Opetusministeri Adlercreutzin puhe uuden saamelaiskäräjälain ja vaalikauden juhlatilaisuudessa Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa, Inarissa, 6.2.

Arvoisat saamelaisyhteisön jäsenet, hyvät juhlavieraat, bästa festpublik, Minulla on suuri ilo ja kunnia tervehtiä teitä valtioneuvoston puolesta tänään saamelaisten kansallispäivänä – päivänä, joka on sekä juhla että etappi.

Juhlimme uudistunutta saamelaiskäräjälakia, mutta ennen kaikkea juhlimme pitkäjänteistä työtä. Työtä, jota saamelaiskäräjät, saamelaisyhteisöt ja lukuisat yksittäiset toimijat ovat tehneet vuosien, oikeastaan vuosikymmenten ajan. Siksi tuntuu erityisen merkitykselliseltä olla juuri täällä, Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa – paikassa, jossa kulttuuri, kieli ja yhteisö elävät arjessa, eivät vain asiakirjoissa. 
 
Saamelaisilla on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaiskäräjälain uudistuksessa hallituksen tavoitteena on ollut edistää saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutumista ja parantaa saamelaisten kieltään ja kulttuuriaan koskevan itsehallinnon ja saamelaiskäräjien toimintaedellytyksiä. 
 
Saamelaiskäräjälaki on alun perin vuodelta 1995. Ennen viime vuonna voimaan tulleita muutoksia laki oli monelta osin vanhentunut. Alkuperäiskansoja koskeva kansainvälinen oikeus oli kehittynyt huomattavasti vuosikymmenten saatossa – ja myös Suomelta odotettiin enemmän. 
 
Näistä lähtökohdista huolimatta lain uudistaminen oli kovan työn takana. Useiden vaalikausien aikana etsittiin ratkaisua, johon kaikki voisivat yhtyä. Vuosien kuluessa kävi ilmeiseksi, että asiassa ei olisi mahdollista löytää sellaista ratkaisua, johon kaikki asiasta kiinnostuneet tahot voisivat olla tyytyväisiä. Uudistuneessa laissa onnistutaan kuitenkin ottamaan huomioon Suomen kansainväliset sitoumukset ja mikä tärkeintä, uudistus on saamelaiskäräjien hyväksyttävissä ja hyväksymä. 
 
Uudistunut saamelaiskäräjälaki antaa aiempaa vahvemmat puitteet saamelaisten omaa kieltään ja kulttuuriaan koskevalle itsehallinnolle Suomessa.   
 
Silti tiedämme: laki yksin ei vielä muuta todellisuutta. 
 
Neuvottelumenettelyjen osalta ratkaisevaa ei ole vain, mitä pykälissä lukee – vaan miten toimimme. Erityisesti tämä koskee viranomaisten ja saamelaiskäräjien välistä yhteistoiminta- ja neuvottelumenettelyä. Laissa säädetään aiempaa yksityiskohtaisemmin menettelystä, jolla pyritään turvaamaan saamelaisten oikeus osallistua ja vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Todellinen neuvottelu edellyttää silti enemmän. Aito neuvottelu edellyttää kuuntelemista, vilpitöntä mieltä ja halua löytää yhteisiä ratkaisuja silloinkin, kun se vie aikaa. 
 
Yhteistyö saamelaiskäräjien kanssa on ollut ratkaisevaa lain menestyksekkäälle valmistelulle. Haluan lämpimästi kiittää saamelaiskäräjiä yhteistyöstä valmistelussa ja uskon, että rakentava vuoropuhelu ja yhteistyö jatkuvat myös tulevaisuudessa.  
 
Hyvä yleisö, 

Tänään meillä on mahdollisuus kääntää katse myös kohti tulevaa. Merkittävä hanke tuli päätökseen joulukuussa, kun Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio luovutti loppuraporttinsa.   
 
Komission tehtävänä oli tunnistaa ja arvioida saamelaisten kokemaa historiallista ja nykyistä syrjintää sekä sen vaikutuksia yksilöihin, yhteisöihin ja koko saamelaiseen yhteisöön tänä päivänä. 
 
Komission työ on ollut historiallista. Se on tehnyt näkyväksi kokemuksia, jotka ovat pitkään jääneet sivuun, ja samalla lisännyt ymmärrystä saamelaisuudesta ja saamelaiskulttuurista suomalaisessa yhteiskunnassa.  
 
Loppuraportin suositukset koskettavat koko suomalaista yhteiskuntaa. Siksi niiden käsittelyn on oltava aidosti parlamentaarista. 
 
Marraskuussa 2025 asetettu parlamentaarinen työryhmä kokoaa yhteen eduskuntaryhmät arvioimaan suosituksia ja valmistelemaan yhteistä näkemystä toimista ja niiden aikataulusta. Työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä saamelaiskäräjien ja Kolttien kyläkokouksen kanssa. 
 
Samalla ministeriöiden välinen yhteistyö jatkuu. Pian asetettava parlamentaarisen työryhmän seuranta- ja koordinaatioryhmä varmistaa, että suositusten käsittely myös tapahtuu vuoropuhelussa.  

Uskon, että komission työ voi vahvistaa luottamusta ja vuoropuhelua saamelaisten ja valtion välillä. Sovinto ei synny nopeasti, mutta se voi rakentua kuuntelemisen, ymmärtämisen ja vastuunoton varaan. Näin voimme yhdessä rakentaa oikeudenmukaisempaa tulevaisuutta. 
 
Hyvät kuulijat, 

Lopuksi muutama sana johtamani opetus- ja kulttuuriministeriön näkökulmasta.  
Saamenkielinen opetus on yksi tärkeimmistä alkuperäiskansan tulevaisuuteen vaikuttavista tekijöistä ja koulun merkitystä saamen kielten, kulttuurin ja saamelaisyhteisön tulevaisuudelle ei voi ylikorostaa. Saamenkielisessä opetuksessa on tapahtunut myönteistä kehitystä, jota on todella tärkeää vahvistaa niin, että saamelaisten oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin toteutuu varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle. 
 
Tässä työssä tarvitsemme vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Onkin hienoa, että uudistunut saamelaiskäräjälaki tekee näkyväksi saamelaiskäräjien asiantuntijuuden ja roolin yhteistyökumppanina saamelaisopetuksen ja -koulutuksen kehittämisessä valtakunnallisesti. 
 
Työ ja ennen kaikkea yhteistyö jatkuu – mutta nyt on juhlan aika. Toivotan meistä jokaiselle merkityksellistä juhlapäivää.   

Kiitos. Tack. Giitu. Takkã. Spä’sseb.