Hyppää sisältöön

Suomi tarvitsee laadukasta varhaiskasvatusta ja hyvinvoivia varhaiskasvatuksen ammattilaisia

Opetus- ja kulttuuriministeriö
26.10.2021 7.57
Kolumni
Opetusministeri Li Andersson

Kuusi kymmenestä varhaiskasvatuksen opettajasta on harkinnut alan vaihtoa ja monissa kaupungeissa on varhaiskasvatusalalla akuutteja rekrytointiongelmia. Varhaiskasvatuksen työntekijöiden vaikea tilanne on myös aiheellisesti tällä hetkellä laajan julkisen keskustelun kohteena. Instagram-tili “varhaiskasvatuksenkertomuksia” kerää alalla työskentelevien nimettömiä tarinoita työn epäkohdista. Tarinat ovat todella hälyttäviä.

Laadukas varhaiskasvatus on tärkeä osa lapsen oppimista ja kasvua. Se auttaa tasaamaan lasten sosioekonomisesta taustasta juontuvia eroja ja lisää näin koulutuksen tasa-arvoa. Työntekijöiden jaksaminen ja hyvinvointi on arvo jo itsessään, mutta se on tärkeää myös, jotta jokainen lapsi saisi hyvää ja laadukasta opetusta, hoitoa ja hyvinvoinnin tukemista. Varhaiskasvatuksen laatu on myös keskeistä osallistumisasteen nostamiselle. Vanhemmat haluavat voida luottaa siihen, että koulutetuilla ammattilaisilla on edellytykset huolehtia lapsista, eikä henkilöstön vaihtuvuus ole liian suurta. 

Varhaiskasvatuksen epäkohtiin on siis kyettävä löytämään ratkaisuja. Olemme tämän hallituskauden aikana myös jo tarttuneet toimeen varhaiskasvatuksen arjen parantamiseksi. Hallituskauden alussa palautettiin subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus, ja pienennettiin ryhmäkokoja palauttamalla suhdeluku 1:7 yli 3-vuotiaiden ryhmissä. Tänä syksynä tuli voimaan lakimuutos, jonka myötä henkilöstömitoituksesta poikkeaminen on aiempaa tiukemmin säädeltyä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että osaavia aikuisia on jatkossa yhä varmemmin riittävästi jokaista lasta kohden. Loimme myös varhaiskasvatuksen henkilökunnalle velvollisuuden ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista tai epäkohtien uhista.

Henkilöstömitoituksen puutteet selvitettävä – varhaiskasvatuksen ammattilaisia oltava kaikissa tilanteissa riittävästi jokaista lasta kohden
 

Toimia varhaiskasvatuksen tilanteen parantamiseksi tarvitaan kuitenkin myös tulevaisuudessa. Tällä hetkellä esimerkiksi riittävän aikuisten määrän takaavaa henkilöstömitoitusta on valitettavasti vielä mahdollista kiertää joissain tapauksissa. 

Aluehallintovirasto ja Valvira selvittivät viime vuonna henkilöstömitoituksen toteutumista. Selvityksessä ylityksiä löydettiin verrattain vähän. Selvitys jätti kuitenkin huomiotta monet varhaiskasvatuksen arjen yleiset tilanteet. Varhaiskasvatuksessa vaikuttaa esiintyvän esimerkiksi vakiintuneita käytäntöjä, joissa aamuisin tai iltaisin ammattilaisia on lasta kohden huomattavasti vähemmän, kuin suhdeluku edellyttäisi. Henkilömitoituksen tarkastelu keskiarvon tasolla saa tilanteen kuitenkin näyttämään lain mukaiselta.

Lain hengen vastaisia tilanteita luovat myös esimerkiksi käytännöt, joissa kaksi ryhmää toimii käytännössä yhdessä – erillisiä ryhmät ovat vain paperilla. Tällöin kyseessä on usein käytännössä yksi ylisuuri ryhmä. Tämän lisäksi varhaiskasvatuksen pitenevät aukioloajat luovat tilanteita, joissa henkilömitoitus ylittyy joissain tapauksissa merkittävästikin, mikäli lasten määrää tiettynä ajankohtana ei ole osattu ennustaa oikein.

