurantaryhmä. Seurantaryhmässä on mukana koulutusasiantuntijoita ja -järjestöjä. Uudistuksen suuntaviivat ovat valmistumassa, ja hallituksen esitystä valmistellaan parhaillaan.
Kehittämisehdotuksia jatkovalmisteluun
Syksyllä lain valmistelun tueksi järjestettiin muun muassa verkkokysely ja työpajoja eri puolilla Suomea. Avoimeen verkkokyselyyn osallistui 1159 vastaajaa ja työpajoihin neljässä eri tilaisuudessa 469 henkeä.
- Valmistelu etenee hyvin aikataulussa. Eri kuulemisissa esille tuodut näkökulmat ovat olleet arvokkaita ja vieneet valmistelua merkittävästi eteenpäin, sanoo projektiryhmän puheenjohtaja, kansliapäällikkö Anita Lehikoinen.
Uudistuksen jatkovalmistelua varten kyselyssä ja työpajoissa annettiin palautetta ja tehtiin kehittämisehdotuksia. Oppivelvollisuuden laajentamiseen suhtauduttiin palautteissa hyvin vaihtelevasti. Suuri osa vastaajista suhtautui uudistukseen sovittelevan myönteisesti tai oli huolissaan jostakin tietystä oppivelvollisuuteen liittyvästä seikasta. Noin joka viides vastaajista oli erittäin kriittinen.
Erityisesti huolta aiheuttivat uudet vastuut ja vastuunjako sekä velvollisuudet ja sanktiot. Myös resurssien riittävyys ja riittävä valmistelu- ja toimeenpanoaika nostettiin esiin tärkeinä asioina. Lisäksi keskusteluissa nousivat esiin käytännön menettelyt, nivelvaiheen kehittäminen ja yhdenvertaisuuden toteutuminen. Lisäksi pidettiin tärkeänä, että uudistuksen viestintään panostetaan riittävästi, koska kyseessä on laaja uudistus.
Vastauksissa nousi esiin näkemys, että uudistuksessa erityistä huomiota tulee kiinnittää niihin nuoriin, jotka ovat suurimmassa riskissä jäädä ilman toisen asteen tutkintoa. Ennaltaehkäisy nähdään tärkeämmäksi korjaavien toimenpiteiden sijaan.
Hallituksen esityksen valmistelu on jatkunut palautteiden pohjalta. Kysymyksiä ja vastauksia oppivelvollisuuden laajentamisesta löytyy verkkosivuilta.
Oppivelvollisuuden laajennus tulee voimaan vuonna 2021. Oppivelvollisuuslakia sovelletaan ensimmäisen kerran niihin, jotka ovat lain voimaan tullessa perusopetuslain mukaisia oppivelvollisia. Velvoite hakeutua ja jatkaa toisen asteen koulutuksessa vaikuttaa käytännössä niihin nuoriin, jotka keväällä 2021 ovat perusopetuksen 9. luokalla.
Hallituksen esitys on tarkoitus antaa elo-syyskuussa 2020.
Opetus- ja kulttuuriministeriö esittelee oppivelvollisuuden uudistusta ja muita ajankohtaisia asioita Educa-messuilla 24. – 25. tammikuuta osastolla 6h58.
Lisätietoja:
Kansliapäällikkö Anita Lehikoinen (OKM), puh. 02953 30182
Ylijohtaja Mika Tammilehto (OKM), puh. 02953 30308
Opetusneuvos Seija Rasku (OKM), puh. 02953 30270