Tavoitetila henkilöstömitoituksen suhteen on selvä. Laadukkaan varhaiskasvatuksen takaamiseksi lapsia kohden on kaikissa tilanteissa oltava riittävästi aikuisia.

Jotta tähän tavoitteeseen myös päästään, opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää selvityksen, jossa arvioidaan henkilöstömitoituksen toteutuminen eri tilanteissa. Tavoitteena on löytää ongelmakohdat ja mahdolliset lainsäädännön muutostarpeet, jotta jokainen lapsi saisi suomalaisessa varhaiskasvatuksessa mahdollisimman hyvää ja laadukasta hoitoa.

Keskiarvotarkastelun sijaan on päästävä tunti- ja ryhmäkohtaiselle tasolle. Hyvä keskiarvo lasten ja aikuisten välillä ei missään nimessä riitä, mikäli esimerkiksi joka aamu aikuisia on yhtä lasta kohden liian vähän. Yksi mahdollinen ratkaisumalli riittävän aikuisten määrän varmistamiseksi olisi ryhmäkohtaiseen tarkasteluun siirtyminen. Henkilömitoitusta koskevan selvityksen yhteydessä olisikin tarkastalteva lainsäädäntötarpeet ja ryhmäkohtaisen tarkastelun kustannukset.

Selvityksessä on tärkeää päästä kiinni varhaiskasvatuksen arjen aitoihin ongelmakohtiin. Pidän välttämättömänä, että numeroiden tarkastelun lisäksi asiassa kuullaan myös varhaiskasvatuksen työntekijöitä. 

Pyöreä pöytä pohtimaan toimia alan työolosuhteiden parantamiseksi


Hallituksen lisäksi toimia laadukkaan varhaiskasvatuksen eteen tarvitaan myös työnantajien suunnalta, eli kunnilta ja yksityisiltä varhaiskasvatusta järjestäviltä yrityksillä. 

OAJ:n selvityksen  mukaan yli kahdeksan kymmenestä varhaiskasvatuksen opettajasta mainitsee työn kuormittavuuden syyksi harkita alan vaihtoa. Tulos on huolestuttava ja toimia tarvitaan niin työnantajien, kuin lainsäädännönkin suunnalta, jotta korvaamattoman arvokasta työtä tekeville varhaiskasvatuksen ammattilaisille voidaan taata täydet edellytykset hyvään työhön.

Tämän lisäksi palkkaus nousee OAJ:n aineistossa esiin erityisesti varhaiskasvatusalan vetovoimaa vähentävänä tekijänä. OAJ:n kyselyssä yli kahdeksan kymmenestä alan vaihtoa harkinneesta varhaiskasvatuksen opettajasta mainitsi syyksi  alan matalan palkkatason.

Varhaiskasvatusalalla vallitsee tällä hetkellä monilla alueilla vaikea työvoimapula, jota pahentaa se, että matala palkkataso sekä työn kuormittavuus lisäävät alalla tällä hetkellä työskentelevien alanvaihtoaikeita. Suomi tarvitsee laadukasta varhaiskasvatusta ja ratkaisuja vaikeaan tilanteeseen on kyettävä löytämään.

Kutsun tämän vuoden aikana kokoon pyöreän pöydän kartoittamaan toimenpiteitä, jolla varhaiskasvatusalan työoloja ja vetovoimaa voidaan parantaa. Pidän tärkeänä, että keskustelussa kuullaan niin työntekijöiden, työnantajien, kuin lainsäätäjänkin ääntä. Tällä hetkellä varhaiskasvatuksen vaikeaa tilaa koskeva keskustelu typistyy usein alan aloituspaikkojen lisäämiseen. Aloituspaikat eivät kuitenkaan yksin riitä, mikäli alan sisäisiä ongelmia ei onnistuta ratkaisemaan. Tämän vuoksi keskustelua eri osapuolten välillä tarvitaan.

Hyvä varhaiskasvatus tasaa lasten välisiä sosioekonomisia eroja ja luo vahvan pohjan oppimiseen. Suomessa varhaiskasvatuksen osallistumisaste on muita pohjoismaita jäljessä ja meidän on yhdessä onnistuttava ratkaisemaan alan ongelmat, jotta voimme vahvistaa oppimista heti lapsen varhaisista vuosista lähtien.

Li Andersson
Opetusministeri
 

Koulutus Li Andersson Varhaiskasvatus